Alison Goldie – The Improv Book. Improvisation for Theatre, Comedy, Education and Life

Alison Goldien The Improv Book on sellainen kirja, jonka kohdalla arvoin hetken laitanko kirjan improkirjallisuuden alle vai draamakasvatuksen kirjojen puolelle, koska tässä on sellainen hieman opetussuunnitelmamainen lähetysmistapa asioihin. No improkirjaksi tämä on nimetty ja improa tämä kuitenkin käsittelee, joten improkirja se siis on. Tämä kirja edustaa omalla lukulistallani vielä hieman harvinaisempaa modernia brittiläistä improkirjallisuutta. Impron… Lue lisää Alison Goldie – The Improv Book. Improvisation for Theatre, Comedy, Education and Life

Paluuviite vuoteen 2018

Viime vuosi oli niin täynnä kaikenlaisia kokemuksia teatterin, draaman ja impron saralla, että vaikea tehdä mitään, edes jollain tasolla kattavaa, tiivistä summausta. Niinpä teenkin nyt ihan tämän hetkisen fiiliksen pohjalta melko sattumanvaraisen katsauksen vuoden 2018 tapahtumiin ja tarjoamaan oppiin. Vuonna 2018 jätin ihan tietoisesti esiintymisorientoituneen teatteriharrastuksen jäihin, koska ei vaan ollut erityisempää kipinää käsikirjoitetun teatterin… Lue lisää Paluuviite vuoteen 2018

Improa ohjaamassa – Pyöröovia, toistoa ja leikkauksia

Edelleen pitää paikkansa, että olen kirjoitellut todella laiskasti impro-ohjauskokemuksistani tänä syksynä. Tästä tulee nyt sitten hybridi useammasta kerrasta, koska ajatuksellisesti siellä on yhteistä pintaa ja samoja tekniikoita. Yhden oman ohjauskerran teemana piti olla statustyöskentely, mutta osallistujamäärän ollessa hyvin maltillinen sillä kerralla, päätin vaihtaa ideaa. Kyllä niistä suunnittelemistani statusharjoitteista moni olisi onnistunut silläkin porukalla, mutta ehkä… Lue lisää Improa ohjaamassa – Pyöröovia, toistoa ja leikkauksia

Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 3 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Tämä teksti on ehkä vähän tämmönen välipohdinta. Huomaan, että minulla on selkeästi ainakin yksi teksti tähän kesän kurssiin liittyen jonka haluan kirjoittaa, mutta se vielä hakee muotoaan. Olen tosiaan ehtinyt käydä aika monella improkurssilla viimeisten parin vuoden aikana, joten se on ihan selvä asia, että tuttuja tekniikoita tulee lähes joka kurssilla vastaan. Lämppäreissä on usein… Lue lisää Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 3 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 2 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Toinen teksti elokuiselta improkurssilta olisi sitten tässä. Tämä viiden päivän intensiivinen katsaus improvisaatioon Simo Routarinteen ohjauksessa toi mukanaan myös paljon tuttua. Käsitteellisesti puhuttiin hyvin tutuista asioista, kuten statukset ja vaikuttuminen, mutta ne ovat aika laajoja käsitteitä. Toisaalta tuli huomattua, että taidot ja aiemmat oivallukset pääsevät kyllä ruostumaan, jos niitä ei aktiivisesti pääse harjoittamaan. Se tuli… Lue lisää Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 2 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Liian syvällisiä tulkintoja valonnopeudella

Olen liian nopea tulkitsija. Olen tehnyt monissa tilanteissa järjettömän pitkälle meneviä tulkintoja ihan mitättomistä havainnoista. Tiedättekö semmosen ihmisen joka täydentää ääneen tai mielessään toisen sanat ja ajatukset, ennen kuin toinen ehtii edes reagoida. Semmonen, joka pitää jotain sovittuna, vaikka toinen ei tajunnut mitään sopineensa. No minä olen ollut ja osin olen varmasti vieläkin. Oletin tietäväni… Lue lisää Liian syvällisiä tulkintoja valonnopeudella

Improa ohjaamassa – suunnittelemattomia suuntia

Pidin tällä viikolla kevään oletettavasti viimeisen impro-ohjaukseni ja taas tuli huomattua, ettei suunnitelmilla ole omassa ohjaamisessa kuin koristearvoa. Totta kai on hyvä suunnitella ja orientoida sitä kautta itsensä aiheeseen. Sitten itse tilanteessa suuntaa on hyvä olla valmis muokkaamaan ryhmän fiiliksen mukaan. Mulla oli joku hyvä idis, kun otin kaksi peräkkäistä ohjauskertaa, mutta se ehkä vähän… Lue lisää Improa ohjaamassa – suunnittelemattomia suuntia

Katsekontaktin voima

Miten pitkään arkielämässä voi katsoa toista silmiin? Siis ihan vain katsoa, sanomatta sanaakaan. Riippuu varmasti monesta tekijästä, kuten tuttuuden asteesta ja suhteen laadusta, mutta yleisesti ottaen tuijottamista pidetään epäkohteliaana. Voihan se samalla olla myös statushaaste toiselle, jos oikein kunnon tuijotuskilpailun tielle lähdetään. Toisaalta katsekontaktia pitäisi kuitenkin aina välillä ottaa puhekumppaniin, koska seinille tuijottelukaan ei välitä… Lue lisää Katsekontaktin voima

Foorumiteatteri (draamakasvatus)

Tämän kevään viimeinen draamakasvatuksen aineopintojakso on nyt takana. Kiitokset ihanille Helsingin ryhmäläisille, oli huippua päästä tutustumaan viimein myös teihinkin  ♡ Nyt ei tosiaankaan ollut säästetty, ainakaan sisällöltään, keveintä kurssia viimeiseksi.  Augusto Boalin kehittämä foorumiteatteri on aika raskasta sekä tekijän että yleisön näkökulmasta Se on kuitenkin hyvällä tavalla raskasta. Tekijänä aihe on usein tosi raskas, vaatii… Lue lisää Foorumiteatteri (draamakasvatus)

Prosessidraama hahmotelma (Tunnetaidot työelämässä)

Tämä on melkoisen keskeneräinen prosessidraamarunko, jonka suunnittelin draamakasvatuksen aineopintojen lähijaksoa varten. Tästä on samassa yhteydessä testattu taustatarinaa, ope roolissa työtapaa, pienryhmien improa sekä lopetusharjoitetta. Kokonaisuutena en ole tätä ohjannut, joten sinänsä hienosäätöä ja muokkaamista varmasti on. Lämppärit ovat sellaisia, mitä olen muissa yhteyksissä ohjannut, mutta en tämän kokonaisuuden osana. Vähän tätä suunnitelmaa toki muokkasin lähijakson… Lue lisää Prosessidraama hahmotelma (Tunnetaidot työelämässä)

Simo Routarinne – Valta ja vuorovaikutus: Statusilmaisun perusteet

Tämä teksti käsittelee Simo Routarinteen vuonna 2007 julkaistua kirjaa Valta ja vuorovaikutus – Statusilmaisun perusteet, joka on aivan älyttömän hyvä kirja. Statusilmaisu on aiheena todella tärkeä, sillä tieto tästä asiasta voi auttaa ymmärtämään monia ihan arkielämän kannalta haastavia vuorovaikutustilanteita. Jos tuntuu, että jonkun kanssa tilanteet aina kärjistyvät konfliktiin, niin tämän kirjan tarjoama tieto voi auttaa… Lue lisää Simo Routarinne – Valta ja vuorovaikutus: Statusilmaisun perusteet

Kun joku harjoite vaan tökkii – Tapaus Buongiorno Johnny

En aiemmin viikolla oikein saanut kiinni siitä, miksi Buongiorno Johnny -harjoite oli minulle niin vaikea. Syitä on varmasti monia ja osaa niistä en todennäköisesti edes vielä tunnista. Sen hahmotan, että ydinsanoja taitaa tässä kohtaa olla kolme: kilpailu, tietoisuus ja itsevarmuus. Harjoitteessa on koko ajan läsnä pelistä putoamisen riski tai mahdollisuus. Se onko putoaminen riski vai… Lue lisää Kun joku harjoite vaan tökkii – Tapaus Buongiorno Johnny