Olen liian nopea tulkitsija. Olen tehnyt monissa tilanteissa järjettömän pitkälle meneviä tulkintoja ihan mitättomistä havainnoista. Tiedättekö semmosen ihmisen joka täydentää ääneen tai mielessään toisen sanat ja ajatukset, ennen kuin toinen ehtii edes reagoida. Semmonen, joka pitää jotain sovittuna, vaikka toinen ei tajunnut mitään sopineensa. No minä olen ollut ja osin olen varmasti vieläkin. Oletin tietäväni mitä toinen vastaisi jo ennen kuin kysyin. Luin sanatonta viestintää ajatuksella ”ei se kuitenkaan tarkoita, mitä sanoo, vaan kyllä tässä kuitenkin on joku piilomerkitys”. Etsin tajuamattani jatkuvasti vahvistusta omalle oletukselleni siitä, että ketään ei oikeasti kiinnosta ja salaa mielessään muut suhtautuvat minuun aivan yhtä negatiivisesti, kuin itse suhtauduin. Ei siinä sen kummemmin järkeä tarvinnut ajattelumallina olla, mutta kun jotain tarpeeksi kauan hokee itselleen, niin kyllähän sen lopulta uskoo. Uskoo, vaikka tajuaa sen täysin järjettömäksi tavaksi toimia.

Myös minusta itsestäni ja ilmaisustani on tehty ja tehdään ihan jatkuvasti pitkälle meneviä tulkintoja erinäisten havaintojen pohjalta. Nykyään huomaan ajoittain pysähtyväni kesken keskustelunkin miettimään, että miksi toinen tulkitsi viestini niin. Olen tullut siihen välitulokseen, että suuri osa ilmaisustani on hitusen ristiriidassa sisäisen fiiliksen kanssa. Itsetuntoani ja itsevarmuuttani on esimerkiksi epäilty sen vuoksi, että käytän matalan statuksen ilmaisustrategioita. Se on kuitenkin tulkinta, joka on samaan aikaa sekä oikeassa että väärässä. Itsevarmuuteni voi olla heikko, mutta se ei ole syy monessa tilanteessa matalan statuksen ilmaisuun, vaan sen strategian valinnan syyt ovat muualla. Yleisesti ottaen ei toisesta ihmisestä voi päälle päin nähdä miten hyvä itseluottamus hänellä on. Voi tehdä valistuneen arvauksen, joka joko osuu oikeaan tai sitten ei.

Tässä tapauksessa ei, koska se ei kerro itseluottamuksestani juuri mitään, koska se ei ole mitenkään pysyvästi linkitetty ilmaisullisiin valintoihini. Voin tuntea oloni tosi itsevarmaksi ja just sen takia madaltaa omaa statusta, jotta toiselle jää enemmän tilaa.  Ymmärrän kyllä sen tulkinnan ja siksi lähdin miettimään, mikä ilmaisussani sitten tarjoaa sen vaikutelman. Se on ehkä semmonen tietty selittämisen tarve. Halu avata omaa ajatteluaan, mikä kääntyy itseään vastaan, koska se tuottaa helposti paljon nopeaa puhetta. Oma tapani puhua ei nimittäin ihan kaikilta osin noudata yleisesti tulkittavissa olevaa kaavaa. Saatan käyttää sanoja niiden arkimerkityksestä poikkeavalla tavalla tai muodostaa lauseita, jotka viittaavat siihen, että epäilen itseäni ja taitojani. En epäile. Kyllä minä tiedän mihin pystyn, mutta siitä tiedosta valitettavan suuri osa on vaikeasti sanallistettavaa. On vaikea muotoilla viestiksi ne sadat asiat, mitkä osaa. On paljon helpompi luetella ne muutamat asiat mihin ei pysty. Se tosin on viestintästrategiani huono puoli. Se on huono siksi, että se vihjaa minun epäilevän kykyjäni ja suhtautuvan negatiivisesti mahdollisuuksiini muutenkin. Sekään ei kuitenkaan pidä aina paikkaansa tai ehkä joskus piti, mutta ei nykyään.

Eli se mikä minun pitäisi kyetä muuttamaan on tapani puhua asioista. Viestini ei nimittäin välity, jos sanat eivät vastaa sitä mitä asioista oikeasti ajattelen. Osin toki ihmiset saavat myös mitä tilaavat, koska minä luen aika tarkasti ihmisten reaktioita sanoihini. Se liiallisen sanallistamisen tarve saattaa herätä toisen kasvoilla häivähtävästä ilmeestä. Se on minun tulkintaani. Minä tulkitsen, että toinen ei ymmärrä tapaani ajatella ja lähden selittämään sitä liiallisesti, mikä sitten taas vaikuttaa epävarmuudelta. Ei se sitä ole, mutta ymmärrän että se näyttäytyy sellaisena. Tästä kaikesta on herännyt mielenkiinto siihen, että onko oikeasti olemassa, joku yksi oikea tapa vaikuttaa itsevarmalta ulospäin. Pitääkö voidakseen tulla tulkituksi ihmiseksi, jonka itsetunto ja -varmuus ovat kohdillaan käyttää korkeamman statuksen (positiivista) ilmaisullisia keinoja? Puhua rauhallisesti ja matalalla äänellä, olla asennoltaan avoin sekä toimia kaikki muut ulkoiset mahdolliset merkit täyttäen. Fake it until you make it.