Statustanssahtelua ja telepatiaa

Tämä on vähän yli kolme vuotta vanha teksti, joka silloin jäi syystä tai toisesta luonnoskansioon pölyttymään. Nyt kun on taas hyvä kirjoitusblokki päällä, niin tartutaan sitten tähän tekstiin. Paljon tässä on sellaista, minkä tunnistan edelleen itsessäni ja muissa. Otsikkoa meinasin oikoluvun yhteydessä muuttaa, mutta antaapa olla alkuperäisenä. Siispä ’Statustanssahtelua ja telepatiaa’ olkaa hyvät!  Improon ja… Lue lisää Statustanssahtelua ja telepatiaa

Improa ohjaamassa: Hyvä suunnitelma, tehdään jotain muuta

Syksyn toinen ohjauskerta oli ihan erilainen elämys, kuin edellinen. Nyt nimittäin olin suunnittellut tekniikat niin maan perusteellisella huolella, ettei mitään rajaa. Se oli hyvä suunnitelma. En vain käyttänyt sitä. Joo joitain siihen listaamiani tekniikoita kyllä käytin, mutta kuten niin usein käy, päätin tekniikat vasta tilanteen aikana. Kaikenlaista olisi kiva kokeilla ja lopulta tietää, mitä kannattaa… Lue lisää Improa ohjaamassa: Hyvä suunnitelma, tehdään jotain muuta

Improa ohjaamassa: Kertausta ja uuden kokeilemista

Syksyn osalta on nyt ohjausmeiningit aloiteltu, kun tällä viikolla pidin ekan ohjaukseni. Tähän alkuun ihan rehellinen fakta tämän kerran suunnittelusta, että en tehnyt edes mitään alustavaa ohjausrunkoa erikseen. En kuitenkaan lähtenyt tyhjin käsin, vaan vanhan ohjaussuunnitelman / tekniikkalistan kanssa, mutta mitään en sen kummemmin juuri tätä kertaa varten suunnitellut. En myöskään edes tutustunut vanhaan suunnitelmaani… Lue lisää Improa ohjaamassa: Kertausta ja uuden kokeilemista

Mietteitä menneestä: Improvisaatio (Draaman perusopinnot)

Muistelmatekstien sarja jatkuu kolmannella osallaan, joka käsittelee ajatuksiani improvisaation lähijaksolta.  Improvisaatio 13.6.2016 Improvisaation ensimmäinen tapaaminen oli hieman vähemmän vaivaannuttava kuin mitä genreajattelun kurssin eka tapaaminen oli ollut, joten selkeästi se on opettajasta kiinni millainen alun ilmapiiri on. Nyt opettajalla ei ollut niin suurta tarvetta viedä tilaa opiskelijoilta ja saada joka väliin sanoa omaa sanaansa. Aloitimme… Lue lisää Mietteitä menneestä: Improvisaatio (Draaman perusopinnot)

Impro on välineurheilua: Statuskortit

Improvisointihan on siitä mahtava ja kauhistuttava laji, että siinä ei juurikaan rekvisiittaa tai välineistöä tarvita. Ohjaajana onkin yleensä aika kevyet varusteet mukana, kun ei oikeastaan tarvitse omaa suunnitelmaa ja persoonaa suurempaa tarpeistoa mukanaan kantaa. Kuitenkin myös päinvastainen on totta eli mitä tahansa voi käyttää improssa materiaalina ja rekvisiittana. On paljon asioita, mitä voidaan käyttää hyvin… Lue lisää Impro on välineurheilua: Statuskortit

Alison Goldie – The Improv Book. Improvisation for Theatre, Comedy, Education and Life

Alison Goldien The Improv Book on sellainen kirja, jonka kohdalla arvoin hetken laitanko kirjan improkirjallisuuden alle vai draamakasvatuksen kirjojen puolelle, koska tässä on sellainen hieman opetussuunnitelmamainen lähetysmistapa asioihin. No improkirjaksi tämä on nimetty ja improa tämä kuitenkin käsittelee, joten improkirja se siis on. Tämä kirja edustaa omalla lukulistallani vielä hieman harvinaisempaa modernia brittiläistä improkirjallisuutta. Impron… Lue lisää Alison Goldie – The Improv Book. Improvisation for Theatre, Comedy, Education and Life

Paluuviite vuoteen 2018

Viime vuosi oli niin täynnä kaikenlaisia kokemuksia teatterin, draaman ja impron saralla, että vaikea tehdä mitään, edes jollain tasolla kattavaa, tiivistä summausta. Niinpä teenkin nyt ihan tämän hetkisen fiiliksen pohjalta melko sattumanvaraisen katsauksen vuoden 2018 tapahtumiin ja tarjoamaan oppiin. Vuonna 2018 jätin ihan tietoisesti esiintymisorientoituneen teatteriharrastuksen jäihin, koska ei vaan ollut erityisempää kipinää käsikirjoitetun teatterin… Lue lisää Paluuviite vuoteen 2018

Improa ohjaamassa – Pyöröovia, toistoa ja leikkauksia

Edelleen pitää paikkansa, että olen kirjoitellut todella laiskasti impro-ohjauskokemuksistani tänä syksynä. Tästä tulee nyt sitten hybridi useammasta kerrasta, koska ajatuksellisesti siellä on yhteistä pintaa ja samoja tekniikoita. Yhden oman ohjauskerran teemana piti olla statustyöskentely, mutta osallistujamäärän ollessa hyvin maltillinen sillä kerralla, päätin vaihtaa ideaa. Kyllä niistä suunnittelemistani statusharjoitteista moni olisi onnistunut silläkin porukalla, mutta ehkä… Lue lisää Improa ohjaamassa – Pyöröovia, toistoa ja leikkauksia

Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 3 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Tämä teksti on ehkä vähän tämmönen välipohdinta. Huomaan, että minulla on selkeästi ainakin yksi teksti tähän kesän kurssiin liittyen jonka haluan kirjoittaa, mutta se vielä hakee muotoaan. Olen tosiaan ehtinyt käydä aika monella improkurssilla viimeisten parin vuoden aikana, joten se on ihan selvä asia, että tuttuja tekniikoita tulee lähes joka kurssilla vastaan. Lämppäreissä on usein… Lue lisää Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 3 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 2 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Toinen teksti elokuiselta improkurssilta olisi sitten tässä. Tämä viiden päivän intensiivinen katsaus improvisaatioon Simo Routarinteen ohjauksessa toi mukanaan myös paljon tuttua. Käsitteellisesti puhuttiin hyvin tutuista asioista, kuten statukset ja vaikuttuminen, mutta ne ovat aika laajoja käsitteitä. Toisaalta tuli huomattua, että taidot ja aiemmat oivallukset pääsevät kyllä ruostumaan, jos niitä ei aktiivisesti pääse harjoittamaan. Se tuli… Lue lisää Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 2 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Liian syvällisiä tulkintoja valonnopeudella

Olen liian nopea tulkitsija. Olen tehnyt monissa tilanteissa järjettömän pitkälle meneviä tulkintoja ihan mitättomistä havainnoista. Tiedättekö semmosen ihmisen joka täydentää ääneen tai mielessään toisen sanat ja ajatukset, ennen kuin toinen ehtii edes reagoida. Semmonen, joka pitää jotain sovittuna, vaikka toinen ei tajunnut mitään sopineensa. No minä olen ollut ja osin olen varmasti vieläkin. Oletin tietäväni… Lue lisää Liian syvällisiä tulkintoja valonnopeudella

Improa ohjaamassa – suunnittelemattomia suuntia

Pidin tällä viikolla kevään oletettavasti viimeisen impro-ohjaukseni ja taas tuli huomattua, ettei suunnitelmilla ole omassa ohjaamisessa kuin koristearvoa. Totta kai on hyvä suunnitella ja orientoida sitä kautta itsensä aiheeseen. Sitten itse tilanteessa suuntaa on hyvä olla valmis muokkaamaan ryhmän fiiliksen mukaan. Mulla oli joku hyvä idis, kun otin kaksi peräkkäistä ohjauskertaa, mutta se ehkä vähän… Lue lisää Improa ohjaamassa – suunnittelemattomia suuntia