Impron peruskäsitteitä osa 3 – Tyrmääminen

Nyt mennään hetkeksi improkolikon kääntöpuolelle ja puhutaan tyrmäämisestä. Jos hyväksyminen on moniulotteinen asia impron ja vuorovaikutuksen kontekstissa, niin sitä on myös tyrmääminen. Yksinkertaistaen hyväksyntä on mikä tahansa teko, joka lisää tarjouksen merkitystä ja tyrmääminen vähentää tai mitätöi kokonaan tehdyn tarjouksen merkityksen. Käytännössä ero voi kuitenkin olla joskus vaikea huomata ja vaikka tarkoitti hyväksyä, tuleekin vahingossa... Continue Reading →

Viola Spolin – Theater Games for the Lone Actor

Theater Games for the Lone Actor on Viola Spolinin viimeiseksi jäänyt kirja ja se on julkaistu postuumisti Paul ja Carol Sillsin editoimana vuonna 2001. Se mikä itseäni tässä kirjassa aikoinaan kiehtoi ja miksi se on yksi ensimmäisiä kirjoja, jonka improinnostukseni alkupuolella hankin, on että harjoitteet ovat yksilöharjoitteita. Alkuun oli tosi vaikea löytää improryhmää, jossa pääsisi... Continue Reading →

Improa ohjaamassa – Pitkä(hkö)ä improa

Alun perin sillä kerralla, kun ohjasin valmiin tekniikkalistan pohjalta lyhyen impron tekniikoita, minun oli tarkoitus ohjata ryhmällemme pitkää improa. No käytännössä, kun treenikerta on parin tunnin mittainen, niin se tarkoittaisi ihan vaan paria pidempää tekniikkaa tai formaattia. Hirveän syvälle siinä ei vielä pääse siihen mindsettiin, mitä siirtymä lyhyestä pitkään improvisaatioon edellyttää. Päätin etten lähde hirveästi... Continue Reading →

Improa ohjaamassa – Valmiit tekniikkalistat

Ohjasin alkukuusta improryhmällemme lyhyen impron tekniikoita sisältäneen parin tunnin treenikerran, jossa poikkeuksellisesti käytössäni oli valmis tekniikkalista, jonka mukaan treenit rakentuivat. Yleensä siis koostan suunnitelmani itse, mutta nyt mentiin sen listan mukaan ja vähän yllätyin siitä miten raskaaksi se ratkaisu osoittautui. Olimme siis osallistumassa Improliigaan ja sieltä oli saatu käyttöön valmis lista tekniikoista, joita voitaisiin itse... Continue Reading →

Kenn Adams – How to Improvise a Full-Length Play

Kenn Adamsin kirja How to Improvise a Full-Length Play on kattava kuvaus siitä, mitä osia on dramaattisesti kiinnostavan tarinan improvisoinnissa. Periaatteessa kaikki mitä kirjassa esitetään on helppoa ja yksinkertaiseen muotoon tiivistettyä, käytännössä todella pitkällistä treeniä vaativaa materiaalia. Onhan se ihan oma taitopalettinsa, mikä pitkien tarinoiden improvisoijien pitää hallita. Hallinnalla tässä tarkoitetaan sitä, että taitojen pitää... Continue Reading →

Impron ohjaamisesta – sivusta huutelijana ryhmässä

Tämä on muutama viikko sitten kirjoitettu teksti, joka jäi silloin vähän kesken ja siksi julkaisematta. Nyt oli aikaa laittaa loput ajatukset järjestykseen, joten tässä vähän kaikuja menneisyydestä 🙂 On ihan tosi vaikea olla hiljaa, kun tietää jostain asiasta paljon ja on tuttu ryhmä ympärillä. En tosin aina edes yritä, kun toisaalta tiedän, että siitä mitä... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑