Improtaivas 2019 – 4. päivä (Osa 1)

Viimeinen kokonainen päivä taivaassa sisälsi paljon tuttua sekä uutta asiaa. Vaikka tehtiin tuttuja ja itselleni monella tapaa turvallisia harjoitteita, niin olin ihan jumissa aamulla. Ei jaksanu innostua oikein mistään, vaan olin ihan ameeba-moodissa. Tehtiin liikettä ja laulua yhdistävä harjoite, missä olisi ollut vapaus kokeilla eritasoista ilmaisua. Olin jäykkä kuin rautakanki, koska ei vaan tuntunut siltä,... Continue Reading →

Improtaivas 2019 – 3. päivä

Aamupäivän improilut, jotka vietettiin suurelta osin statusten, tai tarkemmin ottaen statusilmaisun, maailmassa, olivat yksi älyllisesti ja käytännön tasolla kiinnostavimmista yksittäisistä aiheista tähän mennessä. Ihan jo siksi, että statukset ja niiden vaikutuksen ymmärtäminen vuorovaikutuksessa kiinnostaa minua sekä impron että arkielämän osalta. Oman kiinnostuksen lisäksi aiheen mielenkiintoa lisää se, että kurssin ohjaajista toinen, Simo, on aiheen parissa... Continue Reading →

Improtaivas 2019 – 2. päivä

Toinen päivä taivaassa oli vähän kahtiajakoinen kokemus. Osin raskas ja suurimmalta osin hirveän miellyttävä päivä. Siihen ensimmäiseen raskaampaan puoleen vaikutti ennenkaikkea oma olotila. En oikeastaan edes tiedä miksi, mutta olin suuren osan aamupäivästä ihan lukossa. Todella hämmentävä kokemus, koska tavallaan ei ole mitään vialla, mutta jotenkin kaikki on vialla. Oli joku outo ahdistus- tai jännitysmöykky... Continue Reading →

Improtaivas 2019 – 1. päivä

Aloitan tämän tekstin ennen leirin alkua ja päätän sen kauan lopun jälkeen. Se on sekä ennustus että tulkinta menneestä kokemuksesta. Toinen kerta improtaivaassa on oleva erilainen kuin ensimmäinen. Mistäkö tiedän? Mikään kokemus ei toistu juuri sellaisena kuin se tapahtui aiemmin, koska aika ja ihmiset vaihtuvat, enkä minäkään pysy vuodesta toiseen täsmälleen samanlaisena. Ensimmäinen päivä on... Continue Reading →

Impron peruskäsitteitä osa 3 – Tyrmääminen

Nyt mennään hetkeksi improkolikon kääntöpuolelle ja puhutaan tyrmäämisestä. Jos hyväksyminen on moniulotteinen asia impron ja vuorovaikutuksen kontekstissa, niin sitä on myös tyrmääminen. Yksinkertaistaen hyväksyntä on mikä tahansa teko, joka lisää tarjouksen merkitystä ja tyrmääminen vähentää tai mitätöi kokonaan tehdyn tarjouksen merkityksen. Käytännössä ero voi kuitenkin olla joskus vaikea huomata ja vaikka tarkoitti hyväksyä, tuleekin vahingossa... Continue Reading →

Viola Spolin – Theater Games for the Lone Actor

Theater Games for the Lone Actor on Viola Spolinin viimeiseksi jäänyt kirja ja se on julkaistu postuumisti Paul ja Carol Sillsin editoimana vuonna 2001. Se mikä itseäni tässä kirjassa aikoinaan kiehtoi ja miksi se on yksi ensimmäisiä kirjoja, jonka improinnostukseni alkupuolella hankin, on että harjoitteet ovat yksilöharjoitteita. Alkuun oli tosi vaikea löytää improryhmää, jossa pääsisi... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑