Spiraali 22.2.2019 (Tampereen Teatteri)

Spiraali on hypnoottinen tarina matkasta mieleen ja entisiin elämiin magian keinoin. Mitä, jos olemmekin jo tavanneet uuden tuttavuuden entisessä elämässä, mutta tarina jäi jotenkin kesken, mutta siksi toinen tuntuu jo tavattaessa niin tutulta? Montako elämää vaatii saada kahden toisiaan kohti hakeutuvan sielun tarina kohdalleen? Mitä, jos mitään tällaista ei ole olemassa, vaan se on kaikki... Continue Reading →

Pakolaiset 19.1.2019 (Tampereen Teatteri)

Eleettömän tyylikäs ja sydämeen saakka uppoava kokonaisuus, joka pyyhkii katsojan yli koko synkkyydellään. Synkkyys on jotenkin sopivaa laatua. Suomalaista, kristillisen perinteen mukaista jyrkkyyttää, jonka ankaruutta toteuttaessa välillä unohtuu, että toisen synnin taakasta voi myös päästää irti. Voi olla myös tarttumatta miekkaan ja hukkumatta siihen, vaikka kunnia ja veri niin vaatisikin. Salattu häpeä vaatii jättämään Hämeen... Continue Reading →

Juurihoito 12.1.2019 (Tampereen Teatteri)

Juurihoito on mahdottoman mahdollinen tarina, jossa omia juuriaan etsitään sekä läheltä että kaukaa. Tämä matka isän perässä ympäri maailman, kertoo oudon ja kiinnostavan tarinan perheestä sekä hampaiden hoidosta. Tällaisessa tarinassa, missä maisema vaihtuu hyvin nopeassa tahdissa ja moni sivuhahmoista vaan piipahtaa välillä nopeasti lavalla, voidaan olla teatterissa pienoisten haasteiden edessä. Mielestäni varsin oivallisella tavalla tämä... Continue Reading →

Sademies 5.1.2019 (Tampereen teatteri)

Olipa vain huikea avaus tälle teatterivuodelle! Syksyllä ei vaan natsannut aikataulut Sademiehen esitysaikataulun kanssa, joten nyt kun sattuma myös lipputilanteen osalta viimein suosi, oli pakko toimia heti. Olen odotellut kuumeisesti koko syksyn, että pääsisin Sademiehen näkemään, koska oli fiilis, että tämä tulee olemaan todella hyvä. Mutta miten harhautuneita ennakko-odotukseni olivatkaan. Ei Sademies ollut vain todella hyvä,... Continue Reading →

Saiturin joulu (Tampereen teatteri)

Saiturin joulu on niitä teoksia, joiden näkemisessä on mukana sellainen pieni nostalginen värinä. Vaikka itse tarina on tuttuakin tutumpi, oli tämä ensimmäinen kerta, kun näin sen teatterin lavalla. Saiturin joulu on tarina henkilökohtaisesta muutoksesta ja omien valintojen vaikutuksesta muihin ihmisiin ja omaa itseen. Kitupiikki, joka pihistää kaikesta itse, pakottaa myös kaikki vaikutuspiirissään tekemään niin ja... Continue Reading →

Anna Karenina (Tampereen Teatteri)

Satiinin kahinaa ja lemmen leiskuntaa ei jää puuttumaan Tampereen Teatterin Anna Kareninasta. Esitys on upeasti sykkivä kokonaisuus, jossa aika ja tila taipuvat, mutta eivät murru. Anna Kareninan (Pia Piltz) ja Levinin (Lari Halme) vuoropuhelulle rakentuva kerronta on todella viehättävän koukuttava ratkaisu. Heti tarinan alussa käynnistyy dialogi, jossa kaksi ihmistä, jotka eivät ole vielä kohdanneet toisiaan, keskustelevat elämästään kuin olisivat aina tunteneet toisensa. Nämä kaksi tarinaa kietoutuu aluksi melko abstraktilla, mutta lopulta hyvin konkreettisella tavalla toisiinsa, vaikka mitään syytä ei vaikuttaisi olevan, miksi nämä kaksi ihmistä edes haluaisivat tavata toisensa. Toki yhdistäviä lenkkejä on, sillä kumpikin tuntee samoja ihmisiä, mutta elämän tyyliensä ja arvojensa puolesta kyseessä on kaksi hyvin eri tyyppistä ihmistä.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑