Passivoiva katsojuus ilmaisukursseilla

On ollut mielenkiintoista tajuta, miten suuri kontrasti tekemisen ja katsominen välillä usein on. Kun olet itse lavalla ja tekemässä jotain tekniikkaa, niin toivottava tila olisi mahdollisimman avoin ja kehollisesti aktiivinen. Toive usein on päästä improvisoidun puheen tuottamisen sijaan aktiiviseen läsnäoloon ja toimintaan. Tee, älä kerro. Sitten, kun ei ole vuorosi esiintyä, niin yleisössä sun odotetaan… Lue lisää Passivoiva katsojuus ilmaisukursseilla

”Hymyilevä kuolema”

Poiminnat luonnosarkiston kätköistä jatkuvat. Tällä kertaa vuorossa on pohdintaa ”hymynaamiosta”. Tämä teksti on syksyltä 2017, joten se on huomattavasti tiiviimpi, kuin nykyiset tarinointini 😉 En tiedä onko tämä joku oma omituisuuteni vai ihan yleisempi juttu, jonka nimeä en vain tiedä. Olen vuosien varrella päätynyt nimeämään tietyntyyppistä ”hymynaamiota” käyttävät ihmiset yleistermillä ’hymyilevä kuolema’. Tämä on siis… Lue lisää ”Hymyilevä kuolema”

Statustanssahtelua ja telepatiaa

Tämä on vähän yli kolme vuotta vanha teksti, joka silloin jäi syystä tai toisesta luonnoskansioon pölyttymään. Nyt kun on taas hyvä kirjoitusblokki päällä, niin tartutaan sitten tähän tekstiin. Paljon tässä on sellaista, minkä tunnistan edelleen itsessäni ja muissa. Otsikkoa meinasin oikoluvun yhteydessä muuttaa, mutta antaapa olla alkuperäisenä. Siispä ’Statustanssahtelua ja telepatiaa’ olkaa hyvät!  Improon ja… Lue lisää Statustanssahtelua ja telepatiaa

Sanaton rakkaus 28.9.2019 (Espoon Kaupunginteatteri)

Sanaton rakkaus (Children of a Lesser God) on voimallinen ja monimuotoinen tarina, joka näyttää valoa sekä eroille että yhdistäville tekijöille. Se on kaunis tarina kuulevan ja kuuron ihmisen rakkaudesta, kuten suomalainen nimi kertoo ja silti se rakkaustarina on vain yksi osa suurempaa tarinaa. Sanattomassa rakkaudessa on kyse myös kielestä, identiteetistä ja oikeudesta puhua omasta puolestaan:… Lue lisää Sanaton rakkaus 28.9.2019 (Espoon Kaupunginteatteri)

Improa ohjaamassa – Syksyn aloittelu

Olen kirjoittanut tosi laiskasti nyt syksyllä pitämistäni impro-ohjauksista, koska olen ylipäätään kirjoittanut aika vähän. Aihetta olisi, mutta keskittyminen ja energia eivät aina riitä viimeistelemään tekstejä. Keskeneräisiä luonnoksia on vaikka kuinka monta tuolla arkistoissa. Lähetään nyt liikkeelle siitä ekasta ohjauksesta, mutta sitä ennen vähän yleistä pohdintaa ohjaamisesta. Yritän muiden ohjauksessa hillitä sisäistä pedagogiani ja impronörttiyttäni sen… Lue lisää Improa ohjaamassa – Syksyn aloittelu

Miimipaja (DROP ry & Jari Siljamäki)

Keski-Suomen Draamaopettajat (DROP ry) järjestivät miimityöpajan, jossa opettajana oli mm. Klovni Dodona esiintyvä Jari Siljamäki. Tässä yhden päivän työpajassa käytiin läpi perusmiimitekniikoita, osa tarkemmin ja osa käytettävissä olleen ajan vuoksi vähän pinnallisemmin. Jonkun verran olen impron parissa päässyt miimitekniikoita kokeilemaan, mutta se on yleensä aika pintapuolista, koska näiden tekniikoiden oppiminen vaatii aikaa ja treeniä. Tutuimpia… Lue lisää Miimipaja (DROP ry & Jari Siljamäki)

Hyvä tarkoitus ei näy ulospäin

Sitä joskus ajattelee sanoneensa toiselle jotain kivaa ja olettaa tämän ilahtuvan, mutta sitten toinen reagoikin odottamattomalla tavalla. Toinen saattaa jopa suuttua, vaikka ihan vilpittömästi tarkoituksena oli antaa positiivista palautetta. Väärinymmärryksiä tapahtuu jatkuvasti, koska emme me voi tietää mitä toinen oikeasti tarkoitti, jos hänen ilmaisunsa ei sitä suoraan paljasta. Eivät ihmiset ole telepaatteja. On valitettavan helppo… Lue lisää Hyvä tarkoitus ei näy ulospäin

Stella Polariksen sanattoman impron työpaja Turun improfestareilla (2017) – Jälkikirjoitus

Toisen improkurssin antia purkaessani tajusin jatkuvasti kelaavani samalla tämän improtyöpajan aikaisia kokemuksia. Ne limittyvät ja linkittyvät varmasti hyvin luontevista syistä. Moni siellä kohdattu juttu on nyt kirkastunut huomattavasti, koska olen pohtinut toisella kurssilla oppimaani aktiivisesti. Niinpä tarkastelin aiempaa tekstiä aiheesta uudelleen ja tajusin, että olen tehnyt tälle työpajalle tekstimuodossa melkoisesti vääryyttä. On aika korjata asia.… Lue lisää Stella Polariksen sanattoman impron työpaja Turun improfestareilla (2017) – Jälkikirjoitus

Teatro Delusio 5.7.2017 (Familie Flöz)

Jyväskylän Kesän ohjelmistosta löytyy aina helmiä. Tänä vuonna ehdottomasti omaksi kohokohdaksi nousi saksalaisen Famielie Flöz naamioteatterin vierailu kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Kolmen näyttelijän ryhmä taikoi lavalle hahmoja sellaisella intensiteetillä ja sykkeellä, että välillä olisi voinut vannoa näyttelijöitä olevan suurempi ensemble. Heti ensimmäisen naamion esittelystä saakka olin aivan lumoutunut. Siinä kohtaa, kun naamio ”syttyy” eli muuttuu eläväksi… Lue lisää Teatro Delusio 5.7.2017 (Familie Flöz)