Prosessidraama hahmotelma (Tunnetaidot työelämässä)

Tämä on melkoisen keskeneräinen prosessidraamarunko, jonka suunnittelin draamakasvatuksen aineopintojen lähijaksoa varten. Tästä on samassa yhteydessä testattu taustatarinaa, ope roolissa työtapaa, pienryhmien improa sekä lopetusharjoitetta. Kokonaisuutena en ole tätä ohjannut, joten sinänsä hienosäätöä ja muokkaamista varmasti on. Lämppärit ovat sellaisia, mitä olen muissa yhteyksissä ohjannut, mutta en tämän kokonaisuuden osana. Vähän tätä suunnitelmaa toki muokkasin lähijakson jälkeen saadun palautteen pohjalta, mutta ihan kaikkia työtapoja ei ole loppuun asti mietitty.

Prosessidraaman otsikkoa en työskentelyn alussa kerro ja vaikka omana tavoitteenani tässä prosessidraamassa olisi tunnetaitojen tutkiminen, niin pitäisin itse oven auki myös toisenlaisille teemoille, jotka työskentelyn aikana voivat nousta esiin. Jossain kohtaa mietin jopa tuon valmiin tarinan tiputtamista kokonaan, mutta se voi olla esimerkki, jonka voi halutessaan vaihtaa toiseen.

Tunnetaidot työelämässä – Toisen ja omien vaikeiden tunteiden kohtaaminen työpaikalla

Kohderyhmä: aikuisryhmät

Teema: tunnetaidot ja vuorovaikutus työpaikalla.

Prosessidraaman vaiheet

Draamasopimus

Mikäli ei ole jo valmiina, niin laaditaan se työskentelyn alussa. Jos draamasopimus on jo laadittu, niin muistuttelua siitä, että nyt tutkitaan fiktiivistä tapausta ja että kaikessa toiminnassa on käytössä vapaaehtoisuuden periaate.

Lämppäri: Kohtaaminen / kohtaamattomuus (tilakävely / space walk)

Kulkeminen tilassa. Tilan näkyväksi luominen ja toisten näkeminen tai näkemättä jättäminen. Lähdetään yksilöllisesti tutkimaan miten tila tulee näkyväksi. Lähdetään tutkimaan ensin yksin tilaa ottamatta kontaktia toisiin tilassa liikkuviin ihmisiin. Kun tila on tullut näkyväksi aletaan tutkia miten muut tilassa olijat tulevat näkyväksi. Ohjaaja voi kokeilla ohjatessa vuorotella mm. seuraavia ohjeita:

  • näe toiset ihmiset
  • älä näe toisia
  • näe toiset, mutta älä anna heidän nähdä sinua
  • näe toiset ja anna heidän nähdä sinut

Jos löytyy hyvä kontakti jonkun kanssa, niin sitä saa jäädä hetkeksi tutkimaan ja sitten taas jatkaa matkaa, kun siltä tuntuu. Puretaan lyhyesti havaintoja yhteisesti ryhmän kesken.

Lämppäri: Hyvä kuuntelu / huono kuuntelu

Kuuntelemisen harjoittelu pareissa tai ryhmissä, siten että yksi kertoo tarinaa ja muut kuuntelevat. Millaista on hyvä ja millaista huono kuuntelu? Millaiset teot (ilmeet, eleet, sanat jne.) tekevät sinusta hyvän/huonon kuuntelijan? Miten voit haitata tai tukea kertojaa?

  1. vaihe on se, että yksi kertoo fiktiivistä tarinaa ja pari tai muut ryhmäläiset ovat mahdollisimman huonoja kuuntelijoita. Mitä voi tehdä tahallaan tai tahattomasti, jotta toiselle tulee fiilis ettet kuuntele? Vaihdetaan kertojavuoroja, niin että kaikki pääsevät kokeilemaan molempia rooleja.
  2. vaihe on se, että kun yksi kertoo fiktiivistä tarinaa toisten tehtävä on olla mahdollisimman aktiivisia ja tukevia kuuntelijoita. Mitä voi tehdä, jotta toinen tuntee tulleensa kuulluksi? Miten voisi tukea kertojaa?

Tarinan pohjustus

Ohjaaja kertoo lyhyesti fiktiivisellä työpaikalla (esim. Oy Höyhensaari AB) tapahtuneesta välikohtauksesta, jota nyt sitten lähdetään prosessidraaman aikana tutkimaan. Tarinassa on neljä hahmoa: Marjatta, Helena, Paula ja esimies. Tilanteesta tiedetään seuraavat tiedot:

  • Työpalaverissa on tapahtunut konflikti, jossa osapuolina ovat olleet Helena ja Marjatta nimiset työtekijät.
  • Tilanteessa Helena on kesken palaverin yllättäen alkanut huutaa ja räyhätä Marjatalle.
  • Marjatan ja Helenan työsuhteesta tiedetään seuraavaa:
    • Marjatta ja Helena eivät tee yleensä yhdessä töitä, koska työskentelevät eri osastoilla.
    • Heidän välillään ole aiemmin ollut vastaavia konflikteja, eivätkä he juurikaan ole vuorovaikutuksessa keskenään työpäivän aikana tai vapaa-ajalla.
    • Marjatta ja Helena ovat kumpikin kuitenkin olleet useita vuosia yrityksen palveluksessa.
  • Marjatalta saadun tiedon mukaan vuorovaikutustilanne oli edennyt hyvässä hengessä, kunnes Helena oli yhtäkkiä täysin ilman provosointia alkanut riehua.
  • Marjatta kokee tilanteen olleen uhkaava ja kertoo pelkäävänsä Helenaa, jonka arvioi olevan epätasapainoinen ihminen.
  • Marjatan lähin kollega on Paula, joka myös oli läsnä palaverissa. Paulaa ei ole kuultu asian tiimoilta.
  • Marjatta korostaa, että hänen yhteistyönsä lähimmän kollegan Paulan kanssa toimii täysin kitkattomasti, joten hän ei ymmärrä, miksi Helena suhtautuisi häneen noin vihamielisesti.
  • Helena ei ole suostunut kommentoimaan tilannetta.
  • Marjatan ja Helenan esimies on kehottanut heitä sopimaan välinsä keskenään, eikä aio sotkeutua asiaan.

Ryhmien improvisaatiot

Jaetaan ryhmä kolmen-neljän hengen pienryhmiin. Taustatiedot tilanteesta voidaan antaa ryhmille paperilla työskentelyn pohjaksi. Improvisaatio ohjeistetaan sitten, että ryhmien pitää luoda kyseinen konflikti tilanne ja näytellä mitä on tapahtunut juuri ennen kuin Helena on alkanut huutamaan Marjatalle. Eli tavoitteena on tutkia, mikä / mitkä syyt johtivat tuohon konfliktitilanteeseen.

Puretaan lyhyesti jokaisen ryhmän esityksen jälkeen, mikä oli heidän esityksessään se konfliktiin johtanut syy. Voidaan myös yleisesti keskustella erilaisista näkymättömistä syistä, mitkä voivat johtaa konfliktiin, vaikka mitään selkeää näkyvää syytä ei olisikaan tiedossa.

Opettaja roolissa (kuuma tuoli)

Palataan alkuperäiseen tarinaan. Nyt opiskelijat pääsevät kuulemaan Helenan näkemyksen tilanteeseen. Ohjaaja tulee siis kuumaan tuoliin Helenan roolissa ja vastaa opiskelijoiden kysymyksiin.

Ohjaajana on hyvä korostaa, että opiskelijoiden ei tarvitse ratkaista tilanteessa mitään. Heidän tulisi vain kuunnellen ja kysellen selvittää, mitä henkilön näkökulmasta on tapahtunut.

Taustatarinaa voi muokata ja yksinkertaistaa tarpeen mukaan. Ohessa on se, mitä käyttämässäni pohjatarinassa ohjaaja tietää Helenasta:

  • Helena on todella ahdistunut.
  • Helena sai voimakkaan raivokohtauksen viime viikolla  kesken palaverin. Koko juttu kärjistyi ihan mitättömästä aiheesta ja nyt häntä hävettää ylireagointinsa tosi paljon.
  • Enemmän kuin tuo konfliktitilanne itsessään Helenaa ahdistaa se, miten Marjatta kohtelee Paulaa, joka on uskoutunut asiasta Helenalle.
  • Paula on kieltänyt Helenaa kertomasta kenellekään tilanteestaan.
  • Helenaa raivostuttaa Marjatan käytös ja hän haluaisi tehdä asialle jotain. Helena ei voi paljastaa Marjatalle, että hän tietää siitä, miten tämä kiusaa ja pompottaa Paulaa, koska joutuisi silloin pettämään Paulan luottamuksen.
  • Marjatan ja Paulan väliset ongelmat ovat esimiehen tiedossa. Esimies on nostanut kädet pystyyn ja sanonut ettei puutu asiaan, vaan heidän on selvitettävä välinsä itse.
  • Paula on väsynyt tilanteeseen, eikä jaksa viedä asiaa eteenpäin. Paula tuntee olonsa toivottomaksi ja pyrkii vain selviämään työpäivistä.
  • Helena on kuunnellut pitkään Paulan huolia, mutta ei koe voivansa vaikuttaa tilanteeseen tai millään tapaa auttaa Paulaa. Helena kokee häpeää omasta kyvyttömyydestään auttaa Paulaa.
  • Helenalla olisi kova halu auttaa työkaveria, mutta hän ei tiedä miten pystyisi siihen. Helenan omat henkiset voimavarat alkavat olla lopussa, koska työkaverin hankala tilanne vaivaa ajatuksia jo iltaisinkin.

Opiskelijat saavat vapaasti kysellä ja keskustella Helenan kanssa. Sopivassa kohtaa ohjaaja keksii jonkin syyn miksi Helenan tulisi poistua (esim. tauko loppuu ja on mentävä takaisin töihin), poistuu ja palaa takaisin ilman roolia purkukeskustelua varten.

Purkukeskustelu ja koonti

Kootaan yhteisesti taululle keinoja, millä työkaveria voisi auttaa. Mitä Helena voi tilanteessa tehdä auttaakseen Paulaa? Mitä Helena voisi tehdä auttaakseen itseään? Miten kuuma tuoli toimi? Tuliko Helena kuulluksi? Mitä kuuntelijana voi tehdä, kun toisella on paha olla?

Tilaa variaatioille

Koska tämä on siis keskeneräinen ja kokonaisuutena testaamaton prosessidraamasuunnitelma, ei keskeneräisyyden estetiikalta voi välttyä. Tässä kohtaa työskentely voi lähteä useampaan suuntaan ohessa muutama idea siitä, mitä voitaisiin ryhmän mielenkiinnon mukaan tehdä:

  • Voidaan kuulla muita tarinan keskeisiä hahmoja (Paula, Marjatta, esimies ja miksei Helenaakin uudestaan), joko niin että ohjaaja on roolissa tai sitten joku opiskelijoista voi asettua rooliin.
  • Voidaan tutkia Helenalta saatuja tietoja ja miten se peilautuu alussa improvisoituihin tilanteisiin.
  • Voidaan valita joko pohjatarinan mukainen tarina tai jokin alussa improvisoiduista skenaarioista ja lähteä pienryhmissä tutkimaan sitä tarkemmin (esim. improvisoidut kohtaukset, patsaat, pysäytyskuvat). Ajatuksena tutkia sitä, miten tilanteen voisi mahdollisesti ratkaista.
  • Esimiehen asema, suhtautuminen ja vaikutus konflikteihin työpaikalla?
  • Voidaan tutkia myös sitä, miten kohdata toisen vaikeat tunteet kuuntelijan roolissa. Mitä eri vaihtoehtoja on ja miten ahdistuneelle henkilölle voisi viestiä, että aidosti kuuntelee hänen huoliaan. Voiko toista voimauttaa kuuntelemalla?
  • Tulevaisuuden kuvat: miltä työpaikassa näyttää
  • Tässä prosessidraamassa voisi vaihtoehtoisesti tutkia myös Paulan ja Marjatan välistä tilannetta statustyöskentelyn avulla. Statustyöskentely oli itseasiassa se toinen suurempi suunta mihin tätä suunnitelmaa olin kiinnostunut suunnitteluvaiheessa suuntaamaan. Silloin työskentelyn aluksi voisi ottaa statuksiin liittyviä lämppäreitä ja toisaalta keskittyä puhtaammin Marjatan ja Paulan väliseen taustatarinaan. Se on kuitenkin eri painotus ja eri draama, joten en siihen sen syvemmälle tässä mene.  

En ole itse täysin fiksannut sitä suuntaa mihin näkisin tätä prosessidraamaa kiintoisimmaksi viedä. Toisaalta mikä tahansa suunta olisi minusta kiinnostava ja siksi mieluusti jättäisin tähän kohtaan tilaa suunnan valinnalle ryhmästä esiin nousevien ideoiden pohjalta. Vaihtoehtoja olisi vielä paljon enemmän kuin edellä mainitut, mutta siinä on muutama suunta, mitä itse pohdiskelin suunnitelmaa laatiessani. Tässä voisi siis olla vielä useita työvaiheita ja voidaan valita, mitkä kaikki osa-alueet halutaan käsitellä yhdessä ja ketä hahmoja olisi kiinnostava kuulla tämän tarinan tiimoilta.

Vaihtoehtoisia työtapoja työskentelyn loppuun: 

Tyhjä tuoli

Tarinan hahmoista esim. Paula tai Helena on ryhmän keskellä ja häntä edustaa tyhjä tuoli. Opiskelijat saavat vapaasti kertoa hänelle ajatuksia tai kysyä vielä kysymyksiä, joihin kuka tahansa ryhmästä voi vastata. Eli ideana se, että tyhjässä tuolissa ei ole ketään, vaan ryhmässä kuka tahansa voi kommentoida tai kysyä jotain valitulta roolihenkilöltä ja ryhmästä kuka tahansa voi tarjota roolihenkilön vastauksen.

Neuvojen kuja (opettaja roolissa)

Vähän välivaiheista riippuen näkisin, että lopuksi voitaisiin palata takaisin joko Helenan tai Paulan tilanteeseen. Ohjaaja on roolissa joko siis Helena tai Paula ja opiskelijat muodostavat kujan, jossa he saavat tarjota henkilölle neuvoja. Helenalle esim. millaisia asioita työkaverilleen sanoa helpottaakseen toisen oloa ja tukea tarjotakseen. Mitä voisi tehdä omaa oloaan helpottaakseen. Paulalle sitten taas esim. neuvoja oman asemansa parantamiseen ja mitä tilanteessa voisi tehdä.

Lopetus

Lopetuksessa on hyvä palata vielä hetkeksi vaikeiden asioiden ja konfliktien jälkeen Käytin testaamassani lyhennetyssä versiossa lopussa Ideapakan Valmennus ja Coaching pakasta poimimaani Viisi sormea tekniikkaa. Ohjaamassani versiossa istutaan yhdessä rinkiin lattialle ja suljetaan silmät. Ohjaaja ohjaa pitämään kiinni mainitusta sormesta ja kertoo siihen liittyvän käsitteen esim. kiitollisuus ja kehottaa pohtimaan mistä juuri nyt on kiitollinen. Eli tavoitteena on tarjota omakohtainen pieni hetki jokaisella ajatella positiivisia asioita elämässä. Koen sen hyväksi jutuksi vähän raskaamman aiheen pohtimisen jälkeen.

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑