Tämä on täydentyvä listaus (punanenä)klovnerian ja fyysisen teatterin tekniikoita. Lista ei sisällä juurikaan sellaisia harjoitteita, joita tehdään täysin ilman klovninnenää, koska ne ovat suurelta osin sellaisia, mitä käytetään myös improvisaatiossa. Näin ollen sen nenätönnä tehtävä lämppärit, pelit ja tekniikat löytyvät improharjoitteiden alta. Pyrin pitämään tämän listan klovneriaspesifinä, vaikka toki monia näistäkin voi tehdä eri painotuksilla ja ilman punanenää.

Kaikista harjoitteista, tai suurimmasta osastakaan, en välttämättä tiedä harjoitteen ”virallista” nimeä eli olen nimennyt ne, kuten hyvältä. Mieluusti kuitenkin otan lisätietoja vastaan. Jos tiedätte millä nimellä joku harjoite tai tekniikka yleisemmin klovneriapiireissä kulkee, niin saa jättää kommenttia ja korjata, mitä korjattavissa on.

Ihmettely

Tilakävelytyyppinen punanenäklovnin uteliaisuuden harjoittamisen harjoite.

Miten se toimii: Jokainen pukee omassa rauhassaan nenän päähänsä. Voidaan tehdä myös ilman nenää, mutta konkreettinen punanenä voi auttaa ihmettelevään tilaan pääsyssä, koska se vaikeuttaa nenän kautta hengittämistä ja puoliksi pakottaa avaamaan suun.

Ohjaaja ohjaa keskittymään yhteen havaintoon kerrallaan. Huomaa tilassa jotain konkreettista, joku esine tai asia, mitä voit ihmetellä. Ihmettely on tässä hyvin konkreettista suun kautta hengittävää ja mahdollisesti myös ”ooo” -äänitehostein tuettua suurisilmäistä ihmetystä. Ajatuksena on nähdä havaittu asia tai esine, kuin lapsi näkisi sen ensi kertaa ja ihmetellä sitä.

Aluksi harjoitteessa tehdään havaintoja paikallaan, kun sopivalta tuntuu ja idea on sisäistetty, voidaan lähteä liikkeelle tilassa. Kun on muutaman kerran ihmetelty itsenäisesti tilassa olevia esineitä ja asioita, voidaan huomio siirtää myös toisiin tilassa oleviin klovneihin ja ihmetellä yhdessä toisiaan. Ajatus sama, kuin monissa tilakävelyharjoitteissa eli ensin ei kiinnitetä huomiota muihin ihmisiin, vaan pelkästään ja sitten voidaan avata verhot ja nähdä myös muut ihmiset tilassa sekä olla vuorovaikutuksessa.

Huomioita: Konkreettiset ohjeet ”hengitä suun kautta ulos”, ”pidä suu mahdollisimman pyöreänä ja silmät suurina” sekä O-äänteen tuottaminen voivat auttaa sopivaan ihmettelevään mielentilaan pääsyä.

Katseen suuntaaminen

Yleisökontaktin ja huomion suuntaamisen harjoite.

Miten se toimii: Voidaan toteuttaa siten, että toinen puoli ryhmästä on yleisönä tai siten, että kaikki liikkuvat samaan aikaan ja tuolit markkeeraavat yleisöä. Jokainen (punanenään pukeutunut) klovni liikkuu itsenäisesti tilassa siten, että pyrkimys on pitää kaikkina hetkinä nenä yleisöön päin. Nenä voi olla konkreettinen punanenä tai idea siitä, että oma nenä osoittaa yleisöön. Välillä voidaan tehdä pysähdyksiä, jolloin katse suunnataan johonkin, vaikkapa kuvitteelliseen esteeseen lavalla, joka aiheutti pysähdyksen ja sitten taas takaisin yleisöön. Näin edeten harjoitellaan sitä, että välillä voidaan noteerata joku asia tai toinen klovni lavalla, mutta päähuomio on aina yleisössä päin. Eli jos katsotaan lavalle se tehdään tietoisesti ja sitten aina sen jälkeen tehdään tietoinen reaktion avaus nenä yleisöön päin.

Samoin toimitaan kävelyyn lähtiessä, että voidaan katseella markkeerata suunta johon lähdetään kävelemään, mutta ennen kuin lähdetään liikkeelle käännetään katse yleisöön. Kävellessäkin katseen ja nenän suunta on pääsääntöisesti yleisöön päin, ei sinne minne kävellään.

Huomioita: Klovniparin kanssa toimiessa voidaan myös välillä vilkaista paria tai tämän tehdessä jotain keskittää katse ja kaikki huomio häneen. Hetkellinen keskittynyt katsekontakti parin välillä on ihan ok. Kuitenkin niin, että aina ennen pitkää palataan yleisökontaktiin kääntämällä katse ja nenä yleisöön päin.

Katseen suuntaaminen (Klovnirivi ja parivariaatio)

Huomion antamisen ja yleisökontaktin harjoite

Miten se toimii: 3-5 klovnia, yleisimmin ehkä 4, lavalla. Harjoite voidaan tehdä istuen tai seisoen. Harjoitteessa aluksi jokainen klovni on vuorollaan huomion keskipisteenä, jolloin hänen nenänsä osoittaa yleisöön päin ja kaikki muut lavalla olevat klovnit katsovat häntä. Tällöin ohjaaja voi antaa ohjeita tälle yleisöön päin huomionsa kohdentavalle klovnille ja vaihtaa fokusta klovnista toiseen. Näin aina se klovni, jossa huomio on katsoo yleisöön ja muut antavat hänelle kaiken huomion katsomalla häntä.

Variaatioita: Klovniriville annetaan ohjeeksi, että koko ajan yhden ja vain yhden nenän pitää osoittaa yleisöön päin. Yleisöön päin olevaa nenää pitää aina välillä vaihtaa. Samalla, kun yksi klovneista katsoo yleisöön, kaikki muut klovnit katsovat häntä.

Pariversiossa voidaan edetä ping-pong-ajatuksella siten, että koko ajan jompikumpi katsoo yleisöön ja toinen katsoo pariaan eli yleisöön katsovaa klovnia. Aina, kun toinen kääntyy katsomaan toista, on toisen käännyttävä katsomaan yleisöön.

Tästä voidaan saada hyvinkin nopeatempoinen katsevuorottelu parin välille. Pyrkimys ei ole nopeuteen, vaan tarkkuuteen ja impulssien seuraamiseen. Jos katsoo itse yleisöön, on myös huomioitava se, että pari voi minä hetkenä tahansa kääntyä katsomaan yleisöön, jolloin on itse käännettävä huomiosi häneen. Tämä treenaa siis myös parin välistä kontaktia.

Huomioita: Yleisöön katsottaessa on hyvä muistaa huomioida kaikki katsojat, eikä unohtua pelkästään tuijottamaan yhtä katsojaa tai yleisössä olevaa ohjaajaa. Välillä kannattaa ihan tietoisesti pyrkiä myös kierrättämään katsettaan yleisön joukossa, jotta näkee mahdolliset reaktiot yleisössä laajemminkin, kuin vain yhden henkilön osalta.

Lähestyminen / kontakti

Pari- tai yleisökontaktiharjoite, jossa klovni pyrkii pääsemään parin tai yleisön suotuisaan syleilyyn.

Miten se toimii: Pareittain harjoite toimii niin, että parit seisovat tilan vastakkaisilla puolilla. Toinen pareista kääntyy ja pukee itselleen klovnin nenän. Tämän jälkeen hän etenee klovnina kohti pariaan. Klovni saa edetä lähemmäs pariaan aina, kun hän tuntee itsensä rakastetuksi. Kaikki parit tekevät harjoitteen samaan aikaan, mutta jokainen omaan tahtiinsa edeten. Kun klovni on päässyt oman parinsa luokse (sopivalta tuntuvalle etäisyydelle), pysähdytään hetkeksi katsekontaktiin. Harjoite voi päättyä halaukseen, mutta se voi myös loppua katsekontaktiin.

Yleisön kanssa harjoite toimii niin, että klovni kävelee lavan takaosasta yleisöä kohti. Harjoitetta voi tehdä yksi tai useampi klovni samaan aikaan, muun ryhmän toimiessa yleisönä. Klovni saa edetä aina, kun hän tuntee olevansa yleisön rakastama. Pyrkimyksenä on päästä ”yleisön syliin”, mutta se voidaan tulkita kielikuvana ja klovni on perillä, kun hän päässyt vaikkapa parin metrin päähän yleisöstä. Kun klovni on oman kävelynsä suorittanut, niin samoin kuin pariharjoitteessa voi sopivalla etäisyydellä hetken fiilistellä kontaktia yleisöön.

Huomioita: Kuvauksessa puhutaan siitä, että klovni saa edetä, kun hän tuntee itsensä rakastetuksi. Pari ja yleisö saavat reagoida klovniin, kuten luontevalta tuntuu, mutta varsinaisesti pyrkimystä viestiä käsimerkein tai muutoin klovnille, että nyt saa lähestyä ei ole. Tässä harjoitellaan läsnäoloa sekä yleisön tai parin reaktioiden lukemistakin ja tunnelman aistimista. Rakkaus on siis tässä tulkinnanvaraista, sillä se voi tarkoittaa, mitä tahansa hyväksyvää reaktiota parilta tai yleisöltä. Se voi olla äänekäs nauru tai joku hyvinkin pieni reaktio johonkin, mitä klovni tekee tietoisesti tai huomaamattaan.

Klovnille tai sivustaohjaajalle sellainen yleisvinkki, että toistossa on voimaa. Jos klovni huomaa parinsa tai jonkun yleisössä reagoivan johonkin, mitä hän tahallisesti tai muutoin tekee, niin kannattaa toistaa sitä ja katsoa saako saman reaktion. Jos saa, jos sama juttu edelleen naurattaa tai muutoin aiheuttaa reaktiota, niin ei ole tarvetta pyrkiä tekemään mitään muuta. Yleisohje on pyrkiä kontaktiin. Välttämättä ei ole pakko tehdä mitään muuta, kuin hengittää ja ottaa askeleita silloin, kuin siltä tuntuu kiinnittäen huomiota parin tai yleisön reaktioihin.

Mikään ei pakota lähestymään hitaasti ja varoen. Voi myös klovnina tehdä kokeiluja siinä kuinka nopeasti tai hitaasti voi lähestyä niin, että kontakti yleisöön ja pariin säilyy elävänä.

Kävelyimitaatio

Oman klovnin kävelyn harjoitteluun ja löytämiseen.

Miten se toimii: Puolet ryhmästä kävelee tilassa omaa normaalia kävelyään ja toinen puoli ryhmästä tarkkailee kävelijöitä. Jokaiselle tarkkailijalle nimetään, kävelijöiltä salaa, yksi kävelijä, jonka kävelyä hän tarkkailee. Tarkkailijan tehtävä on kiinnittää mahdollisimman tarkasti huomiota kaikkiin sellaisiin asioihin, jotka tekevät juuri sen ihmisen kävelystä hänen kävelynsä, jotta hän voi hetkeä myöhemmin imitoida tätä kävelyä. Harjoituksen aikana voidaan teettää kävelyä sekä normaalilla että nopeutulla ja hidastetulla nopeulla. Samoin on hyvä pyytää myös välillä kävelijöitä pysähtymään ja lähtemään taas uudelleen liikkeelle.

Huomioita: Harjoitteen aikana ohjaaja voi antaa ohjeita sekä kävelijöille että tarkkailijoille. Kävelijöiden ohjeet liittyvät kävelyn nopeuteen sekä pysähdyksiin ja liikkellelähtöihin. Tavoitteena on, että jokainen kävelee pääosan ajasta mahdollisimman rentoa, omaa normaalia kävelyään ja siihen suuntaan myös ohjaajan kannattaa tekemistä ohjata. Ei ole tarkoitusta tehdä hauskaa kävelyä tai parodioida itseään kävelemässä, vaan kävellä, kuin muulloinkin kävelisi. Tämän vuoksi kannattaa varata ihan reilusti aikaa pelkälle kävelylle ja tarkkailulle.

Toinen vaihe on sitten kävelyimitaatio eli tarkkailija lähtee kävelijöiden sekaan kävelemään tarkkailemansa henkilön kävelyä. Aluksi koko ryhmä (kävelijät ja imitoijat) kävelet hetken tilassa sikin sokin. Sitten ohjaaja pyytää kävelijöitä tulemaan tilan sivuun tarkkailijoiksi, kun imitoijat jatkavat tilassa kävelyä. Ohjaaja voi antaa imitoijille erilaisia ohjeita, joista yksi voi olla imitoimansa kävelyn jonkin piirteen liioittelu. Jotain havaittua juttua esim. tapa liikuttaa käsiä, lantion liike, askelpituus, liitoitellaan ensin pienesti ja sitten yhä vaan isommin, jolloin mennään jo kävelyn parodioinnin puolelle.

Kävelijä ja imitoija voivat tämän jälkeen käydä keskustelun havainnoista. Voidaan vielä käydä uusi kierros, jossa alkuperäinen kävelijä voi tutkia, mitä omassa kävelyssään voisi liioitella ja korostaa. Tämä tieto on hyödyksi oman klovnin fyysistä ilmaisua suunniteltaessa.

Kaatuminen / kompastuminen

Slapstick-komedian perustekniikoita

Miten se toimii: Kaatuminen on fyysisen komiikan perustekniikoita, jossa pyritään antamaan vaikutelma, että klovni kompastuu johonkin. Oikeasti illuusio kompastumisesta annetaan kävellessä potkaisemalla / hipaisemalla kevyesti omaa kantapäätä ja horjahtamalla seuraavalla askeleella eteenpäin. Potkun antaa ja horjahduksen tekee siis sama jalka. Toinen jalka ottaa vastaan potkun ja pitää tasapainon, kunnes paino siirtyy horjahtavalle jalalle. Alla on videoklippi, joka näyttää tekniikan ehkä selkeämmin, kuin sen voi sanallisesti ilmaista.

Variaatioita: Kuten ylläolevassa videossa opetetaan, voi kompastumisen yhdistää esteisiin törmäämiseen.

Samoin kompastumiseen voi yhdistää erilaisia tunnereaktion liioitteluja. Katseen suuntaamalla kompastumiskohtaan, yleisöön ja taas takaisin kompastumiskohtaan voi avata klovnin reaktiota tuohon yllättävään, näkymättömään, esteeseen. Kunhan sen reaktion avaa yleisöön päin, niin voi lähteä esimerkiksi liioittelemaan tuntemaansa tuskaa eli valittelemaan kuvitteellista kipua jalassaan tai vaikkapa etsimään närkästyneenä syyllistä kompastumiseensa. Tässä voi mennä tosi överiksi sen tunnetasojen kanssa ja oikein kunnolla melodraamailla tuntemansa fyysisen tuskan ja vääryyden kokemuksen kanssa.