Toiminta ja tunne -kurssi 2019 (osa 3) (Sami Henrik Haapala / Helsingin seudun kesäyliopisto)

Paketoidaan tämä Helsingin seudun kesäyliopiston järjestämään Toiminta ja tunne -kurssia käsittelevä tekstisarja näillä sanoilla. Tämä kurssi oli valaiseva katsaus omaan tapaa toimia ja siihen, mitä muuttuu, kun dialogi onkin jo etukäteen käsikirjoitettu. En ole edes puolivakavissani miettinyt, että pitäisikö hakea mukaan johonkin harrastajateatteriproduktioon, koska improvisaatio on vienyt viime vuosina niin vahvasti. Huomasin sen kyllä nytkin,... Continue Reading →

Toiminta ja tunne -kurssi 2019 (osa 2) (Sami Henrik Haapala / Helsingin seudun kesäyliopisto)

Kuten jo edellisessä tätä, Sami Henrik Haapalan ohjaamaa Toiminta ja tunne -kurssia, käsittelevässä tekstissä pohdin, niin Meisner-tekniikan toistoharjoitus tarjoaa kiinnostavan peilin itseensä ja toiseen. Saa luvan kanssa katsoa tarkemmin, kuin yleensä toista ihmistä voi katsoa. Itsehän olen tosiaan melkoinen tuijottelija, joten se sopii minulle vallan mainiosti. On ollut kiinnostavaa vuosien varrella tajuta se, että katsomalla... Continue Reading →

Toiminta ja tunne -kurssi 2019 (osa 1) (Sami Henrik Haapala / Helsingin seudun kesäyliopisto)

On ollut tarkoitus mennä tälle kurssille jo silloin aikaisemmin, kun tätä pidettiin englanniksi, mutta aikataulut eivät sopineet. Nyt sopivat, mistä olen erittäin iloinen. Salissa on hikinen tunnelma jo ennen kuin aloitetaan, sillä elokuun alun kuuma aurinko lämmittää tilaa läpikuultavien verhojen läpi. Sami Henrik Haapalan ohjaama, Toiminta ja tunne -kurssi keskittyy etenkin Meisner-tekniikkaan, mutta myös muihin... Continue Reading →

Oletus yhteisestä kokemuksesta ja tulkinnasta

Voin ymmärtää suuren määrän asioita omien kokemusten kautta, mutta silti on hirveästi asioita, mitkä todennäköisesti pysyvätkin minulle täysin vieraina. Ei kenelläkään ole omakohtaista pääsyä kaikkiin mahdollisiin kokemusmaailmoihin, vaan osa on jo lähtökohtaisesti ulottumattomissa, koska ei kuulu viiteryhmään. Se minkä ymmärrän hyvin on, että sosiaaliset konventiot eivät ole mitään automaatioita, vaikka kuinka eläisimme samassa ympäristössä. Olen... Continue Reading →

Tulkinnat – Suutunko nyt vai heti?

Toisen ilmaisusta automaattisesti havaintojen pohjalta tehdyt tulkinnat voivat parhaimmillaan olla hyvä apu improtessa sekä elämässä, mutta pahimmillaan tulee huomaamattaan luoneeksi (väärien) tulkintojen kyllästämän miinakentän. Sitä voi luulla tehneensä puhtaan havainnon siitä, mitä toinen sanallisesti tai sanattomasti viestii, mutta miten usein se oikeasti on totta? Itse ainakin teen huomaamattanikin niin paljon tulkintoja, etten niistä puoliakaan pysty... Continue Reading →

Liian syvällisiä tulkintoja valonnopeudella

Olen liian nopea tulkitsija. Olen tehnyt monissa tilanteissa järjettömän pitkälle meneviä tulkintoja ihan mitättomistä havainnoista. Tiedättekö semmosen ihmisen joka täydentää ääneen tai mielessään toisen sanat ja ajatukset, ennen kuin toinen ehtii edes reagoida. Semmonen, joka pitää jotain sovittuna, vaikka toinen ei tajunnut mitään sopineensa. No minä olen ollut ja osin olen varmasti vieläkin. Oletin tietäväni... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑