Jari Siljamäki – Klovnerian käsikirja: Miten esiintyä klovnina

Jari Siljamäen, vuonna 2010 julkaistu, Klovnerian käsikirja on tiivis katsaus länsimaisen klovnerian historiaan sekä klovnerian perusteita käsittelevä käytännönläheisesti käsittelevä opas. Kirjassa on tarjolla tekstin seassa myös lyhyitä tarkentavia huomioita sekä useita erilaisia klovnerian taitoja sekä klovnimielentilaa kehittäviä harjoitteita. Klovnerian historiaa käsitellään sekä klovnityyppien että tunnetuimpien klovnihahmojen ja heidän esittäjiensä kautta. Klovnerian käsittelyssä keskitytään sekä klovnin… Lue lisää Jari Siljamäki – Klovnerian käsikirja: Miten esiintyä klovnina

Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 5 – Esiintyminen (Teatteri Metamorfoosi)

Nyt on siis luvassa Kahden pitkän miehen (Iiro Ollila ja Hannu Risku) syksyistä musaimprokurssia käsittelevistä teksteistä osa 5/5 eli enempää ei ole enää tarinoita tästä kurssista tämän jälkeen tulossa. Toisaalta tämä olikin mitä mainioin päätös tässä kurssikokonaisuudelle, sillä tämä oli todella miellyttävä esiintymiskokemus. Olin ollut tällä kurssilla aiemmilla viikoilla monesti tosi jumissa sekä henkisesti että… Lue lisää Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 5 – Esiintyminen (Teatteri Metamorfoosi)

Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 3 – Saisimmeko sanan… (esiintyminen ja yleisö)

Aikataulu- ja opettajateknisistä syistä kurssin kolmas ja neljäs kerta menevät nyt vähän väärässä järjestyksessä eli normaalisti yleisövuorovaikutus olisi vasta esitystä edeltävä kurssikerta, jolla valmistauduttaisiin kurssin viimeisen kerran esitykseen. Tällä kertaa se tuli aiheena siis vähän aikaisemmin, kuin looginen suoritusjärjestys ehkä antaisi olettaa. Näin ollen kolmannella kerralla keskityttiin Iiro Ollilan (Stella Polaris / Kaksi pitkää miestä)… Lue lisää Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 3 – Saisimmeko sanan… (esiintyminen ja yleisö)

Improvisaatio IV -kurssi – Valmistujaisshow! (ImproKampus)

Tämä kurssi on saateltu spektaakkelimaisen upean valmistujaisshow’n myötä historian kirjojen sivuille. Vielä viimeinen vikaisu itse esitykseen ja sitten mennään taas elämässä ja improssa eteenpäin. Paljon on uusia ja tuttuja juttuja saatu taas kokeilla ja paljon vielä on vielä kokeilematta. Se minkä tunnistin tällä kurssilla todella selkeästi oli se, että kokonaisten hahmojen luominen on minulle vielä… Lue lisää Improvisaatio IV -kurssi – Valmistujaisshow! (ImproKampus)

Valojen tuolla puolen (Duonpuoleinen)

Viime viikolla tuli pitkästä taas vähän myös kokeiltua esiintymistä impron parissa. En ihan hirveästi sitä tee, mikä ei johdu siitä ettenkö pitäisi myös esiintymisestä. Aktiivisesti en vaan ole nyt suunnannut sille puolelle, mutta ne mahdollisuudet mitä on ollut tarjolla olen käyttänyt. Esiintyminen on kuitenkin oma kokemusmaailmansa verrattuna oman ryhmän edessä demoilemiseen. Se on siinä mielessä… Lue lisää Valojen tuolla puolen (Duonpuoleinen)

Improvisoin siis olen(ko) läsnä

Vuoden 2018 improkausi on käynnistynyt melkoisella ryminällä ja todella vaihtelevin fiiliksin. Oman fiiliksen ja jaksamisen suhteen on parin viikon aikana laidasta laitaan. Ensin oli oman improryhmän treenit, joissa ei niinkö vaan riittäny energia mihinkään. Sen jälkeen oli kauan odotetun impro III -kurssin startti ImproKampuksella. Sieltä kautta sitten lopulta päädyin vielä seuraavana iltana improvisoimaan yleisön eteen.… Lue lisää Improvisoin siis olen(ko) läsnä

Romahduksesta selviytyminen

Olen joskus suhtautunut ihan tavallisen esitelmänkin pitämiseen todella vakavasti. Jännittänyt niin, että henki on meinannut salpautua. Jännitän minä edelleenkin, mutta itseasiassa jo opiskelun alkuaikoina tein päätöksen, että tietoisesti treenaan esitelmien pitoa, koska koin sen haastavaksi. Aika monta aiheeseen liittyvää kurssia tuli eri kielillä käytyä ja nykyään jännitys- tai stressitaso ei nouse esiintyessä niin korkeaksi kuin… Lue lisää Romahduksesta selviytyminen

Kulisseihin kadonnut

Ikävä myöntää, mutta tuli huomattua itsestä aika huonoja asioita erään näytelmäprojektin parissa työskennellessä. Huomasin, että vihreä taitaa sittenkin olla minun värini. Niin kammottaviin sfääreihin itseinhoinen huomionhakuinen katkeruuteni nimittäin ajoittain pääsi. Siinä missä pystyin olemaan iloinen toisten esiintymisestään saamista kehuista, huomasin kuitenkin muuttuvani hetki hetkeltä katkerammaksi. Katkerammaksi siitä, ettei edes hippusta huomiosta, kiitoksesta tai edes kritiikistä… Lue lisää Kulisseihin kadonnut

Diivoja ja Ansan pikapaikkausta (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Viikonloppuna tuli käytyä teatterissa useampaan otteeseen. Jyväskylän Kaupunginteatterilla kävin jälleen kerran katsomassa Diivat ja Ansan, joista kumpaisenkin olen nähnyt jo useita kertoja syksyllä. Aloitetaan siis Diivoista. Komediallisesti esityksessä on tietysti monta herkullista kohtausta ja varsinkin Jackin (Niskanen) ja Docin (Lintukoski) edesottamuksia on ilo seurata.  Koen kuitenkin, että nämä ovat ne mihin arvioinneissa yleensä keskitytään eniten ja siksi tahdon… Lue lisää Diivoja ja Ansan pikapaikkausta (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Itsensä ja pelkojensa yli

”Jos ihminen ei kasva, sen tilalle tulee pelko, joka tekee sen kasvun sitten ihan mah(d)ottomaksi.” (Ansa-musikaalin konsultti Erkki Ranto) Jos antaa pelon sanella sen mitä voi tai ei  voi tehdä, ei pysty kohta tekemään yhtään mitään. Pelätähän kun voi oikeastaan ihan mitä tahansa. Rohkeutta onkin se, kun pelostaan huolimatta uskaltaa tehdä asioita. Näin olen myös viimeisen vuoden… Lue lisää Itsensä ja pelkojensa yli