”Hymyilevä kuolema”

Poiminnat luonnosarkiston kätköistä jatkuvat. Tällä kertaa vuorossa on pohdintaa "hymynaamiosta". Tämä teksti on syksyltä 2017, joten se on huomattavasti tiiviimpi, kuin nykyiset tarinointini 😉 En tiedä onko tämä joku oma omituisuuteni vai ihan yleisempi juttu, jonka nimeä en vain tiedä. Olen vuosien varrella päätynyt nimeämään tietyntyyppistä "hymynaamiota" käyttävät ihmiset yleistermillä 'hymyilevä kuolema'. Tämä on siis... Continue Reading →

Statustanssahtelua ja telepatiaa

Tämä on vähän yli kolme vuotta vanha teksti, joka silloin jäi syystä tai toisesta luonnoskansioon pölyttymään. Nyt kun on taas hyvä kirjoitusblokki päällä, niin tartutaan sitten tähän tekstiin. Paljon tässä on sellaista, minkä tunnistan edelleen itsessäni ja muissa. Otsikkoa meinasin oikoluvun yhteydessä muuttaa, mutta antaapa olla alkuperäisenä. Siispä 'Statustanssahtelua ja telepatiaa' olkaa hyvät!  Improon ja... Continue Reading →

Tulkittua todellisuutta – tapaus temppupyörä

Istun yksin Kiasman kahvilassa ikkunan vieressä pöydässä, jossa on vain kaksi tuolia. Katselen pihalla veden äärellä lintuja tarkkaavaisesti seuraavia leikki-ikäisiä, kahvin jäähtyessä valkoisessa posliinikupissa. Todellisuuteni on pieni ja tarkkarajainen kupla, joka laajenee ulos pihalle, ei sisään kahvilaan - en huomaa asiakkaiden tuloa tai poistumista kahvilasta. On usein helpompi toteuttaa improtessa omaa ideaa, koska sen näkee... Continue Reading →

Kuulumis- ja esittelykierrokset

Olen se ihminen, joka ei yleensä ensimmäisenä tarjoa kokemuksiaan, kun vuorossa on kuulumiskierros tai jonkun kurssin esittelykierros. En aloita, enkä välttämättä ota vuoroa, jos ei ole ihan pakko tai jos ei mennä järjestyksessä, eikä kukaan huomaa, jos olen hiljaa. Olen useinkin ollut piirissä se viimeinen, jonka sitten muiden tuijotus pakottaa jakamaan jotain. Eikä se oikeastaan... Continue Reading →

Etäkokemuksia: Unhurried Conversation – Kiireetön keskustelu

Nyt, kun sosiaalinen elämä on vähän pakostakin riittänyt digitaalisempiin muotoihin sekä töissä että arkielämässä, niin tuntuu merkitykselliseltä pohtia etäyhteydellä tapahtuvia keskustelujen toteutusta ja mielekkyyttä. Olen elämäni aikana osallistunut lukemattomiin Skypellä, Connectilla, Zoomilla tai muulla etäyhteyssoftalla käytyihin keskusteluihin. Tällä hetkellä, kun turvaetäisyyksiä pidetään, niin näillä välineillä käytyjen keskustelujen merkitys nousee, koska arjen sosiaalisuutta on vähemmän. Teininä,... Continue Reading →

Sanford Meisner & Dennis Longwell – Sanford Meisner on Acting

Hetki tässä ehti vierähtää ennen kuin tämä kirja tekstiksi taipui, mutta tässä tämä nyt viimein on. Sanford Meisner on Acting -kirja kertoo nimensä mukaisesti Meisner-tekniikasta ja siitä, miten sen luonut Sanford Meisner opetti oppilaitaan. Kirja on muodoltaan päiväkirjamainen koonti opetustilanteista sekä niiden yhteydessä käydyistä keskusteluista yhden kurssin varrelta ja sisältää myös hieman Meisnerin henkilöhistoriaa. Alussa... Continue Reading →

Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 3 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Tämä teksti on ehkä vähän tämmönen välipohdinta. Huomaan, että minulla on selkeästi ainakin yksi teksti tähän kesän kurssiin liittyen jonka haluan kirjoittaa, mutta se vielä hakee muotoaan. Olen tosiaan ehtinyt käydä aika monella improkurssilla viimeisten parin vuoden aikana, joten se on ihan selvä asia, että tuttuja tekniikoita tulee lähes joka kurssilla vastaan. Lämppäreissä on usein... Continue Reading →

Improvisaation jatkokurssi kesä 2018 – osa 2 (Helsingin seudun kesäyliopisto)

Toinen teksti elokuiselta improkurssilta olisi sitten tässä. Tämä viiden päivän intensiivinen katsaus improvisaatioon Simo Routarinteen ohjauksessa toi mukanaan myös paljon tuttua. Käsitteellisesti puhuttiin hyvin tutuista asioista, kuten statukset ja vaikuttuminen, mutta ne ovat aika laajoja käsitteitä. Toisaalta tuli huomattua, että taidot ja aiemmat oivallukset pääsevät kyllä ruostumaan, jos niitä ei aktiivisesti pääse harjoittamaan. Se tuli... Continue Reading →

Improtaivas 2018 (osa 1) (Riikka Hänninen & Simo Routarinne)

"Voisko vaan jäädä tänne improamaan ja kellumaan järveen x-asennossa?" oli eka ajatus, kun perjantaina alkoi valjeta, että taivasvisiittini on ohi. Kruusilassa Ystävyyden majatalossa jo useita vuosia pidetyt Improtaivas improleirit saivat jatkoa myös tänä vuonna. Opettajina toimivat tänä vuonna ihanaiset improenkelit Simo Routarinne ja Riikka Hänninen, joiden hellässä huomassa päästiin viiden päivän leirin aikana tutkimaan monipuolisesti... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑