Paine (Epähetero Entourage / Harrastajateatterikesä)

Harrastajateatterikesän päättänyt monologi, Paine, kertoo yhden tarinan siitä, mitä on olla oma itsensä, kun ei aina oikein edes itse tiedä, mitä se tarkoittaa. Kun oma keho tuntuu vieraalta. Kun ei ole sitä, mitä odotetaan, vaan jotain muuta. Jotain mikä uhmaa valmiiksi luotuja katejorioita ja ahtaita määritelmiä. Omana itsenään oleminen ei vaan ole välttämättä kovin helppoa... Continue Reading →

Ei kyyneltäkään virrannut (Ylimuonion Urheiluteatteri, Harrastajateatterikesä 2019)

Ollaan vaikeiden asioiden äärellä ja silti niistäkin olosuhteista löytyy inhimillistä lämpöä ja huumoriakin, vaikka pääosin ollaan jämäkän asiallisia. Tilanne tuossa ajassa on niin kiristynyt, että se viimeinenkin hymy kyllä siitä aika pian hyytyy. Ei kyyneltäkään virrannut kertoo todellisen henkilön, vuonna 1943 maanpetturina teloitetun Martta Johanna Koskisen, tarinan fiktion tarjoamin tulkinnallisin keinon. Tilanne ja dialogihan on... Continue Reading →

Laulava hoitaja (J+J Teatteri / Harrastajateatterikesä 2019)

Laulava hoitaja on oikeastaan tarina juuri siitä, mitä nimi lupaakin. Vanhusten palveluasumisyksikössä työskentelevä laulava lähihoitaja Mari (Marjut Manninen) on löytänyt itselleen toimivat keinot saada yhteys, jopa pitkälle edennyt muistisairautta sairastaviin asukkaisiin. Tanssia, laulua ja hyväksyntää riittää, kunhan vaan olisi aikaa tehdä työtä niin kuin tahtoisi, mutta aina ei ole. Joskus on kaaosta ja kaikki kaatuu... Continue Reading →

Sotaratsu (Sampo Ilmari Seppä / Harrastajateatterikesä 2019)

Monologiesitys sotaratsu kertoo nuoren miehen elämän yhdestä merkittävästä valinnasta: mennäkö armeijaan vai ei? Päätös, jonka päähenkilö oli jo tehnyt alkaa pohdituttaa uudelleen, kun hän kohtaa unessa Aleksanteri Suuren suurisuisen hevosen Bukefaloksen. Bukefaloksella on yllättävän paljon sanottavaa monestakin asiasta, mutta niin kai unihevosilla saakin olla. Nimi on enne ja härkäpäisen vuodatuksensa aikana Bukefalos onnistuu jakelemaan iskuja... Continue Reading →

Väsymättä paras (Ilves-teatteri / Harrastajateatterikesä 2019)

Vappu on iloista aikaa opiskelijalle. Kevättä on ilmassa ja tiedossa huikeat bileet. Lukukausikin alkaa olla lopuillaan ja edessä on kesä, jolloin teoriassa voisi olla lomaa, mutta käytännössä tuskin on. Eihän opiskelija lomaa tarvitse, vaan jaksaa kyllä jatkaa opintojen jälkeen suoraan töihin koko kesäksi. Kukaan ei väsy, koska on etuoikeudet, hyvinvointiyhteiskunta ja niin poispäin. Ehdotus lomasta... Continue Reading →

Kun aika on 24.3.2019 (Jyväskylän Kansannäyttämö)

Naamioteatterin sanaton kieli valtaa Miilun lavan Suvi Salomaan ohjaamassa ja käsikirjoittamassa esityksessä Kun aika on. Saliin astuessa korviin kaikuu kellon loputtomalta tuntuva raksutus. Aika vierii odotellessa, että ensimmäinen hahmo saapuu lavalle. Lopulta raksutus taukoaa ja sitä, mitä alkutekstien jälkeen tapahtuu en osannut aavistaa ollenkaan. Sydän hyppää kurkkuun ja rauhoittuu vasta seuraavan hahmon saapuessa lavalle. Eikä... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑