Physical comedian -työpaja 16.06.2018 (Morgan Mansouri – FIIF2018)

Lauantaiaamu Tampereella Finland Internation Improv festivaaleilka (FIIF) käynnistyi fyysisemmän impron parissa. Morgan Mansourin loppuunmyydyissä Physical Comedian -työpajoissa kehollisuus, sekä fyysinen kontakti olivat toiminnan keskiössä. Vähemmän puhetta toiminnasra ja enemmän toimintaa on yleensä aika toimiva lähestymistapa improssa. Morganin näkökulma miimiin on vähän vahvan ranskalaisen miimiperinteen varjoista saapuvalle improajalle yllättävän vapaamielinen. Ytimessä on oman mimiikan tyylin löytämisessä... Continue Reading →

The Stockholm Syndrome -työpaja 10.5.2018 (Per Gottfredsson ja Therese Hörnqvist / TIF2018)

Tunteita ja ruotsalaista draamaa oli tarjolla Turun improfestivaaleilla  kolmen tunnin ajan Per Gottfredssonin ja Therese Hörnqvistin johdolla. Kuunteluoppilaana paikalla oli myös illan festariesitykseen värvätty Stella Polariksen Micke Rejström, mikä oli ihan hauska flashback viime vuoden festareille. Tämä oli tosi intensiivinen katsaus kontaktiin ja jännitteeseen kahden tai useamman ihmisen välillä. Yksinkertainen, mutta tosi kiinnostava oli harjoite,... Continue Reading →

Tervehtiminen ja halaaminen

Olen viimeisen vuoden aikana hieman yllättynyt siitä, miten useasti olen joko tervehtiessä tai hyvästellessä halannut ihmisiä. Se on yllättävää siksi, että en ole ollut halailevaa tyyppiä tai no oikeammin olen vaan arka lähestymään ihmisiä. Jossain kohtaa elämää jopa pelkäsin ihmisiä aika tavalla. Nykyisellään minulle on yleensä ok, jos joku haluaa halata, mutta en useinkaan ole... Continue Reading →

Katsekontaktin voima

Miten pitkään arkielämässä voi katsoa toista silmiin? Siis ihan vain katsoa, sanomatta sanaakaan. Riippuu varmasti monesta tekijästä, kuten tuttuuden asteesta ja suhteen laadusta, mutta yleisesti ottaen tuijottamista pidetään epäkohteliaana. Voihan se samalla olla myös statushaaste toiselle, jos oikein kunnon tuijotuskilpailun tielle lähdetään. Toisaalta katsekontaktia pitäisi kuitenkin aina välillä ottaa puhekumppaniin, koska seinille tuijottelukaan ei välitä... Continue Reading →

Improa ohjaamassa – Kuka peilaa ja ketä?

Pääsin eilen taas ohjailemaan improa ja edelleen mentiin vahvasti fiilispohjalta. Ideoita minulla toki oli enemmän kuin tarpeeksi, joten sai aika vapaasti valita, mitä kaikkea voidaan ja ehditään kokeilla. Lopulta päädyin ohjaamaan aika paljon peilausharjoitteita sekä jonkun verran mimiikkaan ja tilaan liittyviä harjoitteita. Lähtökohtana kaikessa oli se omakohtaisen kokemuksen saamisen merkitys, koska se on mielestäni improssa... Continue Reading →

Prosessidraama hahmotelma (Tunnetaidot työelämässä)

Tämä on melkoisen keskeneräinen prosessidraamarunko, jonka suunnittelin draamakasvatuksen aineopintojen lähijaksoa varten. Tästä on samassa yhteydessä testattu taustatarinaa, ope roolissa työtapaa, pienryhmien improa sekä lopetusharjoitetta. Kokonaisuutena en ole tätä ohjannut, joten sinänsä hienosäätöä ja muokkaamista varmasti on. Lämppärit ovat sellaisia, mitä olen muissa yhteyksissä ohjannut, mutta en tämän kokonaisuuden osana. Vähän tätä suunnitelmaa toki muokkasin lähijakson... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑