Ohessa on vuonna 2016 draamakasvatuksen perusopintojen opintojaksoa (ODKP333 Prosessidraamasuunnitelma) varten suunnittelemani prosessidraama. Sitä saa vapaasti hyödyntää ja soveltaa. Tämä perusrunko on testattu aikuisten ryhmässä, joten voi olla, että sitä joutuu nuoremmille oppijaryhmille hieman tiivistämään ja muokkaamaan.

Tässä toteutuksessa on perusoletuksena on, että prosessidraamaan osallistuva ryhmä on jo valmiiksi ryhmäytetty ja että suurin osa työtavoista on aiemmin tuttuja. Tätä ei siis ole tarkoitettu ensimmäiseksi kosketukseksi draamaan, vaan ryhmässä pitää olla hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri, jotta työskentely on sujuvaa.

Kohderyhmä: yläkoulun 8 luokka ja sitä vanhempien oppijoiden ryhmät.

Kesto: 2,5-4 oppituntia. Mahdollista toteuttaa virtaviivaisemmin ja vähemmin välireflektioin tai laajempana ja keskustelevampana. Testitoteutus aikuisten ryhmän kanssa vei (muistaakseni) yhden kurssipäivän aikana toteutettuna yli kolme tuntia.

Tarvikkeet: Pohjatekstit, taulu ajatusten kirjaamista varten, paperia suunnittelua varten sekä värikyniä piirtämistä varten.

Merkkiruudukko

Alla on esitelty merkkiruudukko (Bowell ja Heap, 2005, 18–19), joka  kokoaa yhteen tiiviisti Bowelin ja Heapin esittämät suunnittelun periaatteet. Sen kautta nähdään miten prosessidraamassani hyödynnetään suunnittelun kuutta osa-aluetta: teema tai oppimisalue, konteksti, rooli, kehys, merkit ja strategiat.

Teema / oppimisalue (Mitä?)

• Ulkopuolisuus ja hahmojen rakentaminen

Konteksti (Missä? Milloin?)

• Pienryhmät määrittelevät tarinoidensa ajoituksen ja tapahtumapaikan. Pohjustuksena käytetään päiväkirjatekstejä, jotka tukevat suunnittelua.

Oppilaiden ja opettajien rooli (Kuka?)

• Päiväkirjan kirjoittanut henkilö sekä häneen läheisesti liittyvät henkilöt.

Kehys (Miksi?)

• Päiväkirjan kirjoittajan elämän ja lähiympäristön kuvaaminen

Merkki (Kuinka?)

• Päiväkirjatekstit, taustarina ja kirjoittajan kuva.

Strategiat / esittämistavat (Kuinka?)

• Keskustelu
• Pienryhmässä työskentely
• Ryhmäpatsaat
• Yhteispiirtäminen
• Tilannekuvat ryhmissä
• Pienryhmien improvisaatio

Oppimisen osa-alueet

Seuraavassa  käydään läpi prosessidraaman avulla tapahtuvaa oppimista ja siitä mitä haluan oppilaiden oppivan työskentelyn aikana Owensin ja Barberin (2010, 34–35) oppimisen kohdistumisen osa-alueiden mukaisesti. Owens ja Barber (2010, 34) määrittelevät kolme oppimiskohdetta: draaman taidot, sosiaaliset taidot ja mahdolliset oppimisalueet, joka käsittää ne muut oppimisalueet (esim. tässä prosessidraamassa toisen asemaan asettuminen), joista työskentelyn aikana voidaan oppia.

1. Draaman taidot ja ymmärtäminen

• Kuvitteellisen maailman luominen ja siellä toimiminen
• Roolit
• Patsaiden esittäminen
• Improvisointi
• Prosessidraamaan tutustuminen

2. Sosiaaliset taidot

• Ryhmän ryhmäyttäminen
• Pienryhmässä työskentely
• Ideoiden yhteiskehittely

3. Mahdolliset muut oppimisalueet (voi olla muitakin esiin nousevista tarinoista riippuen)

• Vaikeuksien käsittely
• Toisen asemaan asettuminen
• Tunteet ja niiden käsittely
• Päiväkirjatekstit tekstityyppinä

Harmaja – prosessidraaman toteutus vaihe vaiheelta

Seuraavassa kuvaan prosessidraaman, jonka olen nimennyt Harmajaksi pohjatekstit kirjoittaneen kirjailijan mukaan, etenemistä vaihe vaiheelta. Työssä on hyödynnetty pohjana Owensin ja Barberin mallitaulukkoa (ks. Owens ja Barber, 2010, 69), johon alkuperäinen suunnitelma oli sovitettu. Kuitenkin koska tämä alusta ei tue taulukkoja on vaiheet nyt esitetty listamuodossa. Toivottavasti luettavuus ei tästä muutoksesta kärsi merkittävästi.

Lämmittely – Emotionaalinen etäisyys

• Oppilaille jaetaan pelikortit, joissa esim. kortit arvoiltaan 1-4 tai 5, jotka määrittävät sen miten heihin suhtaudutaan ja miten he suhtautuvat muihin. Korttien arvot voidaan määrittää esim. siten että 1 on henkilölle läheisin ihminen ja 4 tai 5 etäisin.
  • Tässä versiossa on mukana vain positiiviset ja neutraalit reaktiot vastaantuleviin ihmisiin, mutta toisaalta voitaisiin hyödyntää myös negatiivisia tunteita. Tällöin 4 voisikin tarkoittaa esim. ihmistä, jota pelkäät tai haluat ehdottomasti vältellä. Se voi kuitenkin olla turhan raskas versio, joten pitäytyisin tunneskaalassa neutraali – positiivinen.
• Kun säännöt ovat kaikille selvät, jaetaan kortit.
• Omaa korttia ei saa katsoa, vaan se on asetettava otsalle tai muutoin siten, että muut näkevät sen.
• Lähdetään kulkemaan tilassa musiikin tahtiin ja reagoidaan muihin heidän korttinsa arvon ohjaamalla tavalla.
  • Musiikkina esim. Green Dayn kappale Wake me up when September ends (instrumentaali versio).
• Tehdään harjoitetta 1-2 kierrosta. Yksikin riittää, mutta voi olla hyvä tehdä kaksi kierrosta, joiden välissä tai jälkeen on lyhyt purkukeskustelu.
• Muodostetaan korttien pohjalta ryhmät, joissa seuraavat harjoitteet tehdään.
  • Ryhmät voidaan muodostaa vaikkapa niin, että kaikilla ryhmäläisillä pitää olla eri arvoinen kortti. Eli ryhmässä on kortit 1-4(5) tai niin että kaikki joilla on saman arvoinen kortti muodostavat ryhmän.
• Oppilaat pysyvät samoissa ryhmissä koko työskentelyn ajan.

1. Pohjatekstin lukeminen

Tarkoitus  Johdatus tarinaan

Painopiste Eläytyminen tarinaan

Työtapa Lukeminen, oppilaat lukevat itsenäisesti tekstin

Pääsette nyt tutustumaan erään henkilön päiväkirjamerkintöihin, joiden pohjalta
lähdemme työskentelemään prosessidraaman parissa. Muistattehan kaikki jakson
alussa laatimamme draamasopimuksen. Tahtoisin muistuttaa teitä erityisesti sen
kohdasta, jossa käsitellä roolisuojaa, sillä me tänään tutustumme hieman rooleihin ja
esittämiseen. Opettaja jakaa oppilaille tekstit ja pyytää heitä lukemaan tekstit omassa
rauhassaan.

Oppilaille ei kerrota kenen päiväkirjasta tekstit ovat, eikä sitä miltä vuodelta ne ovat peräisin.

Ensimmäinen pohjateksti

Päiväkirjamerkintä 2.6.1931 (vuosiluku jätetään pois oppilaiden versioista)

Teksti löytyy sivulta 106 kirjasta Sydämeni soi.

(Harmaja, S. 2011. Sydämeni soi. Hämeenlinna: Karisto.)

2. Pienryhmissä tarinan päähenkilön määrittely

Tarkoitus Yhteinen tarinan tarkastelu ja erilaisten käsitysten jakaminen

Työtapa Pienryhmätyöskentely

Oppilaat jaetaan 3-4 hengen pienryhmiin, joissa he työskentelevät koko prosessidraaman ajan.

Tutkikaa tekstiä yhdessä ja miettikää kuka sen kirjoittaja on. Millainen ihminen hän on? Keksikää hänelle ainakin nimi ja määrittäkää minkä ikäinen hän on. Miettikää myös mistä hän on tulossa ja missä hän on nyt. Mihin aikaan hän elää? Onko hän nykyisyydessä, jossain menneisyydessä vai tulevaisuudessa? Pyrkikää sijoittamaan hänet sekä aikaan että paikkaan. Suunnittelun tueksi saatte paperia, johon voitte
kirjata ajatuksianne.

Painopiste Kaikki voivat osallistua

3. Ryhmien suunnittelemien päähenkilöiden läpikäynti yhdessä keskustellen

Tarkoitus Erilaisten tulkintojen jakaminen ja hahmojen esittely

Työtapa Keskustelu

Käydään läpi kaikkien ryhmien päähenkilöt. Jokainen ryhmä pääsee vuorollaan esittelemään henkilönsä.

Painopiste Kaikki ehdotukset ovat oikeita

4. Tarinan ympäristön luominen

Tarkoitus Tarinan tapahtumapaikan määrittely

Työtapa Yhteispiirtäminen

Piirtäkää paperille kuvaus siitä millainen on päähenkilönne ympäristö. Voitte kuvailla tilaa, ihmisiä, luontoa tai mitä tahansa, mitä päähenkilönne uudesta ympäristöstä löytyy. Mitä ainakin hänen uudesta ympäristöstään löytyy? Voitte käyttää tekstiä pohjana ja täydentää kuvaustanne vapaasti. Missä päähenkilönne asuu? Mitä hän näkee ympärillään?

Painopiste Mielikuvituksen rohkaiseminen ja yhteistoiminta ryhmän kanssa

5. Piirrosten tarkastelu

Tarkoitus Ryhmäkeskustelua pienryhmien piirroksista

Työtapa Piirrosten tarkastelu

Opettaja pyytää oppilaita esittelemään pienryhmänsä kuvaa. Pohditaan yhdessä kuvia, kun kaikki ovat saaneet omansa esiteltyä. Mitä yhteistä kuvissa on? Mitä eroja? Millaisia mielikuvia kuvatut ympäristöt herättävät? Onko henkilö onnellinen tuossa ympäristössä?

Painopiste Omasta työstä kertominen. Kaikki voivat osallistua.

6. Patsaat tarinan keskeisestä teemasta pienryhmissä

Tarkoitus Tarinan teemallinen määrittely

Työtapa Työskentely pienryhmissä

Miettikää tarinaa, sen päähenkilöä ja juuri luomaanne tapahtumapaikkaa. Jos teidän pitäisi tätä kokonaisuutta yhdellä sanalla, mikä se olisi? Kun olette keksineet kuvaavan sanan, luokaa siitä patsas, jonka avulla esittelette sen muille ryhmille.

Painopiste Kaikki ehdotukset ovat oikeita

7. Tarkastellaan teemoja

Tarkoitus Teemojen kehittäminen

Työtapa Keskustelu ja kirjaaminen

Opettaja kirjaa patsastehtävässä nousseet sanat / teemat taululle. Millaisia ajatuksia nämä sanat herättävät? Miettikää sanoja päähenkilönne kannalta, jos kohta luomanne tarinan teemana olisi esimerkiksi [sana taululta] miten se vaikuttaisi päähenkilöönne? Mitä hän silloin tuntisi? Mitkä olisivat hänen päämääränsä? Millaista hänen elämänsä olisi?

Painopiste Mitä ajatuksia ja tunteita teemaan liittyy, kaikki voivat osallistua

8. Opettaja lukee toisen tekstin

Tarkoitus Tilanteen selkeyttäminen, päähenkilön tarinan tarkentaminen

Työtapa Lukeminen

Opettaja lukee toisen pohjatekstikatkelman oppilaiden kuunnellessa tarinaa valitsemassaan paikassa joko silmät auki tai kiinni.

Toinen pohjateksti

Päiväkirjamerkintä 24.10.1933 (vuosiluku jätetään pois oppilaiden versioista)

Teksti löytyy sivulta 240 kirjasta Sydämeni soi.

(Harmaja, S. 2011. Sydämeni soi. Hämeenlinna: Karisto.)

Painopiste Eläytyminen kertomukseen

Käytännön toteutuksessa huomattua:

Maininta pojasta tekstin viimeisessä virkkeessä sai aika monen ryhmän hämilleen. Ryhmiä on ohjeistettu, että tarinasta saa hyödyntää valinnaiset osat. Ei ole pakko sisällyttää koko tekstiä omaan tarinaan, vaan vain omaa tarinaa tukevat tai muutoin inspiroivat osat. Tarvittaessa viimeisen virkkeen voi jättää pois, mutta itse jättäisin sen tarinaan juuri sen aiheuttaman hienoisen hämmennyksen vuoksi.

9. Kolme pysäytyskuvaa ryhmässä tarinan keskeisistä kehitysvaiheista, kohti loppuratkaisua

Tarkoitus Tarinan juonen luominen

Työtapa Työskentely pienryhmissä

Olette nyt kuulleet kaksi katkelmaa päähenkilönne päiväkirjasta. Teidän tehtävänne on nyt pienryhmissä luoda kolmen pysäytyskuvan mittainen tarina, joka voi sijoittua päähenkilönne menneisyyteen, nykyisyyteen tai tulevaisuuteen. Voitte hyödyntää päiväkirjamerkintöjen tarjoamia tarinoita, mutta voitte myös luoda tarinan ilman niitä.

Painopiste Tarinan tarkentaminen

10. Tarinan improvisoitu esitys pysäytyskuvien pohjalta

Tarkoitus Kehittää tarinaa

Työtapa Pienryhmien improvisaatio

Luomienne kuvien pohjalta luokaa esitys, joka käsittää nuo kolme kuvaa ja niiden
välisen ajan tapahtumat. Jättäkää kuitenkin tarinan loppu avoimeksi. Eli jos olette
esimerkiksi luoneet tarinaanne konfliktin, älkää ratkaisko sitä vielä. Kun olette valmiit, pääsette esittämään kohtauksenne muille ryhmille.

Painopiste  Tarinan päähenkilön elämän tutkiminen

11. Hahmojen haastattelu

Tarkoitus Yksi tai useampi tarinan henkilöistä kuumassa tuolissa

Työtapa Kuuma tuoli

Pienryhmien jäsenistä yksi (vuorollaan, tarvittaessa voi ottaa useampia hahmoja
kuumaan tuoliin) jää improvisoidun esityksen jälkeen kuumaan tuoliin, jossa häneltä voidaan kysyä tarkentavia kysymyksiä tarinaan liittyen.

Painopiste Roolisuojan merkitys ja roolin ottaminen

Käytännön toteutuksessa huomattua:

• Toimii aikuisilla ihan hyvin siten, että muut ryhmät saavat poimia toisten ryhmien improvisaatioiden pohjalta kiinnostavat hahmot kuumaan tuoliin. Kuitenkin muistettava korostaa vapaaehtoisuutta eli vaikka toinen ryhmä esittäisi, niin ei ole pakko mennä.
  • Kannattaa muistuttaa roolisuojasta eli haastateltavana on aina roolihahmo ei henkilö itse.
  • Joku toinen ryhmän jäsen tai vaikka opettaja, voi mennä alkuperäisen hahmon esittäjän puolesta, jos hän ei tahdo kuumaan tuoliin.
• Kannattaa pitää haastattelut melko lyhyinä ja rajata kysymysten määrää.
• Ohjaana sinä moderoit ja tuet keskustelua eli pidä hyvä huoli kuumassa tuolissa olijasta!

12. Loppuratkaisun luominen tarinalle

Tarkoitus Yhteistyö ja ajatusten vaihtaminen

Työtapa Pienryhmätyöskentely

Tunnette nyt päähenkilöidenne tarinan ja heidän taustojaan. Nyt teidän tulisi luoda
loppuratkaisu päähenkilönne tarinalle. Sijoittakaa loppuratkaisunne päähenkilönne
tulevaisuuteen joko lähelle nykyhetkeä, tai esimerkiksi viiden, kymmenen tai useamman vuoden päähän. Mitä päähenkilöllenne on tapahtunut? Millaista hänen elämänsä on? Luokaa lyhyt kohtaus, jonka avulla esittelette sen miten päähenkilönne tarina päättyy.

Painopiste Kehitetään tarinalle pienryhmässä loppuratkaisu, joka esitetään ryhmälle

13. Keskustelu loppuratkaisuista ja tarinan teemoista

Tarkoitus Teemojen selkeyttäminen ja yhteenveto

Työtapa Keskustelu

Koko ryhmässä puretaan tarinoita ja niiden loppuratkaisuja. Miten näihin tilanteisiin päädyttiin ja millaisia tunteita niiden seuraaminen herätti. Millainen olisi päähenkilönne päiväkirjan viimeinen merkintä? Mitä hän kirjoittaisi viimeiseksi päiväkirjaansa ja miksi? Liittyisikö se luomaanne loppuratkaisuun? Mitä päiväkirjan pitäminen merkitsee teille? Pidättekö te päiväkirjaa itsellenne tai vaikkapa julkisesti kirjoittamalla tai videoiden? Millaisia asioita päiväkirjaan kirjaisitte?

Painopiste Yhteisen käsityksen luominen, vaikka kaikilla (ryhmillä) oma käsityksensä voidaan yhdessä luoda laajempi yleinen käsitys

14. Opettaja kertoo tarinan päähenkilön (Saima Harmaja) taustoista

Tarkoitus Alkuperäisen tarinan kontekstin selventäminen

Työtapa Lukeminen

Opettaja lukee päähenkilön kuvaustekstin sekä kolmannen pohjatekstin. Voi myös näyttää kuvan Saima Harmajasta, jonka päiväkirjasta pohjatekstit ovat.

Tarinan päähenkilön kuvaus

Sopivaa kuvaustekstiä löytyy esimerkiksi Saima Harmaja -seuran sivuilta: http://www.saimaharmaja.fi/runoilijan-elama/

Kolmas pohjateksti

Päiväkirjamerkintä 22.12.1935

Teksti löytyy sivulta 120 kirjasta Sydämeni soi.

(Harmaja, S. 2011. Sydämeni soi. Hämeenlinna: Karisto.)

Painopiste Pohjatekstin kontekstin ymmärryksen lisääminen ja luotujen tarinoiden tarkastelu alkuperäistä kontekstia vasten.

15. Loppuyhteenveto

Tarkoitus Pohjatekstin henkilön kohtalon ja luotujen esitysten yhteneväisyydet ja erot

Työtapa Keskustelu

Miten alkuperäisen kirjoittajan tarinan kuuleminen vaikutti ajatuksiisi? Millaisia eroja ja yhteneväisyyksiä luomillanne hahmoilla ja tarinoilla oli alkuperäiseen tarinaan?

Painopiste  Harjoitusten ja tarinan purku

Lähteet

• Bowell, P. & Heap, B. 2005. Prosessidraama – polkuja opettamiseen ja oppimiseen. Helsinki: Draamatyö.
• Harmaja, S. 2011. Sydämeni soi. Hämeenlinna: Karisto.
• Owens, A. & Barber, K. 2010. Draamakompassi: prosessidraaman suunnittelu, käytännön työskentely, arviointi ja reflektointi. Helsinki: Draamatyö.