Tämä on muutama viikko sitten kirjoitettu teksti, joka jäi silloin vähän kesken ja siksi julkaisematta. Nyt oli aikaa laittaa loput ajatukset järjestykseen, joten tässä vähän kaikuja menneisyydestä 🙂 On ihan tosi vaikea olla hiljaa, kun tietää jostain asiasta paljon ja on tuttu ryhmä ympärillä. En tosin aina edes yritä, kun toisaalta tiedän, että siitä mitä… Lue lisää Impron ohjaamisesta – sivusta huutelijana ryhmässä
Edelleen pitää paikkansa, että olen kirjoitellut todella laiskasti impro-ohjauskokemuksistani tänä syksynä. Tästä tulee nyt sitten hybridi useammasta kerrasta, koska ajatuksellisesti siellä on yhteistä pintaa ja samoja tekniikoita. Yhden oman ohjauskerran teemana piti olla statustyöskentely, mutta osallistujamäärän ollessa hyvin maltillinen sillä kerralla, päätin vaihtaa ideaa. Kyllä niistä suunnittelemistani statusharjoitteista moni olisi onnistunut silläkin porukalla, mutta ehkä… Lue lisää Improa ohjaamassa – Pyöröovia, toistoa ja leikkauksia
Esitysviikonloppu oli aloitukseltaan aika raskas. En nyt ala sen kummemmin erittelemään syitä, mutta olin ihan tosi ahdistunut, väsynyt ja vaan toimintakyvytön ekan osan perjantai-illlasta. Oli vaan ihan surkea fiilis, koska oli ikäviä juttuja tapahtunut aiemmin päivällä. Aloituspiirissä tajusin, että en edes jaksa ajatella asiaa ja toisaalta se tunnekuohu oli vielä liian voimakas, jotta olisin pystynyt… Lue lisää Työpajateatterin 2. lähijakso (Draamakasvatus)
Olen kirjoittanut tosi laiskasti nyt syksyllä pitämistäni impro-ohjauksista, koska olen ylipäätään kirjoittanut aika vähän. Aihetta olisi, mutta keskittyminen ja energia eivät aina riitä viimeistelemään tekstejä. Keskeneräisiä luonnoksia on vaikka kuinka monta tuolla arkistoissa. Lähetään nyt liikkeelle siitä ekasta ohjauksesta, mutta sitä ennen vähän yleistä pohdintaa ohjaamisesta. Yritän muiden ohjauksessa hillitä sisäistä pedagogiani ja impronörttiyttäni sen… Lue lisää Improa ohjaamassa – Syksyn aloittelu
Viiden päivän sukellus teatteri-impron pariin sujui helteisissä merkeissä Ilmaisuverstaalla. Elina Stirkkisen ja Jouni Kanniston ohjaama kurssi rakentui pääosin Keith Johnstonen lyhyiden improtekniikoiden ja -pelien varaan, joiden ohella päästiin tutkimaan myös päivän verran ääni- ja lauluimproa. Ääni-impro on aihealueena itselleni useammankin kokeilu kerran jälkeen että tulee ihan turhaan himmailtua ja otettua tosi pieniä askeleita kohti epämukavampia… Lue lisää Teatteri-improvisaation kesäkurssi 2018 – osa 1 (Stella Polaris)
Pidin tällä viikolla kevään oletettavasti viimeisen impro-ohjaukseni ja taas tuli huomattua, ettei suunnitelmilla ole omassa ohjaamisessa kuin koristearvoa. Totta kai on hyvä suunnitella ja orientoida sitä kautta itsensä aiheeseen. Sitten itse tilanteessa suuntaa on hyvä olla valmis muokkaamaan ryhmän fiiliksen mukaan. Mulla oli joku hyvä idis, kun otin kaksi peräkkäistä ohjauskertaa, mutta se ehkä vähän… Lue lisää Improa ohjaamassa – suunnittelemattomia suuntia
Pääsin eilen taas ohjailemaan improa ja edelleen mentiin vahvasti fiilispohjalta. Ideoita minulla toki oli enemmän kuin tarpeeksi, joten sai aika vapaasti valita, mitä kaikkea voidaan ja ehditään kokeilla. Lopulta päädyin ohjaamaan aika paljon peilausharjoitteita sekä jonkun verran mimiikkaan ja tilaan liittyviä harjoitteita. Lähtökohtana kaikessa oli se omakohtaisen kokemuksen saamisen merkitys, koska se on mielestäni improssa… Lue lisää Improa ohjaamassa – Kuka peilaa ja ketä?
Tämä on melkoisen keskeneräinen prosessidraamarunko, jonka suunnittelin draamakasvatuksen aineopintojen lähijaksoa varten. Tästä on samassa yhteydessä testattu taustatarinaa, ope roolissa työtapaa, pienryhmien improa sekä lopetusharjoitetta. Kokonaisuutena en ole tätä ohjannut, joten sinänsä hienosäätöä ja muokkaamista varmasti on. Lämppärit ovat sellaisia, mitä olen muissa yhteyksissä ohjannut, mutta en tämän kokonaisuuden osana. Vähän tätä suunnitelmaa toki muokkasin lähijakson… Lue lisää Prosessidraama hahmotelma (Tunnetaidot työelämässä)
Viime viikonlopulla koin pari todella antoisaa päivää draaman parissa. Tällä kertaa vuorossa oli siis draamakasvatuksen aineopintojen ohjaajantyön lähijakso, jossa työskentelyämme ohjasi Mika Terävä. On aivan käsittämättömän hienoa tajuta, miten monella eri tavalla ohjaamista voi lähestyä ja tässähän oli kuitenkin määrällisesti lopulta tosi pieni otos. Jokainen meistä yhdeksästä ohjasi eri kohtauksen yhdestä tarjolla olleesta näytelmästä ja… Lue lisää Ohjaajantyön lähijakso (Draamakasvatus)
On ikävä myöntää, mutta asenteeni prosessidraaman syventävän kurssin ennakkotehtävää kohtaan jätti todella paljon toivomisen varaa. Minulle ongelmia tuotti se, että omassa ohjauksessa piti pakollisena osuutena käyttää opettaja roolissa -työtapaa sekä luoda draamaan liittyviä kysymyksiä etukäteen. Luin ennakkomateriaalit moneen kertaan ja muistelin miten olin opettaja roolissa -työtapaa nähnyt hyödynnettävän perusopinnoissa ja iski paniikki. Kun yritin alkaa… Lue lisää Prosessidraaman syventävä lähijakso (Draamakasvatus)
Vietin viime viikonlopun Helsingissä IMPROVmentin uusissa toimitiloissa improamassa aivan ihanien improajien kanssa. Tosi mahtavaa, että Jani Turku lähti tällaista mahdollisuutta organisoimaan. Arvostan. Ihan jo senkin takia, että itse saisin tällaisen työpajan käytännönjärjestelyjen hoitamisesta itse allergisia oireita. No ei vais, mutta se on aina hienoa, että ihmiset haluavat sen vaivan nähdä. Samalla tuli ilmeisesti suoritettua ihmiskoe… Lue lisää Spontaneiety – Awareness – Transformation -improtyöpaja Osa 1 (Improvisation with Gary Schwartz)
En aiemmin viikolla oikein saanut kiinni siitä, miksi Buongiorno Johnny -harjoite oli minulle niin vaikea. Syitä on varmasti monia ja osaa niistä en todennäköisesti edes vielä tunnista. Sen hahmotan, että ydinsanoja taitaa tässä kohtaa olla kolme: kilpailu, tietoisuus ja itsevarmuus. Harjoitteessa on koko ajan läsnä pelistä putoamisen riski tai mahdollisuus. Se onko putoaminen riski vai… Lue lisää Kun joku harjoite vaan tökkii – Tapaus Buongiorno Johnny
Draamanörtti 