Avainsana: Statusilmaisu

Kun joku harjoite vaan tökkii – Tapaus Buongiorno Johnny

En aiemmin viikolla oikein saanut kiinni siitä, miksi Buongiorno Johnny -harjoite oli minulle niin vaikea. Syitä on varmasti monia ja osaa niistä en todennäköisesti edes vielä tunnista. Sen hahmotan, että ydinsanoja taitaa tässä kohtaa olla kolme: kilpailu, tietoisuus ja itsevarmuus. Harjoitteessa on koko ajan läsnä pelistä putoamisen riski tai mahdollisuus. Se onko putoaminen riski vai… Lue lisää Kun joku harjoite vaan tökkii – Tapaus Buongiorno Johnny

VeeraKommentoi

Improtyhjiö – kun impro jättää tyhjän olon

Kolmas impro III -kurssin tapaamiskerta on nyt takana. Pohjustan tätä raskasta tekstiä kertomalla, että tämä oli jotenkin outo päivä kaikkinensa. Tajusin tänään keskustellessani erään kanssa itkeväni. Ihan vaan kyyneleet valuu, kun toinen kertoo omista kokemuksistaan. Se tilanne oli jotenkin viimeinen konteksti missä olisin halunnut puolijulkisesti itkeä ja silti niin tapahtui. Voinhan mä selitellä sitä kuivilla… Lue lisää Improtyhjiö – kun impro jättää tyhjän olon

VeeraKommentoi

Impron peruskäsitteitä osa 1 – Määrittelyt

Lähden nyt hieman avaamaan sitä, miten itse tällä hetkellä joitain improvisaation peruskäsitteitä hahmotan. Tällä samalla logiikalla tulee siis ilmestymään useampi kirjoitus, joissa käsittelen aina yhtä impron peruskäsitettä tai ajatusta kerrallaan. Ensimmäisenä pohdin määrittelyjä, koska ne ovat monille improajille haastavia, joko niitä on vaikea keksiä tai sitten niitä pulppuaa kerralla niin paljon, ettei kukaan enää pysy… Lue lisää Impron peruskäsitteitä osa 1 – Määrittelyt

VeeraKommentoi

Kevät ImproKampuksella #throwback

Kuten joskus aiemminkin olen maininnut, niin ajoittain tekstejä ja teksti-ideoita jää vähän vaiheeseen. Jotenkin ei vaan saa tekstiä kirjoitettua loppuun riittävän ripeästi. Sitten tekstin viimeistely jää roikkumaan, kun se ei oikein tunnu enää ajankohtaiselta tai tulee jotain muuta omasta mielestä mielenkiintoista kirjoitettavaa. Nyt huomaan, että viime kevään improiluista on jäänyt tarina todella vajaaksi, koska [sijoita tähän… Lue lisää Kevät ImproKampuksella #throwback

VeeraKommentoi

Improa ohjaamassa – statukset pelissä

Ihka ensimmäinen kerta impron ohjaamista on nyt takana. Ei pitänyt lykätä sitä näin pitkään, mutta siinä meni vähän juttuja solmuun ja syysväsymyskin alkoi painaa. Nyt kuitenkin pääsin viimein kokeilemaan käytännössä, millaista ohjaaminen improssa voisi olla. Se oli tosi kivaa ja ihan älyttömän raskasta, voi tosin olla että kognitiiviset muskelit ovat vähän treenin puutteessa päässeet rapistumaan.… Lue lisää Improa ohjaamassa – statukset pelissä

VeeraKommentoi

Simo Routarinne – Improvisoi!

On viimein tullut aika luoda katsaus kirjaan, mistä tämä kaikki draamailu oikeastaan sai alkunsa. Simo Routarinteen kirja Improvisoi! on nimittäin ihan ensimmäinen improvisaatioon liittyvä kirja, jonka olen lukenut. Se on myös yksi lempikirjoistani ja yksi niistä harvoista kirjoista, joiden pariin huomaan palaavani kerta toisensa jälkeen. Kymmenkunta vuotta se on ollut hyllyllä turvassa tai kulkenut matkassani… Lue lisää Simo Routarinne – Improvisoi!

VeeraKommentoi

Impron jatkokurssi osa 4 – ”Eihän se edes tiedä onko se koira vai ankka”

Voihan sitä aina kaikkea omasta mielestään hienoa oppia ja leijailla omalla zenpilvellään ympäriinsä. Loppujen lopuksi fakta on, että kävin improkurssilla, joten mites se improvisaatio..? Tuli sellainen fiilis, että selostan vain jotain yleisinhimillisiä havaintojani ja vuodatan jotain henkilökohtaista muutostarinaa, vaikka improsta tässä piti olla puhe. Tai no tarvitseeko olla tai tartteeko näitä kahta edes erottaa, mutta… Lue lisää Impron jatkokurssi osa 4 – ”Eihän se edes tiedä onko se koira vai ankka”

VeeraKommentoi

Uteliaisuuden polulla

Välillä tulee hetkiä jolloin toivoisi omaavansa jonkun piirteen joltain toiselta ihmiseltä. Miettii että kumpa itsekin olisin noin rohkea, avoin, hyväksyvä jne. Mitä itseltään puuttuvaa ominaisuutta näkee jonkun ilmentävän. Ennen sellaisessa kohdassa vallitseva tunne oli kateus, joka on kuitenkin vähin erin korvautunut uteliaisuudella. Uteliaisuudella siitä miten voisin itse oppia tuon asian? Yksi voimakas uteliaisuuden kokemus nousi tällä… Lue lisää Uteliaisuuden polulla

Veera

Vaikuttaa vai vaikuttua – kas siinähän on kenties kysymys

Viime aikoina on ruvennut kiinnostamaan kovasti se miten vuorovaikutus kahden tai useamman ihmisen välillä rakentuu vaikuttamisen ja vaikuttumisen näkökulmasta. Etenkin sellaiset hetket, jolloin ei pysty päättelemään kuka oikeastaan alkuperäisen impulssin lähetti liikkeelle ovat todella kiinnostavia. Silloin kaikki tuntuu tapahtuvan täysin vaivattomasti ja vuorovaikutus etenee luontevasti. Tuollaisten hetkien jälkeen sitä tulee mietittyä, että miten vastaavan helppouden… Lue lisää Vaikuttaa vai vaikuttua – kas siinähän on kenties kysymys

Veera

Vaikuttavuuden äärellä

Vuorovaikutus improssa (tai elämässä ylipäätään) ei ole pelkkiä sanoja. Aluksi on helpompi reagoida vain sanoihin, koska tilanne on uusi ja jännittävä, eikä tilaa sanattoman viestinnän tietoiselle havainnoinnille välttämättä ole. Toisaalta sitä saattaa keskittyä liiaksi siihen mitä itse tekee ja sanoo, jolloin toisen tarkka huomiointi ei ole mahdollista. Kun toinen ei vaikutu Teimme eräällä kurssilla kahden… Lue lisää Vaikuttavuuden äärellä

Veera

Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista – Extra III

Jos nyt kaksi extra osaa on kirjoitettu, niin kirjoitetaan perhana vieköön myös kolmas. Aiemmat tarinat löytyvät blogista (osa 1, osa 2, osa 3 ja extra ja extra II) ja nyt on kyllä yhden viiden päivän kurssista saatu aikasta paljon tekstiä revittyä. Ehkä on viimein aika etsiä myös jotain muuta kirjoitettavaa, mutta ennen sitä tämän extratrilogian viimeinen osa. … Lue lisää Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista – Extra III

Veera

Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista – Extra II

Tämä nyt sitten on (mahdollisesti) viimeinen osa tähän saagaan. Oman oppimiseni kannalta koen kuitenkin tärkeäksi tehdä tämän arkielämän havainnon linkittämisen improkurssilla oppimaani (osa 1, osa 2, osa 3 ja extra). Se miksi tämä(kin) on minusta tärkeää kirjoittaa on, se että improsta on aidosti hyötyä myös käytännön arkielämään.… Lue lisää Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista – Extra II

Veera

Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista – Extra

Luulitte kaiketi, että tämä saaga olisi jo saatu päätökseen, mutta ei. Vieläkin jatkan samaa virttä. Elikkäs, tehän olette varmaan jo kuulleet tästä Simo Routarinteen vetämästä impron peruskurssista, jonka kävin kesäkuussa. (Mikäli olet onnistunut välttymään, niin koottujen kurssikertomusten aiemmat osat voit lukea täältä: osa 1, osa 2 ja osa 3.) Se miksi nyt jälleen kerran tämän… Lue lisää Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista – Extra

VeeraKommentoi

Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista vol.2

Minulla olisi tuossa pari kesäteatteriesitystä sekä kirjaa kirjoitusjonossa odottelemassa, mutta aivot pursuavat vielä ideoita ja energiaa viime viikon jäljiltä, joten kaikki muu saa nyt odottaa. Palataan siis hieman vielä viime viikkoon. Tässä tekstissä keskityn edellisessä tekstissä mainituista siihen kolmanteen pointtiin, jonka Simo Routarinteen opetuksesta matkaani poimin eli ”mene kohti vaaraa”. Sen voisi ehkä ajatella kehotuksena… Lue lisää Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista vol.2

VeeraKommentoi

Keith Johnstone – Impro

Kyseessä on monella tapaa hyvin mielenkiintoinen kirja, jonka lukemista ei voi muuta kuin suositella. Tämä ei ole ensimmäinen kontaktini Keith Johnstonen työhön improvisaation parissa, vaan opintoja varten olin hänen työtään jo sivunnut. Myönnän nyt heti ensi alkuun, että luin tätä kirjaa enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti. Niinpä tässä kohtaa alkavat alussa esitellyt asiat jo sekoittua pahasti muiden… Lue lisää Keith Johnstone – Impro

Veera