Okei nyt tulee tämmönen impro-tarinankerronta-hirviötekniikka. Inspiraatiomateriaalina tällä kertaa toimii Ideapakan Mindfulness työssä –pakka. Kesän improkurssien pohjalta kehitin seuraavan sattumanvaraisuuden loogisuutta hyödyntävän materiaalin keruumenetelmän. Käytössä kaava 1-7-1 sanojen sijainnin suhteen eli ekalta valitulta kortilta ensimmäinen, toiselta toinen sana ja sitten seitsemännen sanan jälkeen taas kuudes jne. Käytössä on joka toinen kortti pakasta ja näistä sitten vuorotellen… Lue lisää Tarina: Kaikki palavat onnettomuudet

Tuona pimeänä iltana pieni peikko Peik tunsi olevansa niin yksinäinen, että hänen sydäntään särki. Hengittäminen tuntui vaikealta. Kylmä viima oli puhaltanut viimeisenkin kipinän nuotiosta sammuksiin. Peik oli pitkällä matkalla kohti uutta kotiaan, mutta hänestä alkoi tuntua, että kenties hän oli eksynyt. Koti, jonka hän näki usein unissaan ei tuntunut olevan yhtään sen lähempänä kuin eilenkään,… Lue lisää Tarina: Elämän ja kuoleman metsässä

Olen eksynyt tuhat kertaa näihin metsiin etsiessäni suojaa maailmalta, joka ei ymmärrä minua. En ole kaivannut ketään lähelleni, sillä pidän itse itseni turvassa siltä pahuudelta, joka minua täällä ulkona vaanii jokaisena hetkenä. Se miltä en itseäni pysty suojaamaan ei ole ulkoa tuleva uhka, vaan se on synkkyys joka elää sisälläni. Sen uurteet ja haavat eivät… Lue lisää Tarina: Sinun nimeesi

Kesäkuun kunniaksi pieni Hyvän mielen korttien avulla improttu tarina. Kokeilin vähän jotain erilaista kuitenkin ja kirjoitin tarinan ensin käsin ja sitten vasta kirjoitin sen koneella. Sen myötä tarina on lyhkäisempi, mutta se on ehkä välillä ihan hyvä, että monisanainen ihminen ilmaisee itseään tiiviimmin. (Pahoittelen epäselvää artikkelikuvaa, se ei näköjään tarkentunut oikein mihinkään.) Olipa kerran pieni… Lue lisää Tarina: Auringon lapsi

Eräänä päivänä Marjatta heräsi siihen, kun hänen puhelimensa soi. Ruudulla näkyi tuttu nimi – Sami. Marjatta ei halunnut vastata, sillä hän tiesi että hänen sietokykyään tultaisiin jälleen testaamaan. Sami, jonka hän oli tuntenut vuosia ja johon kenties joskus oli tuntenut myös rakkautta, muistutti olemassaolostaan. Vuosien varrella Marjatta oli joustanut ja luopunut asioista, jotka hänelle olivat… Lue lisää Tarina: Taipumaton

Olipa kerran hiiri nimeltään Hilperi, joka asui metsämökin vieressä suuressa tynnyrissä, äitinsä, isänsä ja viidenkymmenen sisaruksensa kanssa. Joka aamu Hilperi ja hänen neljä rohkeinta sisarustaan kurkistelivat pilkkopimeän tynnyrin lautojen raoista, oliko reitti ruokavarastoon turvallinen. Kunnes eräänä aamuna Hilperi huomasi järkytyksekseen ruokavaraston ovea vartioivan suuren hahmon. Isäntäväki oli kyllästynyt hiirten karkeloihin ruokavarastossaan ja oli tilannut dronttien… Lue lisää Tarina: Kellariin!

Olipa kerran Tšekkiläinen tarjoilija nimeltään Tamara. Joka päivä Tamara lennätti ritsallaan kännyköitä eläintarhan gorillahäkkiin. Kunnes eräänä päivänä ritsan jänteenä toiminut letku oli kadonnut. Siitä seurasi että Tamara päätti etsiä netistä tietoa naapureistaan, joiden epäili olevan julkean varkauden takana. Hän imi tietoa itseensä ja piti taukoa vain niistääkseen nuhan kyllästämää nenäänsä. Yhtäkkiä jostain kuului jokeltelua. Hän… Lue lisää Tarina: Putipuhdas

Luiseva linja-autokuski Lauri tervehti tahdottomasti kyytiin nousevia matkustajia. Mielessään hän oli mökillä heittämässä tikkaa tai päiväkodilla orpoja lapsia nuhtelemassa. Tänään oli kuitenkin työpäivä, josta Lauri huomasi olevansa yllättävän iloinen. Hän kuitenkin kätki iloisuutensa syvälle sydämeensä, sillä asiakkaille hän ei tunteitaan näyttäisi. Olihan Lauri kuitenkin työnsä vakavasti ottava linja-autokuski. Moskeijan ohi kulkeva reitti sisälsi monta jo… Lue lisää Tarina: Märät kengät linja-autossa

Eräänä päivänä pankkineiti Pirjo oli tapansa mukaan kuumassa suihkussa. Silloin yhtäkkiä rakennukseen sisään astui huoltomies Pena, jonka kyttyrälle taipunut luuranko herätti huomiota. Pena oli avannut oven yleisavaimella. Pirjo sieppasi kauhuissaan pyyhkeensä paperisilppurin ja seinällä roikkuvan lempimaalauksensa, Tyttö ja helmikorvakoru, kopion välistä. Kehonrakentajan notkeudellaan Pirjo pomppi ulos suihkusta ja sieppasi jalkalampun käteensä. Pyramidivarjostimella varustettu jalkalamppu ei… Lue lisää Tarina: Valkoselkätikka pankkineidin vetoketjussa

Olipa kerran tarina, jonka loppua ei koskaan kirjoitettu. Tarina, jota ei kuullut kukaan. Nahkaan tatuoitu ankkuri, jonka painoa kukaan ei ole koskaan tuntenut. Vapaana kulkevan kumisaappaan pari, jota ei enää kaivattu. Taikuutta vailla kohdetta, hetkiä elämästä, jota kukaan ei havainnut. Ihminen, joka oli mustasukkainen siitä, että kaikki muut on huomattu, vaan häntä ei milloinkaan. Tuulen… Lue lisää Tarina: Improvisoitu elämä