Tarinat: Rakkaustarinoita kuudella sanalla 2.0

Toisto toimii aina, ainakin jos on Teletappi, joten tehdäänpä nyt jotain uudestaan. Olen kirjoitellut tänne blogiin fiktiivisiä tekstejä vaihtelevilla ideoilla ja inspiraatioilla. Yksi omasta mielestäni kiehtovimmista tekniikoista tähän mennessä on ollut kuuden sanan rakkaustarinat. Aiemmin samalla tekniikalla luodut tekstit voi käydä lukemassa tuolta. Käytin viimeksi blogin puolelle kirjoittaessa inspiraatiosanoja lähtökohtana, joten tehdään samoin tälläkin kertaa. Sattumanvaraisuuteen... Continue Reading →

Tarina: Kaikki palavat onnettomuudet

Okei nyt tulee tämmönen impro-tarinankerronta-hirviötekniikka. Inspiraatiomateriaalina tällä kertaa toimii Ideapakan Mindfulness työssä –pakka. Kesän improkurssien pohjalta kehitin seuraavan sattumanvaraisuuden loogisuutta hyödyntävän materiaalin keruumenetelmän. Käytössä kaava 1-7-1 sanojen sijainnin suhteen eli ekalta valitulta kortilta ensimmäinen, toiselta toinen sana ja sitten seitsemännen sanan jälkeen taas kuudes jne. Käytössä on joka toinen kortti pakasta ja näistä sitten vuorotellen... Continue Reading →

Tarina: Kupla

Kesä. Taivaallisia sanoja lausuttuna äänellä, joka hyväilee korvia kuin kallein hunaja. Vesi, johon unohtua voisin kellumaan ja kadota. Kadota unelmiin, joita en tänään saa vielä elää. Totuus on se, että rauha jota tunnen ei himmennä kaipuuta. Ei sammuta poltetta, joka auringon säteinä väreilee iholla. Tämä hetki, jolloin tunnen etten ole yksin, vaan olet siinä kanssani... Continue Reading →

Tarina: Elämän ja kuoleman metsässä

Tuona pimeänä iltana pieni peikko Peik tunsi olevansa niin yksinäinen, että hänen sydäntään särki. Hengittäminen tuntui vaikealta. Kylmä viima oli puhaltanut viimeisenkin kipinän nuotiosta sammuksiin. Peik oli pitkällä matkalla kohti uutta kotiaan, mutta hänestä alkoi tuntua, että kenties hän oli eksynyt. Koti, jonka hän näki usein unissaan ei tuntunut olevan yhtään sen lähempänä kuin eilenkään,... Continue Reading →

Tarina: Sinun nimeesi

Olen eksynyt tuhat kertaa näihin metsiin etsiessäni suojaa maailmalta, joka ei ymmärrä minua. En ole kaivannut ketään lähelleni, sillä pidän itse itseni turvassa siltä pahuudelta, joka minua täällä ulkona vaanii jokaisena hetkenä. Se miltä en itseäni pysty suojaamaan ei ole ulkoa tuleva uhka, vaan se on synkkyys joka elää sisälläni. Sen uurteet ja haavat eivät... Continue Reading →

Tarina: Auringon lapsi

Kesäkuun kunniaksi pieni Hyvän mielen korttien avulla improttu tarina. Kokeilin vähän jotain erilaista kuitenkin ja kirjoitin tarinan ensin käsin ja sitten vasta kirjoitin sen koneella. Sen myötä tarina on lyhkäisempi, mutta se on ehkä välillä ihan hyvä, että monisanainen ihminen ilmaisee itseään tiiviimmin. (Pahoittelen epäselvää artikkelikuvaa, se ei näköjään tarkentunut oikein mihinkään.) Olipa kerran pieni... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑