Tarina: Putipuhdas

Olipa kerran Tšekkiläinen tarjoilija nimeltään Tamara. Joka päivä Tamara lennätti ritsallaan kännyköitä eläintarhan gorillahäkkiin. Kunnes eräänä päivänä ritsan jänteenä toiminut letku oli kadonnut. Siitä seurasi että Tamara päätti etsiä netistä tietoa naapureistaan, joiden epäili olevan julkean varkauden takana. Hän imi tietoa itseensä ja piti taukoa vain niistääkseen nuhan kyllästämää nenäänsä. Yhtäkkiä jostain kuului jokeltelua. Hän aavisti heti että naapurirakennuksen pankkiholvissa oli vauva jumissa pesukoneessa. Hän nappasi sähköisen käärmevasaransa mukaansa ja soitti matkalla pankkiin tennisparilleen Masalle, joka oli pappi. Pappi, joka oli juuri kädenvääntömatsissa, lupasi tulla avuksi heti kun olisi voittanut tämän erän. Matkalla naapuriin Tamara kohtasi kadulla miehen, joka Helinä-keijuksi. Tilanteen absurdius ilahdutti Tamaran kieroutunutta huumorintajua ja hän nauroi kuin Bill Gates matkalla pankkiin.

Saapuessaan pankin ovelle Tamara huomasi tutun kassanhoitajan Meerin suuntaavan myös pankkiin. Tamara avasi oven Meerille ja niin tehdessään häneltä pääsi valtavan kovaääninen pieru. ”Onneksi sisällä on koneellinen ilmastointi.” Tamara naurahti, koettaen keventää tunnelmaa. Hiljaisuus, joka kumisi kuin kirkonkellot laskeutui heidän välilleen, eikä Meeriä naurattanut. Meeri painoi ovikellon näköistä painiketta ja pankkiholvin ovet avautuivat. ”Paikoillenne, valmiit, nyt!” Tamara huudahti ja hämmentyi, kun Meeri ei suostunut kilpasille hänen kanssaan.

Tamara asteli vakain askelin sisään pankkiholviin, kun hänen puhelimensa piippasi tekstiviestin merkiksi. Tamaran pappiystävä Masa ilmoitti, ettei voisikaan tulla avuksi, sillä matkalla hän oli kohdannut kissan pulassa. Tamara huomasi että jokeltelun äänenvoimakkuus oli huomattavasti matalampi pankkiholvissa kuin se oli ollut hänen asunnossaan. Siitä seurasi, että Tamara muisti oman vauvansa olleen juuri tänään pesukoneessa. Siitä seurasi, että Tamara nolostellen palasi samaa tietä takaisin omaan asuntoonsa.

Kotona hän otti vauvan pois pesukoneesta ja laittoi sen kuivumaan, sillä hän tiesi vauvoja ei missään nimessä tule lingota kuiviksi. Silloin hän muisti, että oli itse ottanut letkun ritsastaan voidakseen käyttää sitä pyykkinaruna, koska aiempi oli katkennut. Hän käänteli vauvaa narulla, kunnes viimein vauva oli puhdas, iloinen ja täysin kuiva. Sen päivän jälkeen Tamara ei enää halunnut toimia tarjoilijana, eikä heitellä eläintarhan gorilloja kännyköillä. Sen sijaan hän päätti ruveta klovniksi, joka ilahduttaisi kaikkia putipuhtaita vauvoja tarkalla kuulollaan sekä jonglööraamalla käärmevasaroilla.

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑