Ihmiset ovat, kuin ne kuulut sipulit, niin monikerroksisia, että tavallinen korttipakka ei riitä kuvaamaan kaikkia vuorovaikutuksessa vaikuttavia voimia. Olen esitellyt aiemmin täällä jo Proimpro Oy:n kehittelemän statuskorttipakan, joka keskittyy statusilmaisuun. Tässä, myöhemmin julkaistussa, pakassa se on kuitenkin vain yksi neljästä statuksien osa-alueesta, joka on nimetty uudelleen statuskäyttäytymiseksi (status behavior). En ole varma onko kumpikaan termi täysin kuvaava, mutta tämän pakan osalta puhutaan siis statuskäyttäytymisestä.

Toisin, kuin ensin mainitussa statuskorttipakassa, niin Solios Spheres -pakassa ei ole tunteita ollenkaan mukana. Mutta sehän ei tarkoita sitä, että statustyöskentely olisi tunteista vapaata. Se tarkoittaa sitä, että tunteet kyllä tulevat ja vaihtelevat muiden määrittelyjen mukaan vuorovaikutuksessa. Mikä tahansa statusyhdistelmä voi tuottaa mitä tahansa tunnetta, eikä mikään statusyhdistelmä tuota automaattisesti tiettyä tunnetta.

Kummatkin pakat ovat siis englanninkielisiä, joten ne soveltuvat hyvin myös kansainvälisiin ryhmiin käytettäviksi. Sen sijaan kotimaisessa kontekstissa, kannattaa varautua siihen, että ainakin valuutta-/vahvuuskorttien sanastoa joutuu kääntämään suomeksi työskentelyn aikana. Kaikki käytetyt eivät ole kovin helppoa sanastoa, joten on hyvä ainakin itselle ohjaajana tehdä selväksi, mitä kullakin termillä tarkoitetaan.

Nämä kortit ovat sellaiset, että niitä voidaan käyttää teatteri-improvisaatiossa hahmojen ja vuorovaikutuksen rikastamiseen. Ennen kaikkea nämä kuitenkin ovat vuorovaikutukseen vaikuttavien yksilöön liittyvien tekijöiden ja valintojen ymmärtämisen väline. Näin ollen näissä on hurjasti potentiaalia soveltavan improvisaation ja vuorovaikutusvalmennusten kentällä. Kun yksilön vaikutusvallan ja valtailmaisun tekijät puretaan näin konkreettisesti käsiteltävissä oleviin osiin, joilla voi vapaasti leikkiä, niin se tarjoaa melkoisen aarrearkun kenelle tahansa vuorovaikutusasioiden kanssa tekemisissä oleville ihmisille.

Tieto lisää tuskaa, mutta myös ymmärrystä.

Kortit

Korttipakka jakautuu neljään osa-alueeseen, joista voi lukea englanniksi kehittäjien nettisivuilta: https://www.soliosgroup.com/the-solios-framework. Ei sielläkään itse asiassa asiaa kovinkaan yksityiskohtaisesti avata, mutta on siellä kuitenkin asiaa selventäviä kuvioita ja yhteystiedot, jos haluaa kysyä lisätietoja korteista suoraan kehittäjiltä (Barbara Tint ja Simo Routarinne) itseltään.

Tämä korttipakka käsittelee siis yksilön vaikutusvaltaa vuorovaikutuksessa, mikä Solios Spheres -mallissa jakautuu neljään osa-alueeseen:

• Arvoasema (Rank)
• Itsevarmuus / itseluottamus / (minä)pystyvyyden tunne (Confidence)
• Statuskäyttäytyminen / statusilmaisu (Status Behavior)
• Vahvuudet / valuutat (Currencies)

Osa-alueiden korttien lisäksi on vielä yhteen osa-alueeseen eli vahvuuskortteihin liittyvät numeroarvokortit erikseen. Tämä siksi, että vahvuuksia on tarjolla 26:n kortin verran, joten pakka olisi valtava, jos jokaisesta vahvuudesta olisi tehty kymmenen eri numeroarvolla varustettua korttia. Vahvuuskortteja voi kuitenkin käyttää myös ilman, että määrittelee numerokortein kuinka paljon sitä kyseistä vahvuutta tai sosiaalista valuuttaa ihmisellä on.

Rank eli arvoasema

Yksilön valta-asemaa ja käyttäytymistä selitettäessä, arkikielinen ilmaisu status aika usein viittaa tähän statusten osa-alueeseen eli arvoasemaan (Rank) jossain yhteisössä tai työpaikalla. Ihmisen arvoasema voi siis määrittyä työroolin (johtaja, osastopäällikkö, työntekijä ja harjoittelija) tai vaikka perheen sisäisen hierarkian kautta. Tämä kortti ilmaisee sen, miten korkeassa asemassa olet siinä määritellyn kontekstin hierarkiassa. 10 on korkein arvo ja 1 matalin. Yksinkertaistettuna voisi ajatella, että yhtiön pääjohtaja on 10, keskijohto ehkä 7 tai 6, rividuunari 4 tai 3 ja harjoittelija tai uusi työntekijä 2 tai 1. Tämä kortti kertoo yksinkertaisesti vain sijoittumisen sen yhteisön sisäisessä arvoasteikossa.

Perhekohtauksia tehdessä voi ajatella tämän saman kortin silleen, että vanhemmilla on – tai ehkä ainakin pitäisi oletetusti olla – korkeampi arvoasema, kuin vaikkapa perheen taaperolla. Mutta sitten taas näitä oletettuja arvoasemia muuttamalla voidaankin saada todella mielenkiintoisia ja aidon tuntuisia kohtauksia sekä kohtaamisia aikaan. Miltä se perhe näyttäisikään, jos nuorimmaisella on korkein arvoasema ja vanhemmat ovatkin siellä hierarkian pohjalla.

Confidence eli luottamus itseen

Tämä on se kortti, jonka kääntäminen suomeksi tuottaa itselleni eniten päänvaivaa, koska se on monitulkintainen. Tai oikeammin ehkä siltä puuttuu yksiselitteinen käännös. Sopiva sana kuvaamaan asiaa. Yksinkertaisin käännös on itseluottamus, mutta se ei ehkä täysin kuvaa sitä, mitä englanninkielinen san confidence tosiasiassa tarkoittaa. Viime aikoina olen, varsinkin pari statuksia käsitellyttä improkurssia käytyäni, ruvennut suosimaan käännöstä pystyvyyden tunne, itseluottamuksen tai itsevarmuuden tunne. Eli miten pystyväksi ihmisolennoksi itseni tunnen siinä kohtaamisessa. Jos confidence on kunnossa, niin se tuottaa hyvin erilaisia valintoja, kuin se jos luottamus omaan pystyvyyteen tai itseen on matalalla tasolla.

Asian ymmärtää helpoiten erilaisten korttiyhdistelmien kautta. Itselleni havainnollisin on ollut tilanne, missä hahmolla on korkea asema (Rank) ja matala statuskäyttäytyminen. Mainittu yhdistelmä ei automaattisesti välttämättä tuota tiettyä käyttäytymistä, mutta kun siihen yhdistää confidence-kortin, niin jotain hyvin inhimillistä paljastuu. Jos itseluottamus tai minäpystyvyys on kunnossa, luotat itseesi ja sulla kaikki ok, niin korkeasta arvoasemasta käsin on mahdollista toteuttaa plusmerkkistä matalaa statuskäyttäytymistä. Ajatuksena, että sun ei tarvitse ilmaisullisin teoin korottaa itseäs, koska tiedät kyllä asemas ja sulla on varaa antaa muille tilaa. Sitähän matalan tason statuskäyttäytyminen yksinkertaistettuna on eli tilan antamista.

Sen sijaan, jos samalla yhdistelmällä (korkea arvoasema ja matala statuskäyttäytymisen taso) luottamuksesi itseesi on matala eli et juurikaan luota itseesi tai olet sisäisesti hyvin epävarma, niin todennäköisesti statuskäyttäytyminen muuttuu miinusmerkkiseksi. Vaikka se olisi matalaa, niin siinä on joko hyvin epävarma (en mä mitään tiedä) viba tai sitten pyrkimys itsensä korottamiseen statushaastein ja konfliktien kylvämisin.

Selkeimmin se, mitä matala itsetunto voi aiheuttaa näkyy tilanteissa, joissa henkilöllä on sekä korkea arvoasema että korkea statuskäyttäytyminen. Siinä yhtälössä matala itseluottamus tai pystyvyyden tunne tuottaa melko varmasti hyvin jyrkkää ja autoritääristä käyttäytymistä. Valinnat syntyvät itsen suojelun näkökulmasta. Tulee poljettua muita tai sulkeuduttua täysin, jottei kenellekään paljastuisi, miten hauras sisäisesti oikeasti on. Se yhdistelmä lavalla tuottaa hyvin helposti narsistiseksi tulkittavaa käytöstä. On niin hauras sisältä, että on pakko polkea muita salatakseen se.

Vaikka sanoin, että kallistun tässä osa-alueessa suomennokseen pystyvyyden tunne, niin sekään ei täysin kuvaa asiaa. Mutta se on ehkä lähimpänä näistä sitä, miten itse tulkitsen sanan confidence. Yksinkertaisimmillaan kysymys on siitä, onko sulla varaa olla hyväntahtoinen muita kohtaan ja suunnata huomiosi ulospäin vai kääntyykö huomiosi sisään ja kenties itsesuojelullisiin toimiin, mitä ikinä se tarkoittaakin. Tämä on se osa-alue, mikä on selkeyttänyt mulle eniten sitä, miksi statuskäyttäytymisen kanssa käy välillä, kuten käy.

Status Behavior eli statuskäyttäytyminen

Tämä on nyt se osa-alue, josta olen tässä blogissa puhunut paljon, ja, joka perustuu ilmaisun tekoihin ja havaintoihin. Statuskäyttäytyminen on monisyinen kokonaisuus, mutta kuten aiemmin mainitsin niin yksinkertaistettuna se on vallankäyttöä siinä mielessä, että käytänkö paljon vai vähän tilaa. Olenko kovaääninen vai hiljainen. Hidas ja selkeä vai nopea ja kaoottinen. Vai jotain siltä väliltä.

Tämä on pakan yksilön vaikutusvallan kannalta selkein ja silmiäavaavin osa statuksistaa. Kun rupea ymmärtämään, miten paljon esimerkiksi viet tilaa keskustelusssa, alat ymmärtää paremmin, miksi muut ihmiset toimivat lähelläsi, kuten toimivat. Jos joku vie vuorovaikutustilanteessa paljon tilaa, niin sitä paljon vähemmän silloin muille. Ylipäätään, kun alkaa ymmärtää statuskäyttäytymisen tai -ilmaisun tasoja ja miten ne vaikuttavat kaikkiin ihmissuhteisiimme, niin on helpompi välttyä mm. konflikteilta.

Koska olen tästä aiheesta kirjoittanut jo paljon, niin tässä tekstissä statuskäyttäytymistä osiinsa purkamaan. Jos statuskäyttäytyminen tai -ilmaisu asiana kiinnostaa ja sitä haluaa opetella enemmän, niin suosittelen tässä blogissa tekstejä:

• Impro on välineurheilua: Statuskortit
• Simo Routarinne – Valta ja vuorovaikutus: Statusilmaisun perusteet

Edellä mainituissa teksteissä kuvataan tarkemmin sitä, millaisia osa-alueita (tilan käyttö, äänenvoimakkuus, nopeus/hitaus jne.) statusilmaisuun tai -käyttäytymiseen liittyy. Se on oma aihealueensa, johon kannattaa kyllä näiden korttien käyttöäkin silmällä pitäen tutustua ihan ajan kanssa. Yksinkertaisesti kyse on siitä, miten fyysisesti ja aistein havaittavilla tavoilla ilmaisemme statusta suhteessa muihin.

Currencies eli sosiaaliset valuutat / vahvuudet

Erilaisia sosiaalisia valuuttoja (vahvuuskortteja) löytyy pakasta 26 valmiiksi nimettyä sekä yksi avoin jokerikortti, joka mahdollistaa minkä tahansa vahvuuden valitsemisen. En luettele kaikki valuuttakortteja tässä, mutta siellä on hyvin erityyppisiä vuorovaikutukseen vaikuttavia vahvuuksia tai ominaisuuksia ja asioita. Esimerkiksi pakasta löytyy ominaisuuksia, kuten:

• resilienssi
• luovuus
• uteliaisuus
• kauneus
• aika
• raha
• kokemus
• viisaus
• älykkyys
• kuuluisuus
• verkostoituneisuus
• empatia

Pakassa on siis monenlaisia ominaisuuksia eli sosiaalisia valuuttoja tai vahvuuksia, joita ihmisellä voi olla. Käytän varoen sanaa vahvuus, jota toinen pakan kehittäjissä käyttää koulutuksissaan, näistä korteista. Kunkin kortin vahvuus tai heikkous syntyy siitä määrästä, jota henkilöllä ominaisuutta on.

Kuten tuolla edellä korttien esittelyssä mainitsin, niin sen lisäksi, että on nämä ominaisuuskortit, niihin voi yhdistää numeroarvon. On hyvin eri asia, jos hahmolla tai henkilöllä on vähän tai paljon, vaikkapa rahaa tai älykkyyttä. Jokaisessa kortissa on potentiaalia olla kumpaa tahansa eli suhteellinen vahvuus tai heikkous. Ilman numerokortteja käytettynä nämä voidaan kuitenkin ajatella pelkästään vahvuuksina, koska kortin ollessa kädessä sitä ominaisuutta tai asiaa siis on.