No niin. Nyt on saatu kolmaskin esitys esitettyä. Voi, että osaakin kesäsää yllättää. Reilua tuntia ennen esitystä alkaa ihan tolkuton kaatosade. Ihmiset tutkii puhelimesta säätutkan kuvia, jotka muuttuu jatkuvasti ja toivoo, että sade loppuis – tai ainakin laantuisi – siinä määrin hyvissä ajoin, että mahdollisen yleisön ei tarvitse kastua liiaksi. Isot aplodit kyllä kaikille niille, reilulle parikymmenelle hengelle, jotka paikalle uskaltautuivat ja, hieman kevyemmin, sateisessa säässä esitystä seurasivat. Onneksi sää oli muuten lämmin ja sadekin suhteellisen lämmintä kesäsadetta.

Sateen vaikutus esitykseen

Tämä ei ollut ensimmäinen esityskerta sadesäässä. Ennakossa satoi ja tuuli toisella puoliajalla. Tällä kertaa eniten satoi ekan puoliajan aikana, minkä myötä Lakana-parka kastui kyllä hyvinkin läpinäkyväksi. Onneksi väliajalla ehti kuitenkin kuivatella lakanan asua. Samoin tietysti Herkko ja Martta ovat hahmoina pitkään lavalla, joten he ehtivät kastua. Alkupään kohtauksissa on myös eniten kastuvaa rekvisiittaa (peittoa, tyynyä, lakanaa ja mattoa), joten kaikki piti sitten esityksen jälkeen levitellä kuivumaan. Ylipäätään kastuvat rekvisiitat tuotiin lavalle mahdollisimman myöhään, jotta ne eivät ole valmiiksi litimärkiä, kun aloitetaan.

Nyt kun sade painottui ensimmäiseen puoliaikaan, niin itse en hirveästi ehtinyt kastumaan, koska sekä tantoilla että kiusaajilla on melko lyhyet kohtaukset ekalla puoliskolla. Siinä ei ehdi vakavasti kastumaan, vaikka sataisikin. Sitten toiselle puoliajalla ollaan pidempään pihalla, joten siinä kyllä ehtii kastua, mikä tuli ennakossa todettua.

Sateen vaikutuksesta, kun puhutaan niin kyllähän meillä kävi tuuri, että se rankin sade ajoittui aiempaan tuntiin. Siinä sateen pauhussa ei olis ollut mitään toivoa esittää. Ääni ei olis kuulunut, eikä siellä olis ollut mukava kenenkään istua. Jos se olis sellaisena jatkunut, niin sitten todennäköisesti olisi ollut pakko perua näytös. Onneksi sitten kuitenkin sade sen verran hellitti, että pystyttiin esittämään.

Oikeastaan ainoa semmonen isompi asia, mitä tiesi jo treenien myötä varoa oli lavan liukkaus. Jossain treeneissä ja läpimenossa on ollut sateista säätä, minkä vuoksi vettä on kertynyt myös lavalle. Vesi tekee siitä puisesta lavasta aika liukkaan kenkien alla. Ainoa semmonen turvallisuussäätö, minkä omaan tekemiseen tein oli kiusaajahahmon saapuminen ja poistuminen ekalla puoliskolla. Siinä varoin vähän askeleitani. Kävelin näyttämölle juoksuaskelten sijaan.

En ihan varma oliko se sitten se, että tosiaan otin varovaisemmin, minkä vuoksi oltiinkin sitten yllättäen toisen kiusaajakaksosen kanssa törmäyskurssilla sen kohtauksen lopulla. Todennäköisesti, koska yleensähän olen sen oman repliikkini lopussa jo juoksemassa pois lavalta. Nyt en juossut lavanosuutta, vaan kävelin, joten törmäsin (no en oikeasti, mutta ajatuksellisesti) poistumisreittiä lähempänä olevaan kanssakiusaajaani.

Kyllä pieneltäkin tuntuva muutos voi aiheuttaa ruuhkan johonkin kohtaan. Koska mä hidastin tahtia ja varoin, niin olin myöhemmin siinä kohtaa lavaa, kuin normaalisti olisin, jolloin me poistuttiinkin yhtä aikaa, kun tähän asti on menty vähän porrastetusti.

Teatteriaalto

Tämä tiistain esitys oli sellainen, että meillä oli KeHY:n järjestämän Teatteriaallon (https://kehyry.fi/teatteriaalto/) raati yleisössä. Tämä oli tiedossa etukäteen, mutta ei sillä yllättäen ollut esiintymiseen vaikutusta. Sitä oli jo niin helpottunut siitä, että päästiin esittämään, joten ei siinä muuta enää miettinyt. Toisaalta, luulisin myös sen, että olen itse kirjoittanut nyt useamman vuoden tekstejä esityksistä, niin siihen arvioitavani olemiseen suhtautuu vähän eri tavalla, kuin joskus aiemmin.

Ainoa vaikutus sillä oli sitten esityksen jälkeen. Sitten keräännyttiin porukalla juttelemaan esityksestä. Raatilaiset saivat jakaa hieman omia mietteittään ja kysellä näyttelijöiltä sekä ohjaajalta esityksen valmisteluprosessista ja siitä, miten kukin on tähän produktioon päätynyt. Tämähän on ollut sinänsä hauska ja varmasti myös jännitystä aiheuttanut prosessi.

Alkuperäisessä casting-tilaisuudessa näytelmän näyttelijöistä on ollut paikalla kolme ja yksi on ollut jo tiedossa. Käytännössä se on tarkoittanut, että sivurooleille ja lakanalle on löytynyt tekijät varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan pääroolit ja koko Möttösten perhe on etsitty myöhemmin kohdennettujen hakujen kautta. Sähköposteja on vaihdeltu ja rooleja jaettu sitä kautta. Sitten ensimmäiset treenit on oikeasti olleet ensikohtaamisen hetki myös ohjaajalle ja suurelle osalle näyttelijöistä. Viimeinen tanttakin löytyi vasta sitten harjoitusten jo alettua.

Siihen nähden, miten sattumanvaraista näyttelijöiden haku on lopulta ollut, niin ei yhtään tunnu siltä, että tämä ei olis tarkoituksen mukaisesti koottu näyttelijäseurue. Kaikkiin rooleihin löyty just semmonen tyyppi, kuin pitikin. Totta kai ohjaajalla on varmasti ollut omat ajatuksensa hahmoista, koska nämä perustuvat kirjaan ja kauan kypsyteltyihin teksteihin. Missään vaiheessa en koe, että ohjaajan näkökulma olis jyrännyt näyttelijän visiota hahmoista. Enemmänkin se on ollut taustatarinaa ja hahmoa rikastavaa vuorovaikutusta.

Tämä oli oikein miellyttävä keskustelu, jonka pohjalta on hyvä jatkaa esityskautta eteenpäin.