Kategoria: Vuorovaikutus

Kevät ImproKampuksella #throwback

Kuten joskus aiemminkin olen maininnut, niin ajoittain tekstejä ja teksti-ideoita jää vähän vaiheeseen. Jotenkin ei vaan saa tekstiä kirjoitettua loppuun riittävän ripeästi. Sitten tekstin viimeistely jää roikkumaan, kun se ei oikein tunnu enää ajankohtaiselta tai tulee jotain muuta omasta mielestä mielenkiintoista kirjoitettavaa. Nyt huomaan, että viime kevään improiluista on jäänyt tarina todella vajaaksi, koska [sijoita tähän… Lue lisää Kevät ImproKampuksella #throwback

VeeraKommentoi

Improa ohjaamassa – statukset pelissä

Ihka ensimmäinen kerta impron ohjaamista on nyt takana. Ei pitänyt lykätä sitä näin pitkään, mutta siinä meni vähän juttuja solmuun ja syysväsymyskin alkoi painaa. Nyt kuitenkin pääsin viimein kokeilemaan käytännössä, millaista ohjaaminen improssa voisi olla. Se oli tosi kivaa ja ihan älyttömän raskasta, voi tosin olla että kognitiiviset muskelit ovat vähän treenin puutteessa päässeet rapistumaan.… Lue lisää Improa ohjaamassa – statukset pelissä

VeeraKommentoi

Positiivinen palaute on teeskentelyä..?

Jos mainitset, uudessa ryhmässä että toivoisit kurssilta pääosin positiivista palautetta ja hyväksyvää vuorovaikutusta, niin aika nopeasti saa kuulla ettei kaikki ole ”höttöistä, pinkkiä ja ihanaa, joten miksi pitäisi teeskennellä sellaista”. Ajatus siitä että positiivinen palaute olisi jotenkin automaattisesti valheellista ja ainoastaan kritiikki olisi todenmukaista elää aika vahvana myös aloittelevien improajien keskuudessa. Totta kai positiivisuus voi… Lue lisää Positiivinen palaute on teeskentelyä..?

Veera

Huomiotta jääneet tarjoukset, vaihtoehdot ja tarpeeton ankaruus

Yksi haastava alue, mitä on joutunut oman itsensä kanssa työstämään impron parissa on tarve löytää syyllinen, sillä miksi asiat menevät jotenkin solmuun tai pieleen. Yleensä itse löydän syyllisen heti peilistä. Olen todella hyvä kääntämään asiat omaksi syykseni ja syyllistämään itseäni myös asioista, joihin en oikeasti voisi edes vaikuttaa. Siksi minulle oli aivan älyttömän hienoa tajuta,… Lue lisää Huomiotta jääneet tarjoukset, vaihtoehdot ja tarpeeton ankaruus

VeeraKommentoi

Fyysisten tarjousten tulkinnanvaraisuus ja ristiriitaisuus

On aika jännä seurata millaisia erilaisia tulkintoja sitä voikaan tehdä ihan automaattisesti toisten tekemistä fyysistä tarjouksista. Joku tekee jonkun eleen ja reagoit siihen ilman tietoista ajatusta tietyllä tapaa, vaikka toinen ei välttämättä edes tajunnut sellaista tarjousta tehneensä. Se korjausliike, kun tajuat tehneesi väärän tulkinnan on muuten aivan älyttömän ihanaa seurattavaa. On alkanut omassa toiminnassa nykyään… Lue lisää Fyysisten tarjousten tulkinnanvaraisuus ja ristiriitaisuus

VeeraKommentoi

Sosiaalisen maskin pirstaloituminen

Voihan sitä tuntea useita vuorovaikutusstrategioita ja vaihtoehtoisia toimintatapoja, mutta ne eivät välttämättä ole käytettävissä juuri sillä hetkellä, kun jotain yllättävää tapahtuu. Vuorovaikutustilanne tapahtuu juuri sillä hetkellä, joten et ehdi miettiä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, vaan täytyy vain reagoida spontaanisti. Aika usein tilanteen jälkeen tulee mieleen monta vaihtoehtoista tapaa toimia, vaikka tilanteessa keksi juuri ja juuri yhden… Lue lisää Sosiaalisen maskin pirstaloituminen

VeeraKommentoi

Arkielämän improtaitoja oppimassa (IMPROVment / Jani Turku ja Simo Routarinne)

Improhan on semmonen yleistyökalu, että siitä on hyötyä ja apua vähän kaikenlaiseen. Eikä kannata ajatella improa rajatusti pelkästään esittävänä improna, mitä näkee telkkarissa tai livenä, vaan yleisemmin hyväksyvän vuorovaikutuksen harjoitteluna. Itse näen improvisaation ja siihen liittyvät vuorovaikutustaidot sellaisina, joita pystyy soveltamaan todella moneen asiaan. Siksi minusta on tärkeää aina välillä korostaa, että ei se impro… Lue lisää Arkielämän improtaitoja oppimassa (IMPROVment / Jani Turku ja Simo Routarinne)

VeeraKommentoi

Mistä tietää milloin toinen kaipaa apua?

Otsikko sisältää aidon kysymyksen. Yksi itselleni vaikeimmista alueista improssa on kohtauksiin liittyminen tai toisen tekemisen keskeyttäminen harjoitteessa. Sen tunnistaminen milloin kaveri oikeasti tarvitsee apua on välillä sietämättömän vaikeaa. Eikä siinä tunnu auttavan edes se, että tunnistaa omat merkkinsä siitä koska on hukkumassa suohon. Niin käy itselleni usein varsinkin paljon puhumista vaativissa tehtävissä. Silloin tekstiin alkaa ujuttautua mukaan… Lue lisää Mistä tietää milloin toinen kaipaa apua?

VeeraKommentoi

Simo Routarinne – Improvisoi!

On viimein tullut aika luoda katsaus kirjaan, mistä tämä kaikki draamailu oikeastaan sai alkunsa. Simo Routarinteen kirja Improvisoi! on nimittäin ihan ensimmäinen improvisaatioon liittyvä kirja, jonka olen lukenut. Se on myös yksi lempikirjoistani ja yksi niistä harvoista kirjoista, joiden pariin huomaan palaavani kerta toisensa jälkeen. Kymmenkunta vuotta se on ollut hyllyllä turvassa tai kulkenut matkassani… Lue lisää Simo Routarinne – Improvisoi!

VeeraKommentoi

Verhot auki / kiinni

Olen viimeisen parin vuoden aikana tavannut niin monta ihanaa, älykästä, syvällistä, hauskaa, rohkeaa ja herkkää ihmistä, etten ole pysynyt laskuissa mukana. Jokaisesta noista kohtaamisista olen iloinen, aivan riippumatta tapaamisen kestosta. Silmäni ovat olleet viimeisen vuoden aikana riittävän pitkään, jotta olen voinut nähdä heidät ja he minut. Olen ollut hetken olemassa samaan aikaan samassa todellisuudessa kuin… Lue lisää Verhot auki / kiinni

Veera

Impron jatkokurssi osa 3 – ”Jos ei kevene, niin syvenee”

Tämä on kolmas osa tarinasta, jossa puran sitä, mitä olen henkilökohtaisesti oppinut ja oivaltanut Simo Routarinteen ohjaamalla improvisaation jatkokurssilla. En osaa sitä selittää miksi näiden parin kesäisen viikon aikana olen päätynyt niinkin perimmäisten kysymysten äärelle, kuin mitä huomaan pohtivani. Eihän kukaan ole minua tähän suuntaan edes tietoisesti ohjannut. Ehkä juuri se, että kukaan ei pakota… Lue lisää Impron jatkokurssi osa 3 – ”Jos ei kevene, niin syvenee”

VeeraKommentoi

Impron jatkokurssi osa 1 – Kohtaamattomuus

Osallistuin tällä viikolla Helsingin seudun kesäyliopiston organisoimalle improvisaation jatkokurssille, jonka veti Simo Routarinne. Määritellään kontekstia vielä sen verran, että kurssi pidettiin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tiloissa. Puitteet olivat siis siltä osin kunnossa. Mitä parempaa sitä tällainen teatteriharrastelija voisi edes kurssipaikan osalta toivoa? Nimesin suosiolla tämän tekstin ykkösosaksi, koska en osaa koko viikon oppeja tiivistää yhteen tekstiin. Viikossa… Lue lisää Impron jatkokurssi osa 1 – Kohtaamattomuus

VeeraKommentoi

Vaikuttaa vai vaikuttua – kas siinähän on kenties kysymys

Viime aikoina on ruvennut kiinnostamaan kovasti se miten vuorovaikutus kahden tai useamman ihmisen välillä rakentuu vaikuttamisen ja vaikuttumisen näkökulmasta. Etenkin sellaiset hetket, jolloin ei pysty päättelemään kuka oikeastaan alkuperäisen impulssin lähetti liikkeelle ovat todella kiinnostavia. Silloin kaikki tuntuu tapahtuvan täysin vaivattomasti ja vuorovaikutus etenee luontevasti. Tuollaisten hetkien jälkeen sitä tulee mietittyä, että miten vastaavan helppouden… Lue lisää Vaikuttaa vai vaikuttua – kas siinähän on kenties kysymys

Veera

Vaikuttavuuden äärellä

Vuorovaikutus improssa (tai elämässä ylipäätään) ei ole pelkkiä sanoja. Aluksi on helpompi reagoida vain sanoihin, koska tilanne on uusi ja jännittävä, eikä tilaa sanattoman viestinnän tietoiselle havainnoinnille välttämättä ole. Toisaalta sitä saattaa keskittyä liiaksi siihen mitä itse tekee ja sanoo, jolloin toisen tarkka huomiointi ei ole mahdollista. Kun toinen ei vaikutu Teimme eräällä kurssilla kahden… Lue lisää Vaikuttavuuden äärellä

Veera

Kulisseihin kadonnut

Ikävä myöntää, mutta tuli huomattua itsestä aika huonoja asioita erään näytelmäprojektin parissa työskennellessä. Huomasin, että vihreä taitaa sittenkin olla minun värini. Niin kammottaviin sfääreihin itseinhoinen huomionhakuinen katkeruuteni nimittäin ajoittain pääsi. Siinä missä pystyin olemaan iloinen toisten esiintymisestään saamista kehuista, huomasin kuitenkin muuttuvani hetki hetkeltä katkerammaksi. Katkerammaksi siitä, ettei edes hippusta huomiosta, kiitoksesta tai edes kritiikistä… Lue lisää Kulisseihin kadonnut

Veera