Peilikuvia: huonon impron askelmerkit

Peilimaasta päivää! Tänään tutustutaan maailmaan iloisen mokaamisen kääntöpuolella elikkäs semmosiin juttuihin, millä voipi estää improvisaation tapahtumisen tai ainakin tehdä siitä tarpeettoman vaikeaa ja nihkeän nahkeaa. Tässä on nyt kätevän käytännöllisessä listamuodossa tarjolla upeaa lisäarvosisältöä, jonka vinkeillä voit estää itseäsi ja kaikkia muita nauttimasta flow-tilasta, hyväksyvästä ilmapiiristä ja kaikenlaisista impron iloista. Älä vaikutu, mistään, ikinä. Sano… Lue lisää Peilikuvia: huonon impron askelmerkit

Teatterilaiva 2019: Improliigan finaali(t)

Tästä on nyt siis jo yli vuosi, enkä ole puhunut asiasta halaistua sanaakaan. Tai olen, mutta en tästä improskabailusta, vaan esityksistä ja työpajoista, joita Teatterilaivalla viime vuonna järjestettiin. Tänä vuonnahan (2020) Teatterilaivaa, tai improliigojakaan, ei päästy edes toteuttamaan, joten siinä mielessä tämä on tuorein Teatterilaiva-kokemus, mitä voi olla. Eikä mulla varsinaisesti edes ole hyvää tai… Lue lisää Teatterilaiva 2019: Improliigan finaali(t)

Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 5 – Esiintyminen (Teatteri Metamorfoosi)

Nyt on siis luvassa Kahden pitkän miehen (Iiro Ollila ja Hannu Risku) syksyistä musaimprokurssia käsittelevistä teksteistä osa 5/5 eli enempää ei ole enää tarinoita tästä kurssista tämän jälkeen tulossa. Toisaalta tämä olikin mitä mainioin päätös tässä kurssikokonaisuudelle, sillä tämä oli todella miellyttävä esiintymiskokemus. Olin ollut tällä kurssilla aiemmilla viikoilla monesti tosi jumissa sekä henkisesti että… Lue lisää Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 5 – Esiintyminen (Teatteri Metamorfoosi)

Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 4 – All that jazz… (musatyylit ja musaimprotekniikat)

Nyt on saavuttu tämän kurssin reflektiossa viimeiseen ”uutta” sisältöä sisältävälle kerralle, sillä viides ja viimeinen kerta oli omistettu esitykselle ja siihen valmistautumiselle. Tällä kertaa päästiin Hannu Riskun (Kaksi pitkää miestä / Stella Polaris) ohjauksessa tutustumaan eri musaimprotekniikoihin ja musiikkityyleihin. Liikkeelle lähdettiin helpolla piirilaulutekniikalla ”sana-lause-kertsi”. Aluksi jokainen laulaa omalla vuorollaan yhden sanan, sen jälkeen, kun joku… Lue lisää Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 4 – All that jazz… (musatyylit ja musaimprotekniikat)

Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 3 – Saisimmeko sanan… (esiintyminen ja yleisö)

Aikataulu- ja opettajateknisistä syistä kurssin kolmas ja neljäs kerta menevät nyt vähän väärässä järjestyksessä eli normaalisti yleisövuorovaikutus olisi vasta esitystä edeltävä kurssikerta, jolla valmistauduttaisiin kurssin viimeisen kerran esitykseen. Tällä kertaa se tuli aiheena siis vähän aikaisemmin, kuin looginen suoritusjärjestys ehkä antaisi olettaa. Näin ollen kolmannella kerralla keskityttiin Iiro Ollilan (Stella Polaris / Kaksi pitkää miestä)… Lue lisää Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 3 – Saisimmeko sanan… (esiintyminen ja yleisö)

Yhteys- ja kontaktiharjoitteet

Tähän tulee aikanaan kokoelma impron ja näyttelijäntyön harjoitteita, joita voi hyödyntää ihmisten välisen sanattoman ja / tai sanallisen yhteyden ja kontaktin tutkimiseen ja kehittämiseen. Koska tämä teksti (kuten niin moni muukin) on odottanut julkaisuaan jo tosi pitkään, niin julkaisen tämän nyt kahden harjoitteen voimin ja täydennän lisää harjoitteita, kun aika ja inspiraatio sallivat.  Tule (pariharjoite)… Lue lisää Yhteys- ja kontaktiharjoitteet

Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 2 – There’s a place for us… (melodia ja harmonia)

Teatteri Metamorfoosin tiloissa järjestetyn Kahden pitkän miehen -musaimprokurssin toisella kertaa keskityttiin melodiaan ja harmoniaan, joten illan aikana luvassaa oli paljon laulua eri muodoissa. Tällä kerralla harjoiteltiin Iiro Ollilan (Stella Polaris / Kaksi pitkää miestä) herttaisen pirullisessa ja sydänlämpöisessä ohjauksessa vähän teknisempiä musajuttuja, kuten motiiveja, sekvenssejä, stemmoja ja vähän intervallejakin. Näin jälkikäteen arvioituna tämä oli, ainakin… Lue lisää Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 2 – There’s a place for us… (melodia ja harmonia)

Kahden pitkän miehen musaimprokurssi 2020 – osa 1 – Meren yllä on tähtien vyö… (sanoitus, riimit ja runot)

Pitkän pitkä improkurssitauko päättyi alkusyksystä, kun, toisella aloituskierroksella oleva, Kahden pitkän miehen vuoden 2020 musaimprokurssi alkoi. Keväällä, tiedätte-kyllä-mistä-syystä, alkuunsa keskeytynyt kurssi koki uuden tulemisen ilot kesän haipuessa kohti syksyä. Hyvä niin, sillä toisin kuin keväällä, nyt ehdin mukaan kurssille, kun oman ryhmän treenit ovat vielä kesätauolla, jolta toivon mukaan päästään vielä palaamaan yhdessä pöjäilyn jalon… Lue lisää Kahden pitkän miehen musaimprokurssi 2020 – osa 1 – Meren yllä on tähtien vyö… (sanoitus, riimit ja runot)

Stella Polaris 30v: Stella Polariksen tarina -kirjan julkistamistilaisuus 5.9.2020

30 vuotta Stella Polaris -improteatterin ja suomalaisen improvisaation historiaa on löytyy nyt yksien kansien välistä. Meri Parkkisen kirjoittaman ”Stella Polariksen tarina – ja sen merkityksestä suomalaiselle improvisaatiolle” -kirjan julkkareita juhlittiin 5.9.2020 ja minullakin oli ilo tuohon tilaisuuteen osallistua. Kirjaan itselläni on sellainen yhteys, että minuakin on haastateltu siihen, liittyen improvisaatiosta ja improesityksistä kirjoittamiseen. Huh. Absurdi… Lue lisää Stella Polaris 30v: Stella Polariksen tarina -kirjan julkistamistilaisuus 5.9.2020

Pakene tai jäädy – laulamisen aktivoima paniikki

Olen joutunut viime aikoina kohtaamaan omia pelkotilojani ja pohtimaan: ”Miksi tämä sama reaktio toistuu?”. Olen ollut nyt kolme viikkoa musaimprokurssilla ja jokaisella kerralla siellä on ollut pienempi tai isompi paniikin hetki. Kirjoitan kurssista erikseen omat postauksensa, mutta halusin hetken tutkia laulamisen nostattamaa pelon ja paniikkireaktioiden jatkumua. Vaikka voisi ajatella, että pelkotila on puhtaasti jonkun vanhan… Lue lisää Pakene tai jäädy – laulamisen aktivoima paniikki

Tulkittua todellisuutta – tapaus temppupyörä

Istun yksin Kiasman kahvilassa ikkunan vieressä pöydässä, jossa on vain kaksi tuolia. Katselen pihalla veden äärellä lintuja tarkkaavaisesti seuraavia leikki-ikäisiä, kahvin jäähtyessä valkoisessa posliinikupissa. Todellisuuteni on pieni ja tarkkarajainen kupla, joka laajenee ulos pihalle, ei sisään kahvilaan – en huomaa asiakkaiden tuloa tai poistumista kahvilasta. On usein helpompi toteuttaa improtessa omaa ideaa, koska sen näkee… Lue lisää Tulkittua todellisuutta – tapaus temppupyörä

On enemmän kuin okei pyytää useampi ehdotus – pohdintoja impron yleisövuorovaikutuksesta

Huomaan kirjoittamisen kynnyksen taas muutaman tovin tauon jälkeen nousseen niin korkeaksi, että on aika vaan kirjoittaa miettimättä sen kummempia. Joo eli tämä on juuri sitä. Kirjoittamista jostain mieleen pulpahtaneesta aiheesta, ilman sen suurempaa kritiikkiä tai editointia. Tervetuloa kehälle!  Myyttinen käsitys siitä, että pitäisi aina sanoa joo tai että pitää aina ja iänkaikkisesti ottaa ensimmäinen yleisöstä… Lue lisää On enemmän kuin okei pyytää useampi ehdotus – pohdintoja impron yleisövuorovaikutuksesta