Statusimprovisaatiokurssi – Osa 4 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Mulla jää aina välillä tekstejä roikkumaan. Elämä tulee väliin tai jotenkin ei tunnu olevan sopivaa hetkeä kirjoittaa teksti loppuun. Sitten tulee sopiva hetki. Sitten kirjoittaa tekstin loppuun ja miettii: voiko tätä näin reilut pari kuukautta tapahtuneen jälkeen enää edes julkaista. Sitten toteaa: kyllä voi ja painaa julkaisunappulaa. Oletuksia ja yllätyksiä Yksi kiinnostava alue statustyöskentelyssä, etenkin… Lue lisää Statusimprovisaatiokurssi – Osa 4 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Improvisaation jatko 2 – Osa 2 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Improvisaatio on asenne laji. Hyväksyvällä asenteella pääsee pitkälle. Kuitenkin on myös ihan totta, että silloin kun mennään ihmisen tutun ja totutun alueen ulkopuolelle (esim. sisältöjen tai ilmaisun osalta) niin tyrmääminen ja (passiivis)aggressiivisuus lisääntyvät. Tällä kurssilla tuli puhe yleisöehdotuksista ja kuinka Elinan mukaan he Stellassa ottavat aina ensimmäisen yleisöehdotuksen. Oli se sitten assan vessa tai verotoimisto.… Lue lisää Improvisaation jatko 2 – Osa 2 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Improvisaation jatko 2 – Osa 1 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Huhtikuun ensimmäinen tiistai on hyvin harmaa ja luminen. Mielessäni on silti valo ja aurinkoinen fiilis, koska olen saanut viettää viikonlopun ihan parhaan harrastuksen parissa eli improvisoimassa. Elina Stirkkisen ohjaama, kaksipäiväinen, näyttelijäntyöhön ja hahmoihin keskittynyt jatkokurssi oli huikean virkistävä ja syvällinen pulahdus improavantoon. Nyt ei tehty pitkiä tarinoita, vaan keskityttiin tutkimaan erilaisia tapoja luoda hahmoja ja… Lue lisää Improvisaation jatko 2 – Osa 1 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Statusimprovisaatiokurssi – Osa 3 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Korttipakat on esitelty, joten mennään vähän syvemmälle statuksiin. Statuksissahan ei sinänsä ole oikeaa tai väärää, vaan on erilaisia valintoja. Kaikki mahdolliset statukset, korkeasta matalaan ja siltä väliltä, ovat käyttökelpoisia sekä esiintyessä että elämässä. Esimerkiksi suhteellisen samantasoinen perusstatusilmaisun taso tai mukavuusalue on yleensä tie kestävimpään ystävyyteen. Samankaltaisuus vetää puoleensa, vaikka poikkeuksiakin tietysti on. Sitten, jos se… Lue lisää Statusimprovisaatiokurssi – Osa 3 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Statusimprovisaatiokurssi – Osa 2 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Pysytään statuskorteissa, mutta vaihdetaan pakkaa. On siis olemassa toinenkin (englanninkielinen tämäkin) korttipakka, joka auttaa tutkimaan vähän laajemmin statuksia ja valtaa vuorovaikutuksessa. Tässä pakassa statusilmaisu / statuskäyttäytyminen on vain yksi komponentti. Toisaalta, myös toisesta pakasta tutut tunteet on jätetty pakan ulkopuolelle, joten se on vapaa valinta, millaisia tunteita hetkessä herää. Jos haluaa tutustua näihin Simo Routarinteen… Lue lisää Statusimprovisaatiokurssi – Osa 2 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Statusimprovisaatiokurssi – Osa 1 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

No niin! Nyt on luvassa puhetta statuksista. Yllättävää, eikö totta? 😉 Statukset ja statusilmaisu on yksi sellainen vuorovaikutuksen ja improvisaation osa-alue, joka on mulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä. Se on sellaista tietotaitoa, mikä auttaa sekä arjen vuorovaikutuksessa että luo lavalle kiinnostavia hahmoja ja jännitteitä. Tämä tuli huomattua myös tällä viikonlopun mittaisella statusimprovisaatioon keskittyneellä kurssilla. Kyllähän siitä… Lue lisää Statusimprovisaatiokurssi – Osa 1 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Telepatian mahdottomuudesta

Yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä opeista improvisoidessa on minulle ollut se, ettei ihminen oikeasti tiedä, mitä olettaa tietävänsä. Tämä koskee erityisesti toisten ihmisten ajatuksia. Yksinkertaisimillaan tämä näkyy missä tahansa yhteiseen tarinan rakentamiseen pohjautuvassa tekniikassa ja sana-assosiaatioissa. Erinomaisen ilmiselvä se on myös improvisoidussa kohtauksessa, jossa kumpikin olettaa, että toinen tajuaa tilanteen samalla tavalla. Kohtaus menee, miten menee… Lue lisää Telepatian mahdottomuudesta

Intro to Spolin Improvisation – Osa 6 (Aretha Sills)

Kuuden viikon peruskurssin viimeisellä kerralla leikittiin uudelleen peiliä ja lämppärinä tunnettiin edelleen itsemme itsellänne (Feeling self with self -tekniikka). Pelkän tilakävelyn sijaan tällä kertaa lähdettiin tutkimaan No motion -ajatusta, jossa fokus on liikkeen näkemisessä kuva kerrallaan. Eli jos nostaa kättä, niin ajatus on pyrkiä – ei välttämättä hidastamaan liikettä – mutta näkemään se, kuin se… Lue lisää Intro to Spolin Improvisation – Osa 6 (Aretha Sills)

Intro to Spolin Improvisation – Osa 5 (Aretha Sills)

Kurssin toiseksi viimeinen kerta oli hieman poikkeava, koska olin kyläilemässä, niin piti vähän säännöstellä omaa tekemistä. Vaikka rauhallinen nurkka löytyykin, niin olin ja olen melko tietoinen omasta volyymintasosta toisten nurkissa. Äänitason huomiointi oli tarpeen ihan jo siksi kurssi on aika myöhäiseen aikaan. Niinpä suosiolla jätin väliin harjoitteen, jossa piti omaksua jonkun tutun eläimen fysiikka ja… Lue lisää Intro to Spolin Improvisation – Osa 5 (Aretha Sills)

Intro to Spolin Improvisation – Osa 4 (Aretha Sills)

Tämä neljäs kurssikerta alkoi vähän tökkien. Ohjaajan kuvayhteys pätki ja jouduttiin Zoom-tapaaminen käynnistämään kertaalleen uudelleen. Se ei korjannut oman yhteyteni pätkimistä, joten jouduin vielä säätämään vähän enemmän, ennen kuin pääsin kunnolla mukaan. Tämä tarkoitti sitä, että jäin ekasta lämppäritekniikasta vähän paitsi. Osia näin, mutta alkuohjeistus ja leikki jäi kokematta. Se on ihan hyvä muistaa, että… Lue lisää Intro to Spolin Improvisation – Osa 4 (Aretha Sills)

Intro to Spolin Improvisation – Osa 3 (Aretha Sills)

Hämmentävää, miten vaikeaa on jossain kohtaa keksiä riimejä. Ekana lämppärinä leikittiin Neva Boydin kokoelmista löytyvää Crambo-riimittelyleikkiä. Siinä yksi ryhmästä keksii jonkun verbin, jota ajattelee. Muille vinkiksi hän sitten sanoo jonkun sanan, joka rimmaa sen kanssa. Sitten muut vuorollaan esittävät miimisesti jonkun verbin, jonka arvelisivat olevan se, jota aloittaja ajattelee. Siksi siis verbi, jotta sen voi… Lue lisää Intro to Spolin Improvisation – Osa 3 (Aretha Sills)

Intro to Spolin Improvisation – Osa 2 (Aretha Sills)

Mulla on ongelma. Olen häilyvä. Tarkoitan sitä, etten suoriudu tasaisen varmasti. Joku juttu, mitä olen tehnyt useita kertoja tai joka olisi edellisellä kerralla ollut ok, saattaa yhtäkkiä olla tosi ahdistavaa. Tällä kurssilla niin kävi toisen tapaamiskerran lämppäriharjoituksen kanssa. Tipautin itseni pois linjoilta hetkeksi, koska alkoi ahdistaa oman mieleni herättämät suorituspaineet. En pysty. En halua. Argh!… Lue lisää Intro to Spolin Improvisation – Osa 2 (Aretha Sills)