Status 2.0 -kurssi (Simo Routarinne / Olotila)

Helsingin Pasilaan tänä syksynä avatussa kurssitilassa, Olotilassa, järjestettiin marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina statuksiin keskittynyt improvisaatiokurssi. Itse tilaan meidät toivotti erinomaisen tervetulleeksi ihana improihminen ja -ohjaaja Johanna Torasvirta, joka siis vastaa Olotilan toiminnasta. Tämän statuksia käsitelleen, päivän mittaisen, kurssin ohjasi, kukapa muukaan, kuin, armoitettu status- ja improguru sekä positiivisen ohjaamisen legenda, Simo Routarinne. Hänen ohjauksessaan neljäntoista, uteliaan… Lue lisää Status 2.0 -kurssi (Simo Routarinne / Olotila)

Improvisaatio, luovuus ja voimavarat -kurssi (Stella Polaris / Outi Mäenpää)

Perusasiat, hyvin yksinkertaiselta tuntuvat, suorastaan itsestäänselvyydet, ovat usein ne pilarit, joiden päälle kaikki rakentuu. Tätä pidän perusteltuna tosi uskomuksena sekä improvisaatiossa että elämässä ylipäätään. Vaikka olisi kuinka edistynyt ja syventynyt asiaan, niin aina välillä on hyvä palata perusasioiden ääreen. Improvisaatiossa henkilökohtaisesti toteutan tätä periaatetta siten, että käyn ajoittain kursseja ja koulutuksia, joissa pysytään perusteiden äärellä… Lue lisää Improvisaatio, luovuus ja voimavarat -kurssi (Stella Polaris / Outi Mäenpää)

Improvisoitu näytelmä Stellan tapaan – ”Turmeltunut ostoskeskus” 15.10.2022 (Stella Polaris)

Kaapelitehtaan Turbiinisalissa syntyy ennen näkemättömiä näytelmiä, jotka voi kokea vain kerran. Improvisaatio voi olla monta asiaa. Se voi olla mm. menetelmä tai mielentila. Stellan tapauksessa se on molempia ja paljon muuta. Voidakseen improvisoida mahdollisimman vapautuneesti, on improvisaatioon, kuten mihin tahansa taiteenlajiin harjaannuttava. Kulttuurissa, jossa on houkuttelevaa sanoa ei ja pitää itsensä turvassa yllätyksiltä, on improlavalla… Lue lisää Improvisoitu näytelmä Stellan tapaan – ”Turmeltunut ostoskeskus” 15.10.2022 (Stella Polaris)

Improvisaation jatko 2 – Osa 3 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Asiat jää välillä vähän vaiheeseen. Niin kävi näidenkin tekstien kanssa, mutta jatketaan nyt, kuin ei mitään taukoa olis koskaan ollutkaan. Kireyttä ilmassa Ensimmäisestä päivästä mulle on jäänyt mieleen myös tekemämme kolmen hengen kohtaukset, jossa hyödynnettiin useampaa tekniikkaa päällekkäin. Sinne oli kerrostettu ’kahden sanan haastattelu’ eli repliikkien, ’tänään on tiistai’ eli tunteen kasvatus ja vaatimus, että… Lue lisää Improvisaation jatko 2 – Osa 3 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Statusimprovisaatiokurssi – Osa 4 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Mulla jää aina välillä tekstejä roikkumaan. Elämä tulee väliin tai jotenkin ei tunnu olevan sopivaa hetkeä kirjoittaa teksti loppuun. Sitten tulee sopiva hetki. Sitten kirjoittaa tekstin loppuun ja miettii: voiko tätä näin reilut pari kuukautta tapahtuneen jälkeen enää edes julkaista. Sitten toteaa: kyllä voi ja painaa julkaisunappulaa. Oletuksia ja yllätyksiä Yksi kiinnostava alue statustyöskentelyssä, etenkin… Lue lisää Statusimprovisaatiokurssi – Osa 4 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Improvisaation jatko 2 – Osa 2 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Improvisaatio on asennelaji. Hyväksyvällä asenteella pääsee pitkälle. Kuitenkin on myös ihan totta, että silloin kun mennään ihmisen tutun ja totutun alueen ulkopuolelle (esim. sisältöjen tai ilmaisun osalta) niin tyrmääminen ja (passiivis)aggressiivisuus lisääntyvät. Tällä kurssilla tuli puhe yleisöehdotuksista ja kuinka Elinan mukaan he Stellassa ottavat aina ensimmäisen yleisöehdotuksen. Oli se sitten assan vessa tai verotoimisto. Koska… Lue lisää Improvisaation jatko 2 – Osa 2 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Improvisaation jatko 2 – Osa 1 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Huhtikuun ensimmäinen tiistai on hyvin harmaa ja luminen. Mielessäni on silti valo ja aurinkoinen fiilis, koska olen saanut viettää viikonlopun ihan parhaan harrastuksen parissa eli improvisoimassa. Elina Stirkkisen ohjaama, kaksipäiväinen, näyttelijäntyöhön ja hahmoihin keskittynyt jatkokurssi oli huikean virkistävä ja syvällinen pulahdus improavantoon. Nyt ei tehty pitkiä tarinoita, vaan keskityttiin tutkimaan erilaisia tapoja luoda hahmoja ja… Lue lisää Improvisaation jatko 2 – Osa 1 (Stella Polaris / Elina Stirkkinen)

Statusimprovisaatiokurssi – Osa 3 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Korttipakat on esitelty, joten mennään vähän syvemmälle statuksiin. Statuksissahan ei sinänsä ole oikeaa tai väärää, vaan on erilaisia valintoja. Kaikki mahdolliset statukset, korkeasta matalaan ja siltä väliltä, ovat käyttökelpoisia sekä esiintyessä että elämässä. Esimerkiksi suhteellisen samantasoinen perusstatusilmaisun taso tai mukavuusalue on yleensä tie kestävimpään ystävyyteen. Samankaltaisuus vetää puoleensa, vaikka poikkeuksiakin tietysti on. Sitten, jos se… Lue lisää Statusimprovisaatiokurssi – Osa 3 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Statusimprovisaatiokurssi – Osa 2 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Pysytään statuskorteissa, mutta vaihdetaan pakkaa. On siis olemassa toinenkin (englanninkielinen tämäkin) korttipakka, joka auttaa tutkimaan vähän laajemmin statuksia ja valtaa vuorovaikutuksessa. Tässä pakassa statusilmaisu / statuskäyttäytyminen on vain yksi komponentti. Toisaalta, myös toisesta pakasta tutut tunteet on jätetty pakan ulkopuolelle, joten se on vapaa valinta, millaisia tunteita hetkessä herää. Jos haluaa tutustua näihin Simo Routarinteen… Lue lisää Statusimprovisaatiokurssi – Osa 2 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Statusimprovisaatiokurssi – Osa 1 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

No niin! Nyt on luvassa puhetta statuksista. Yllättävää, eikö totta? 😉 Statukset ja statusilmaisu on yksi sellainen vuorovaikutuksen ja improvisaation osa-alue, joka on mulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä. Se on sellaista tietotaitoa, mikä auttaa sekä arjen vuorovaikutuksessa että luo lavalle kiinnostavia hahmoja ja jännitteitä. Tämä tuli huomattua myös tällä viikonlopun mittaisella statusimprovisaatioon keskittyneellä kurssilla. Kyllähän siitä… Lue lisää Statusimprovisaatiokurssi – Osa 1 (Helsingin teatterikoulu / Teatteri Sture)

Telepatian mahdottomuudesta

Yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä opeista improvisoidessa on minulle ollut se, ettei ihminen oikeasti tiedä, mitä olettaa tietävänsä. Tämä koskee erityisesti toisten ihmisten ajatuksia. Yksinkertaisimillaan tämä näkyy missä tahansa yhteiseen tarinan rakentamiseen pohjautuvassa tekniikassa ja sana-assosiaatioissa. Erinomaisen ilmiselvä se on myös improvisoidussa kohtauksessa, jossa kumpikin olettaa, että toinen tajuaa tilanteen samalla tavalla. Kohtaus menee, miten menee… Lue lisää Telepatian mahdottomuudesta

Intro to Spolin Improvisation – Osa 6 (Aretha Sills)

Kuuden viikon peruskurssin viimeisellä kerralla leikittiin uudelleen peiliä ja lämppärinä tunnettiin edelleen itsemme itsellänne (Feeling self with self -tekniikka). Pelkän tilakävelyn sijaan tällä kertaa lähdettiin tutkimaan No motion -ajatusta, jossa fokus on liikkeen näkemisessä kuva kerrallaan. Eli jos nostaa kättä, niin ajatus on pyrkiä – ei välttämättä hidastamaan liikettä – mutta näkemään se, kuin se… Lue lisää Intro to Spolin Improvisation – Osa 6 (Aretha Sills)