Ääni- ja musaimprotekniikoita

Kokoan tänne vähin erin erilaisia ääni- ja musiikki-improvisaatiotekniikoita, joita olen itse päässyt kokeilemaan. On olemassa lukemattomia eri variaatioita ja vaihtoehtoja, miten ääni- ja/tai musaimproa opetetaan ja tehdään, joten oman tyylinsä tehdä löytää parhaiten kokeilemalla. Äänen parissa toimiessa on aina hyvä aloittaa jonkinlaisella äänen lämmittelyllä. Äänenhuolto ja -avaustekniikoita löytyy paljon netistä, enkä ole missään mielessä niiden... Continue Reading →

Improa ohjaamassa: Spolinin jäljillä tilaa tutkimassa

Tällä kertaa teema ohjauskerralleni oli ennakkoon määritelty: miimi ja toiminta, joten lähdin rakentamaan kokonaisuutta siltä kannalta. Oikeasti ajattelin, että nyt tällä kertaa menen puhtaasti improkirjallisuuden kautta ja etsin ideani sieltä. Osin meninkin, mutta kun rupesin suunnittelemaan runkoa tuolle kerralle, niin aika nopeasti tajusin, että minulla on ihan liikaa ideoita jo omastakin takaa. Se tekniikkalista, minkä... Continue Reading →

Täydellinen rikos: ”Myrkkyä” 30.1.2019 (Lahden Kaupunginteatteri)

Miten rakentuu rikosnäytelmä, jonka käsikirjoitusta ei ole vielä kirjoitettu, eikä sitä sellaisenaan tulla enää koskaan toistamaan? Lahden Kaupunginteatterissa kuusi näyttelijää tarttuu pitkän improvisaation ja rikostarinoiden kerronnan haasteisiin pitkän linjan improammattilaisen Tiina Pirhosen ohjauksessa. Lavalla musiikillisista viboista vastaa muusikko ja musaimproguru Hannu Risku, joka sekä tarjoilee impulsseja että poimii niitä lavalta, luoden sopivan sointuvan musamaailman tarinaan. ... Continue Reading →

Toisto, hokeminen ja matkiminen

On yksi sellainen toistuva haaste, joka seuraa minua, ja se on vastentahtoisuuteni toistoa, tai oikeammin hokemista, kohtaan. Heh heh toisto toistuvana haasteena on itsessään aika hassu ajatus, vaan minkäs teet. Ironia on ihmiselle kovin julma rakastettu. Vastentahtoisuuteni hokemista sisältyviin tehtäviin tarttumiseen koskee tilanteita, joissa toisto tai hokeminen ei ole tilanteessa orgaanisesti syntynyt juttu, vaan säännöillä... Continue Reading →

Let’s play seriously -työpaja 2.11.2019 – Osa 2 (Kiva Murphy / Yes Guest Weekend)

Toisessa osassa jätetään lämmittelyt ja sukelletaan työpajan kloveneriapuoleen syvemmälle. Kivan tiivistetystä kuvauksesta siitä, mitä on olla klovni, voisi nostaa tähän alkuun vielä muutaman pointin. Ensinnäkin se, että klovnin fokus on koko ajan yleisöön, sillä klovnin halu on leikkiä yleisön kanssa. Se vaatii oman fokuksen siirtämistä aina kohti yleisöä. Jos joku nauraa, niin reagoi siihen. Jos... Continue Reading →

Let’s play seriously -työpaja 2.11.2019 – Osa 1 (Kiva Murphy / Yes Guest Weekend)

YesFinlandin vieraaksi saapui marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna  improvisoiva klovni Kiva Murphy. Täytyy heti kärkeen todeta, että Kiva tosiaan on kiva, kuten nimensä suomeksi enteilee. Oli heti ovesta astuessa hyvä ja tervetullut olo. Toisaalta tunnistin myös tiettyä resonaatiota Kivan ohjaustyylin ja -puheen sekä sieluni ilkikurisen ja vähän kesyttömän puolen kanssa. Ken minut tuntee tietää, että innostuessani päädyn... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑