Mahdollisuuksia on loputtomasti, jos vaan haluaa nähdä ne. Olen päätynyt omassa ajattelussani hyväksymään, että se mikä tapahtuu, tapahtuu. Voin tiettyyn rajaan asti itse vaikuttaa siihen, mihin omaa polkuani suuntaan ja silti en voi täysin kontrolloida sitä. Enkä toisaalta edes halua. Todella monet hyvät asiat, joita elämässäni on tapahtunut, ovat olleet sellaisia, että en olisi niitä… Lue lisää Näkymättömiä mahdollisuuksien polkuja
Tuona pimeänä iltana pieni peikko Peik tunsi olevansa niin yksinäinen, että hänen sydäntään särki. Hengittäminen tuntui vaikealta. Kylmä viima oli puhaltanut viimeisenkin kipinän nuotiosta sammuksiin. Peik oli pitkällä matkalla kohti uutta kotiaan, mutta hänestä alkoi tuntua, että kenties hän oli eksynyt. Koti, jonka hän näki usein unissaan ei tuntunut olevan yhtään sen lähempänä kuin eilenkään,… Lue lisää Tarina: Elämän ja kuoleman metsässä
Lauantain toisessa työpajassa fokus oli improlaulussa ja sen perusperiaatteiden ymmärtämisessä sekä lauluvarmuuden kehittämisessä. Tom Tollenaeren ohjaamassa Intro to improvised singing -työpajassa lähdettiin liikkeelle matalalla kynnyksellä tutkimaan, mitä improlaulu oikeastaan on. Johtavana ajatuksena se, että kaikki pystyvät kyllä siihen ja usein ongelmaksi nousevat liian korkealle asetettu kynnys. Se että pitäisi olla omaperäinen ja luova sanoitusten kanssa… Lue lisää Intro to improvised singing -työpaja 16.06.2018 (Tom Tollenaere – FIIF2018)
Olen eksynyt tuhat kertaa näihin metsiin etsiessäni suojaa maailmalta, joka ei ymmärrä minua. En ole kaivannut ketään lähelleni, sillä pidän itse itseni turvassa siltä pahuudelta, joka minua täällä ulkona vaanii jokaisena hetkenä. Se miltä en itseäni pysty suojaamaan ei ole ulkoa tuleva uhka, vaan se on synkkyys joka elää sisälläni. Sen uurteet ja haavat eivät… Lue lisää Tarina: Sinun nimeesi
Lauantaiaamu Tampereella Finland Internation Improv festivaaleilla (FIIF) käynnistyi fyysisemmän impron parissa. Morgan Mansourin loppuunmyydyissä Physical Comedian -työpajoissa kehollisuus, sekä fyysinen kontakti olivat toiminnan keskiössä. Vähemmän puhetta toiminnasra ja enemmän toimintaa on yleensä aika toimiva lähestymistapa improssa. Morganin näkökulma miimiin on vähän vahvan ranskalaisen miimiperinteen varjoista saapuvalle improajalle yllättävän vapaamielinen. Ytimessä on oman mimiikan tyylin löytämisessä… Lue lisää Physical comedian -työpaja 16.06.2018 (Morgan Mansouri – FIIF2018)
Torstain ohjelmassa oli koko päivän mittainen Unconditional improv -työpaja (eli ”unconditional implove”), jossa Nick Byrnen ohjauksessa tutkittiin toisista improajista välittämistä ja rakkauttakin. Tämä oli rytmiltään melko verkkainen työpaja, mikä aiheen kannalta oli oikein mukavaa. Alussa ja tauon jälkeen tehtiin rentoutusharjoitteet lattialla maaten, joten työpajan aikana oli todella rauhallinen ja rento olo. Aloituksessa tehdyssä rentoutusharjoitteessa oli… Lue lisää Unconditional improv -työpaja 15.06.2018 (Nick Byrne – FIIF2018)
Tom Tollenaeren ohjaamassa kolmen tunnin mittaisessa Antifactual storytelling -työpajassa päästiin tutustumaan improvisoitujen tarinoiden rakentumiseen hieman erilaisesta näkökulmasta. Faktojen ja tarkkojen määrittelyjen sijaan ohjaavana voimana toimivat hahmojen omat tunteet ja ajatukset sekä niiden mahdollistamat väärinkäsitykset. Teimme mm. pitkän sarjan lyhyitä kohtauksia, joissa on yksi hahmo kerrallaan kertomassa omaa näkökulmaansa tarinasta. Siis ei mitään vaatimusta narratiivisen, kiinnostavan… Lue lisää Antifactual storytelling -työpaja 14.06.2018 (Tom Tollenaere – FIIF2018)
Muutos voi olla ja aika usein onkin pelottavaa ja raskasta. On paljon helpompi pysyä muuttumattomana, sillä silloin voi pysytellä koko ajan tutulla polulla. Silläkin polulla voi olla kompastuskohtia ja vaikeuksia, mutta ne ovat jo ennalta tiedossa, joten niihin pystyy varautumaan ja niistä on oppinut jo selviämään. Ymmärrän halun pysyä samalla polulla oikein hyvin, koska en… Lue lisää Uuden oppiminen ja omaan tapaan toimia kohdistuva muutos
Kesäkuun kunniaksi pieni Hyvän mielen korttien avulla improttu tarina. Kokeilin vähän jotain erilaista kuitenkin ja kirjoitin tarinan ensin käsin ja sitten vasta kirjoitin sen koneella. Sen myötä tarina on lyhkäisempi, mutta se on ehkä välillä ihan hyvä, että monisanainen ihminen ilmaisee itseään tiiviimmin. (Pahoittelen epäselvää artikkelikuvaa, se ei näköjään tarkentunut oikein mihinkään.) Olipa kerran pieni… Lue lisää Tarina: Auringon lapsi
Peter Gwinnin kirja Group Improvisation on suurelta osin erilaisten harjoitus- ja/tai esitystekniikkojen esittelyä. Jos kaipaa ideoita siihen, mitä voisi tehdä improryhmässä, niin täältä löytyy kyllä siihen paljon juttuja. Kirjan toiseen painokseen, jonka siis itse luin, on haettu tukea myös Charna Halpernilta, joka on siis mm. yksi Truth in Comedy -kirjan kirjoittajista. Moni kirjassa esitellyistä tekniikoista ei… Lue lisää Peter Gwinn – Group improvisation
Vierailin tällä viikolla IMPROVmentin järjestämässä työelämän taitoihin (ketterän arjen taidot) keskittyvässä työpajassa. Tämän kertaisessa työpajasarjan viidennessä työpajassa keskityttiin tutkimaan Simo Routarinteen ja Jani Turun ohjauksessa osa-aluetta, jonka työnimi on ”tue toisia”. Kuten aiemmassa ”ole oma itsesi” -työpajassa tarkoituksena oli tutkia tätä osa-aluetta paikalla olleen ryhmän ja ohjaajien yhteiskehittely (co-creation) prosessina harjoitteiden ja purkukeskustelujen kautta. Osallistujana oli… Lue lisää Ketterän työelämän taidot -työpaja 28.05.2018 : Tue toisia (IMPROVment)
Kajaanin Kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin yhteistyönä toteutettu Jyväskylän Kaupunginteatteriin vierailulle saapunut, Miehen kosketus on vaikuttavaa dokumenttiteatteria, jossa suomalaisten miesten kosketushistoriat tehdään teatterin keinoin näkyviksi. Aloituksen mummoiksi pukeutuneet miehet saavat hetken miettimään, että mihin sitä oikeastaan tulikaan astuneeksi, mutta kun tarina alkaa tietää heti olevansa oikeassa paikassa ja tärkeän asian äärellä. Kyllä jokainen tarvitsee elämäänsä karjalaismummon opettamaan… Lue lisää Miehen kosketus 26.05.2018 (Kajaanin kaupunginteatteri & Vaara-kollektiivi)
Voin ymmärtää suuren määrän asioita omien kokemusten kautta, mutta silti on hirveästi asioita, mitkä todennäköisesti pysyvätkin minulle täysin vieraina. Ei kenelläkään ole omakohtaista pääsyä kaikkiin mahdollisiin kokemusmaailmoihin, vaan osa on jo lähtökohtaisesti ulottumattomissa, koska ei kuulu viiteryhmään. Se minkä ymmärrän hyvin on, että sosiaaliset konventiot eivät ole mitään automaatioita, vaikka kuinka eläisimme samassa ympäristössä. Olen… Lue lisää Oletus yhteisestä kokemuksesta ja tulkinnasta
Mimiikka ei kuulu, ainakaan vielä, vahvuuksiini ja se on oikeasti välillä tosi turhauttavaa. Ymmärrän ajatuksen, että minun itse nähtävä se miiminen tila missä olen ensin, jotta yleisö näkisi sen. Jos en näe, niin sitä tilaa ei ole olemassa ja kävelen ihan varmasti miimisen pöydän tai minkä tahansa esineen läpi. Tahto ei vaan aina riitä tekemään… Lue lisää Miimisissä tiloissa – näet sä mitään?
Kun tämä (luku)vuosi alkoi olin sitä mieltä, että nyt tänä vuonna keskityn kaikessa rauhassa omien taitojen kehittämiseen, enkä lähde aktiivisesti hakemaan esiintymispuolen juttuja. Treenataan ja mietitään sitten myöhemmin, jos parrasvalot sattuis houkuttamaan. No miten on käynyt? Olen suostunut melko pitkälti kaikkiin mahdollisiin esiintymisiin, joihin joku on älynnyt kysyä. Yksin en toki lähde noin ammatillisen kontekstin… Lue lisää Työpajateatteria ja kuorolauluja (Yläkaupungin Yö 2018)
Draamanörtti 