Tekijä: Veera

Tutkiva eksyjäsielu ja ukkosenjohdatin, jolla on open sydän, nörtin mieli, runoilijan kädet sekä äärettömän pehmeä kosketus kiekkoon. ♥ Oman elämänsä käpy ja klovni ♦

Eino Leinon eksät – enemmän ja vähemmän muusina (Jyväskylän Kesä)

Anonyymit Apollon muusat kokoontuvat Anni Swanin kutsumana ryhmäterapiaistuntoon, jonka aiheena on runoilija Eino Leino. Runoilija saapuu itsekin äänenä ja hahmona lavalle tarjoamaan oman osansa tarinaan. Esityksessä sukelletaan tutkimaan Eino Leinon runollista ja raadollisempaa vaikutusta elämänsä naisten elämään monesta kulmasta. Viini virtaa, soitto soi, avioliittoja solmitaan ja puretaan ja sitten taas välillä runoillaan. Runoilijan muusat, joista… Lue lisää Eino Leinon eksät – enemmän ja vähemmän muusina (Jyväskylän Kesä)

VeeraKommentoi

Lion – The Weird and Magical Abracadabra Circus Show (Jyväskylän Kesä)

Marc Gassot johdattaa yleisönsä sirkuksen pimeälle ja makaaberille puolelle aurinkoisesti hymyillen. Sana ”sorry” solahtaa huulilta luontevasti jokaisen lipsahduksen jälkeen, eikä hymy hyydy kuin hetkeksi. Kaikki mikä voi epäonnistua epäonnistuu ja kunnolla. Karl Sinkkosen rytmikkään livemusiikin musiikin tukemana miimistä ja todellista maailmaa yhdistelevä sirkus avautuu kokonaiseksi pandoran lippaaksi, josta ulos hiipii pelottavia ja ilahduttavia asioita. Taivasta… Lue lisää Lion – The Weird and Magical Abracadabra Circus Show (Jyväskylän Kesä)

VeeraKommentoi

Raivo (Saga Elgland Company / Jyväskylän Kesä)

Musiikki rikkoo hiljaisuuden. Sirkus on saapunut Ilokiveen tai kenties paikalle on tulossa jotain ihan muuta. Lava on tyhjä ja sen ääriviivoina punaiset valot. Liike on pakonomaista ja jatkuvaa. Työ täyttää tilaa yksi askar kerrallaan. Tyhjyyteen tuodaan kirjoja ja huonekaluja, ihmisiäkin. Pysähdys. Musiikki alkaa riipiä korvia ja liike jatkuu. Kielletty kylmyys ja muisto lapsuudesta. Tässä on… Lue lisää Raivo (Saga Elgland Company / Jyväskylän Kesä)

VeeraKommentoi

Kaunis Veera (Riihivuoren Kesäteatteri / Uusi Iloinen Teatteri)

UIT:n romanttinen musiikkikomedia Kaunis Veera on rantautunut muutamaksi viikoksi Riihivuoren Kesäteatteriin, joten olihan se nähtävä. Tuttu tarina on saanut komediallisen ja tuoreen musiikin säestämän uuden kuoren, joka viihdyttää ja saa tuntemaan yllättäviäkin tunteita. Veeran (Sofia Arasola) kasvattaneet Daaria (Sinikka Sokka) ja Salomo (Jussi Lampi) ovat hahmoja, joiden kanssa on kevyttä nauraa, sillä hahmoina he ovat… Lue lisää Kaunis Veera (Riihivuoren Kesäteatteri / Uusi Iloinen Teatteri)

VeeraKommentoi

Mielenvirtaa

Tämä teksti on kirjoitettu kesäkuun 28. päivä, mutta en julkaissut sitä silloin vaan vasta nyt, kolme kuukautta myöhemmin. Melkein tein sen aiemmin, mutten kuitenkaan. Ajoitan sen kuitenkin sinne tarinassani, koska se kuuluu menneisyyteen. Se on kaikessa sekavuudessaan looginen kuvaus yhdestä hetkestä tauotonta mielenvirtaa.  Olisi minulla ihan oikeitakin tekstejä kirjoitettavana. Tekstejä, joissa on asiaa ja tapahtumia,… Lue lisää Mielenvirtaa

VeeraKommentoi

Tarina: Tulevalle

Arkistojen siistiminen jatkuu, joten vapautetaan toinen tarina suoraan menneisyydestä verkon välitettäväksi. Tämä teksti oli kirjoitettu sellaiseen Happiness On Planet Earth eli HOPE-vihkoon. Jos siis satutte muistamaan milloin Tiimarissa on myyty niitä Stella McCartneyn What ever it takes -malliston vihkoja, niin tämä jostain niiltä ajoilta peräisin. Taustaksi voisi mainita, että tämä on oikeastaan variaatio aiemmin jo julkaisemastani… Lue lisää Tarina: Tulevalle

VeeraKommentoi

Impron peruskäsitteitä osa 3 – Tyrmääminen

Nyt mennään hetkeksi improkolikon kääntöpuolelle ja puhutaan tyrmäämisestä. Jos hyväksyminen on moniulotteinen asia impron ja vuorovaikutuksen kontekstissa, niin sitä on myös tyrmääminen. Yksinkertaistaen hyväksyntä on mikä tahansa teko, joka lisää tarjouksen merkitystä ja tyrmääminen vähentää tai mitätöi kokonaan tehdyn tarjouksen merkityksen. Käytännössä ero voi kuitenkin olla joskus vaikea huomata ja vaikka tarkoitti hyväksyä, tuleekin vahingossa… Lue lisää Impron peruskäsitteitä osa 3 – Tyrmääminen

VeeraKommentoi

Viola Spolin – Theater Games for the Lone Actor

Theater Games for the Lone Actor on Viola Spolinin viimeiseksi jäänyt kirja ja se on julkaistu postuumisti Paul ja Carol Sillsin editoimana vuonna 2001. Se mikä itseäni tässä kirjassa aikoinaan kiehtoi ja miksi se on yksi ensimmäisiä kirjoja, jonka improinnostukseni alkupuolella hankin, on että harjoitteet ovat yksilöharjoitteita. Alkuun oli tosi vaikea löytää improryhmää, jossa pääsisi… Lue lisää Viola Spolin – Theater Games for the Lone Actor

VeeraKommentoi

Runot ja oikean vastauksen pakko

Olen joskus hurjassa menneisyydessäni opiskellut vähän kaikenlaista, kuten esimerkiksi (englanninkielistä) runoutta. Muistan hitusen inhonneeni erästä runouskurssia ihan vain sen vuoksi, että siellä yritettiin joka kerta löytää ”oikea” tulkinta runoille sekä niiden yksittäisille lauseille ja sanoille. Toki muitakin vaihtoehtoja käydyissä keskusteluissa sallittiin, mutta keskusteluissa pohdittiin sitä ”mitä kirjoittaja on oikeasti tarkoittanut”. Ihan niin kuin se olisi… Lue lisää Runot ja oikean vastauksen pakko

VeeraKommentoi

Rikos ruutupaperilla (Tampereen teatteri)

Joskus sattuma saa johtaa ja itseni sattuma johdatti Rikos ruutupaperilla näytelmän viimeiseen näytökseen. Rikos ruutupaperilla marssittaa lavalle ryhmän eri tavoin omassa elämässään epäonnistuneeksi itsensä kokevia ihmisiä. Sellaisia, joilta tuntuu puuttuvan jotain suurta, jotain minkä vuoksi elämä nyt tuntuu epätyydyttävältä. Ohjaaja (Esko Kovero), joka ei ole tehnyt ainuttakaan elokuvaa, mutta jokin sisällä vaatii tekemään taidetta. Näyttelijä… Lue lisää Rikos ruutupaperilla (Tampereen teatteri)

VeeraKommentoi

Improa ohjaamassa – Pitkä(hkö)ä improa

Alun perin sillä kerralla, kun ohjasin valmiin tekniikkalistan pohjalta lyhyen impron tekniikoita, minun oli tarkoitus ohjata ryhmällemme pitkää improa. No käytännössä, kun treenikerta on parin tunnin mittainen, niin se tarkoittaisi ihan vaan paria pidempää tekniikkaa tai formaattia. Hirveän syvälle siinä ei vielä pääse siihen mindsettiin, mitä siirtymä lyhyestä pitkään improvisaatioon edellyttää. Päätin etten lähde hirveästi… Lue lisää Improa ohjaamassa – Pitkä(hkö)ä improa

VeeraKommentoi

Improa ohjaamassa – Valmiit tekniikkalistat

Ohjasin alkukuusta improryhmällemme lyhyen impron tekniikoita sisältäneen parin tunnin treenikerran, jossa poikkeuksellisesti käytössäni oli valmis tekniikkalista, jonka mukaan treenit rakentuivat. Yleensä siis koostan suunnitelmani itse, mutta nyt mentiin sen listan mukaan ja vähän yllätyin siitä miten raskaaksi se ratkaisu osoittautui. Olimme siis osallistumassa Improliigaan ja sieltä oli saatu käyttöön valmis lista tekniikoista, joita voitaisiin itse… Lue lisää Improa ohjaamassa – Valmiit tekniikkalistat

VeeraKommentoi

Dracula – Pahan Synty ja Tuho (Vierailu Jyväskylän Kaupunginteatterissa)

Saavuin teatterille ilman odotuksia, koska ei ollut mitään aavistusta siitä, mitä voisin odottaa, sillä oltiin uudenlaisen teatterin äärellä. Maailman ensimmäinen läpisävelletty animaationäytelmä Dracula – Pahan Synty ja Tuho on jotain, mitä ei tässä muodossa ole aiemmin tehty teatterin lavalla. Digital Illusion Equipment -teknologiaa ja videotykkejä hyödyntävässä esityksessä on vain yksi lihaa ja verta oleva näyttelijä… Lue lisää Dracula – Pahan Synty ja Tuho (Vierailu Jyväskylän Kaupunginteatterissa)

VeeraKommentoi

Tarina: Ornamentaalinen kasvatushakkuu

On aika improvisoida tarina. Tällä kertaa tarinan lähtökohdat ovat nämä: tarinassa pitää olla yksi runobotilla toteutettu haiku kappaleiden välissä ja kappaleiden tulee jollain tapaa, edes kevyesti, liittyä tuohon haikuun ja rakentaa eheä tarinakokonaisuus. Haikujen sisältämät vapaavalintaiset sanat on haettu kielitoimiston sanakirjasta (http://saaressa.blogspot.com/2016/02/satunnaissanoja-kielitoimiston.html). Sanavirrasta poimitut sanat on sitten syötetty runobottiin (https://www.yostaja.fi/runorobotti), joka on luonut taidetta, jollaista… Lue lisää Tarina: Ornamentaalinen kasvatushakkuu

VeeraKommentoi

Kenn Adams – How to Improvise a Full-Length Play

Kenn Adamsin kirja How to Improvise a Full-Length Play on kattava kuvaus siitä, mitä osia on dramaattisesti kiinnostavan tarinan improvisoinnissa. Periaatteessa kaikki mitä kirjassa esitetään on helppoa ja yksinkertaiseen muotoon tiivistettyä, käytännössä todella pitkällistä treeniä vaativaa materiaalia. Onhan se ihan oma taitopalettinsa, mikä pitkien tarinoiden improvisoijien pitää hallita. Hallinnalla tässä tarkoitetaan sitä, että taitojen pitää… Lue lisää Kenn Adams – How to Improvise a Full-Length Play

VeeraKommentoi