Miten jumiin voi jäädä johonkin ajatukseen tai tarinaan, jos ei tule ajatuksineen ja tunteineen kuulluksi ja nähdyksi, vaan joutuu läheistensä torjumaksi ja hiljentämäksi. Asiasta puhumisen tarve ei katoa mihinkään, jos ihminen koetetaan huomiotta jättämällä vaientaa, vaan tarve vain voimistuu ja ihminen turhautuu. Kuinka hukassa voikaan olla, kun jotain tärkeää ja suurta ilman varoitusta katoaa elämästä.… Lue lisää Kartta (Kansallisteatteri)
Se, minkä olen joutunut itselleen myöntämään, niin oma toimintakykyni on hyvin riippuvainen tunteista ja mielen hyvinvoinnista. Yksi selkeästi lamauttava tunnetila on ulkopuolisuuden tunne. Se tunne siitä, ettei kelpaa seuraan tai oteta mukaan toimintaan. Tämän tunteen heräämisen olen joutunut keväällä aika karulla ja puolijulkisella tavalla itselleni myöntämään. Se on aika voimallinen tyhjyyden tunne, kun lavalla tajuaa,… Lue lisää Muistoja menneestä: Sulkeutuneen energiavampyyrin kevät
Kahdesta osasta koostunut esityskokonaisuus tarjosi vivahteikkaan ja elämyksellisen kurkistuksen Eeva-Liisa Mannerin runoihin. Tuli välillä hieman kerettiläinen olo, kun useammassa juonnossa mainittiin, kuinka yleisö varmasti tunteekin nämä runot ja itse olin saapunut paikalle sattuman ja sopivan ajankohdan johdattamana. En siis tunne entuudestaan Eeva-Liisa Mannerin runoja, mutta tämän esityksen myötä pääsin syväsukellukselle runouteen ja runojen sävellettyyn muotoon.… Lue lisää Väsynyt olemaan vahva & Musiikkia valosta ja vedestä 23.11.2019 (Eeva-Liisa Manner -seura / Teatteri Avoimet Ovet)
Lueskelin vastikään uudestaan aikoinaan Barbara L. Fredricksonin Love 2.0 -kirjaa käsitelleen tekstini ja päädyin aamuisella bussimatkalla tarkastelemaan nykyisiä ajattelumallejani ja toimintatapojani. Ajattelen edelleen samoin siitä, että rakkaus aidosti löytyy kaikista niistä häviävän pienissä avoimen ja virtaavan kontaktin (ei välttämättä fyysisen) tiloissa, joita voi kohdata ja kokea jatkuvasti. Eli mahdollisuudet kokea rakkautta ovat moninaiset ja lukemattomat,… Lue lisää Rakkaus 2.0 – pari vuotta myöhemmin
Toisessa osassa jätetään lämmittelyt ja sukelletaan työpajan kloveneriapuoleen syvemmälle. Kivan tiivistetystä kuvauksesta siitä, mitä on olla klovni, voisi nostaa tähän alkuun vielä muutaman pointin. Ensinnäkin se, että klovnin fokus on koko ajan yleisöön, sillä klovnin halu on leikkiä yleisön kanssa. Se vaatii oman fokuksen siirtämistä aina kohti yleisöä. Jos joku nauraa, niin reagoi siihen. Jos… Lue lisää Let’s play seriously -työpaja 2.11.2019 – Osa 2 (Kiva Murphy / Yes Guest Weekend)
Teen joskus päätöksiä aika impulsiivisesti ja osallistuminen Applied Improvisation Network (AIN) Finlandin, elikkäs Suomen soveltavan improvisaation verkoston, tapaamiseen oli todellakin sitä. Tämä muutaman hengen minimiitti oli varsin tervetullut kokemus elämässäni juuri nyt. Tällä hetkellä elämässäni on aikuisiällä ensimmäisen kerran aika, joilloin en opiskele tavoitteellisesti tai ole töissä täyspäiväisesti, joten ollaan todella uuden, oudon ja jännittävän… Lue lisää AIN Finland tapaaminen 2.12.2019
Marina Caldarone ja Maggie Lloyd-Williams ovat luoneet Actions – The Actor’s Thesaurus -kirjan selventämään Stanislavskin teorioista juontavaa ’actioning’-toimintatapaa. Kääntäisin actioningin tässä jonkin asian toiminnallistamiseksi tai näyteltäväksi tekemiseksi. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa jonkun lavatoiminnan pohjatekstiä eli miten ja miksi joku asia tehdään. Jos hahmosi tarjoaa kahvia jollekin, niin omassa kohtaus- tai toiminto analyysissä actioning voi auttaa löytämään… Lue lisää Caldarone & Lloyd-Williams – Actions : The Actor’s Thesaurus
YesFinlandin vieraaksi saapui marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna improvisoiva klovni Kiva Murphy. Täytyy heti kärkeen todeta, että Kiva tosiaan on kiva, kuten nimensä suomeksi enteilee. Oli heti ovesta astuessa hyvä ja tervetullut olo. Toisaalta tunnistin myös tiettyä resonaatiota Kivan ohjaustyylin ja -puheen sekä sieluni ilkikurisen ja vähän kesyttömän puolen kanssa. Ken minut tuntee tietää, että innostuessani päädyn… Lue lisää Let’s play seriously -työpaja 2.11.2019 – Osa 1 (Kiva Murphy / Yes Guest Weekend)
Kaksi pitkää miestä eli Iiro Ollila ja Hannu Risku saivat harmaana marraskuisena lauantai-iltana vieraakseen ihanaisen improvisoivan energian lähteen Kaisa Kokon. Tässä hetkessa hetkessä syntynyttä taidetta juhlistaneessa illassa päästiin sukeltamaan erilaisiin musatyyleihin ja tapoihin luoda improvisoituja lauluja. Ajatus siitä, että illan biisilista rakentuu keikan aikana yleisön avulla, voi vaikuttaa pelottavalta, mutta nämä rennon letkeät tyypit saavat… Lue lisää Kaksi Pitkää Miestä feat. Kaisa Kokko 23.11.2019 (Musiikkiteatteri Kapsäkki / Bistro K)
Marraskuisena lauantai-iltana Kapsäkkiiin on koottu valikoitu joukko Stella Polariksen improvisoijia luomaan ainutkertaisen taianomainen musikaalielämys. Illan MC:nä ja tarinan ulkoisena taiteellisena vastaavana toimi illan muusikko Hannu Risku. Tämä ”Kylmä talvi” -niminen impromusikaali oli fantastisessa realismissaan valloittavan hurmaava kokemus. Tänä iltana tarjolla oli kolme tarinaa yhden hinnalla. Illan musikaalissa jokainen impronäyttelijää on yhden tarinan päähenkilö, joten pääsimme… Lue lisää Kylmä talvi – impromusikaalishow 23.11.2019 (Stella Polaris / Musiikkiteatteri Kapsäkki)
Väellä ja voimalla ihon alle ja kaikkiin aisteihin levittäytyvä Kalevala on jotain, mitä ei osaa odottaa. Tuttu tarina aukeaa uudella tavalla, vaikka sanoma on yhä sama. Viidessä näytöksessä etenevä eepos on tarinaltaan tuttu tai niin ajattelin, mutta on paljon, mitä on jo ehtinyt unohtaa. Huomasin, että itselleni tutuinta osaa on ensimmäiset kolme näytöstä ja sitten… Lue lisää Kalevala (Åbo Svenska Teater)
39 askelta toivottaa tutuin sävelin katsojan tervetulleeksi vuoden 1935 Britanniaan, jossa kaikki ei ole ihan sitä miltä näyttää. Eräänä iltana teatterissa tapahtuu välikohtaus, jonka myötä tarinan päähenkilö, naisten suhteen hieman havainnointirajoitteinen, Richard Hannay (Aki Reinikainen) kohtaa kohtalokkaan naisen, Annabella Smithin (Reetta Simonov). Annabella paljastaa yhteisen illan aikana asioita, joita Richardin ei ehkä oman turvallisuutensa vuoksi… Lue lisää 39 askelta – Ennakko (Jyväskylän Huoneteatteri)
Tästä draamakasvatuksen aineopinnot päättäneestä kirjallisesta työstä en olekaan kirjoittanut vielä sanaakaan. Siis tänne, varsinainen työ on toki jo aikaa sitten palautettu ja arvioitu. Eli olen varsin pätevä tyyppi draaman saralla nykyään. Proseminaarikurssi on mahdollista suorittaa joko verkkokurssina tai itsenäisenä opinnäytetyönä. Itse valitsin itsenäisen työn, joten en osaa tuota verkkokurssia sen tarkemmin kommentoida. Sanoisin kuitenkin, että… Lue lisää Proseminaarityö (Draamakasvatus)
Tämänkertainen tarina on toteutettu sattumanvaraisten suomenkielisten lauseiden pohjalta. Alla on listattuna 11 lausetta, joista ensimmäinen on käytetty tarinan otsikossa ja loput varsinaisessa tarinassa: Huhu ei ole totta. Nyt voin jo sanoa sen, että inhosin sinua yhdessä vaiheessa, Tom. Asun tässä naapurustossa. Tervetuloa Helsinkiin, Suomen pääkapunkiin! Söin sen koko omenan. Kiivihedelmä on runsas K- ja C-vitamiinin lähde.… Lue lisää Tarina: Huhu ei ole totta
Olen sanonut monesti aiemminkin ja sanon jälleen: jos joku sanoo tutun harjoitteen nimen, niin usein se tarkoittaa, että seuraavaksi tulet oppimaan uuden version siitä harjoitteesta. Tutussa ryhmässä ja alueellisesti voi olla vakiintuneita muotoja harjoitteista, mutta usein on ihan perusteltua olettaa, ettei tunne harjoitteen sääntöjä, vaikka se jonain versiona olisikin tuttu. Zip-Zap-Zop on yksi niistä harjoitteista,… Lue lisää Impro IV -kurssi – Osa 2 (Kaisa Kokko / Suomen Harrastajateatteriliitto)
Draamanörtti 