Kalevala (Åbo Svenska Teater)

Väellä ja voimalla ihon alle ja kaikkiin aisteihin levittäytyvä Kalevala on jotain, mitä ei osaa odottaa. Tuttu tarina aukeaa uudella tavalla, vaikka sanoma on yhä sama. Viidessä näytöksessä etenevä eepos on tarinaltaan tuttu tai niin ajattelin, mutta on paljon, mitä on jo ehtinyt unohtaa. Huomasin, että itselleni tutuinta osaa on ensimmäiset kolme näytöstä ja sitten mennään muistin raitojen ulottumattomiin. Kullervo on tuttu nimi, eikä Marjatta puolukoineen ole ajatuksena vieras, mutta huomasin, että heidän osuudestaan tarinassa en muista juurikaan mitään. Siksi nämä olivatkin itselleni ne esityksen huikeimmat osiot, mikä on paljon sanottu, koska esitys on kokonaisuudessaan todella eeppinen matka. Ilmarinen takomassa naista itselleen tai harjatukkainen Lemminkäinen ihan vaan muina Lemminkäisinä kulkiessaan, luovat todella huikeita matkoja ihmismielen ja sielun kipeiden tunteiden syövereihin. Eikä tietenkään pidä unohtaa Väinämöistä Joukahaista suohon laulamassa tai Ainoa Väinämöisen otteesta pakenemassa.

Olen elämässäni kaksi todella omalaatuista versiota Kalevalasta, ensimmäinen oli nuoruusajan vinkuvalta VHS-kasetilta katsottu silkkianimaatio ja toinen oli tämä Åbo Svenska Teaterin versio. Näistä tämä jälkimmäinen jää lämmöllä mieleen. Esityksestä uistiin tallentuu kaikki ne upeat kuvat ja vahvat laulut sekä hämmentävän voimalliset nukkehahmot. Kullervon tarina oli siis suorastaan ahdistava, mikä on aivan oikein, mutta se että katsojana on ihan sykkyrällä, kun nukelle tapahtuu jotain pahaa, kertoo siitä että teatterin magia toimii. Kullervon tarinahan on todella synkeä ja häiritsevä, mitä en tosiaan sitä kiveen leivottua kiveä kummemmin muistanut. Karulla ja kauniilla esitetty se millaista on kovan onnen lapsen kohdalla, kohdata hetken onni ennen koittavaa tiedon aamua, joka on sen kaiken muuttava. Eihän tässä tosiaan juuri Marjatan puolukkahommien ja häähumun ohella iloisia päiviä koeta. Valon ja varjon kontrasti sekä pyörivän näyttämön tarjoama muuttuva maisema tekevät tästä visuaalisesti vahvan kokonaisuuden.

Erityiskiitos ja toiset seisovat aploodit siitä, miten näyttelijät olivat vuorovaikutuksessa nukkejen kanssa, sekä itse lavalla että yleisön seurassa ennen toisen näytöksen alkua. Vaikea tästä esityksestä on nostaa mitään yksittäistä, koska nautin ihan valtavasti jokaisesta pienestäkin yksityiskohdasta. Kekseliäällä tavalla vanhalle uskollinen ja uutta luova kokonaisuus. Muutamia upeita juttuja, edellä jo mainittujen ohella olivat: metsä, jossa Kullervo kulkee, häät sekä suuri nukketaistelu, aurinko ja kuu, puolukat ihan kaikkinensa, Louhen viiltävä olemus, se todella hämmentävä kultainen nainen, Joukahainen suon silmässä, Lemminkäisen nukke- ja oikea versio sekä hänen tomera äitinsä haravoineen. Enkä edes vielä maininnut lauluja ja musiikkia, joka oli aivan fantastista. Lauluissa on vahvaa viestiä, joka taipuu moniin tyylilajeihin ja tunnelmiin. Kalevalan tarjoilema musiikillinen monimuotoisuus on todellinen aistinautintojen aarreaitta. Varsinkin Kullervon ja hänen sisarensa laulu meni todella syvälle pinnan alle, samoin Ainon laulu.

Joukossa on voimaa ja sitä todellakin tästä nukkejen täydentämästä ensemblesta löytyy. Erityisesti pidin siitä, miten neljäs seinä rikkoutuu alussa, keskellä ja lopussa, mutta se ei missään kohtaa tuntunut väkinäiseltä tai hajottavalta, vaan esitys oli todella eheä kokonaisuus. Siinä absurdin myyttisessä todellisuudessa, jossa tämä tarina tapahtuu, kaikki tapahtuu juuri niin kuin pitääkin. Koko tunneskaalaa sai katsojanakin käyttää. Välillä itketään tai ahdistutaan ja sitten taas iloitaan ja nauretaan. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä ja paljon kaikkea maagista. Tässä kovin kalpeassa ja kummassa maisemassa on tarjolla upea tunteiden pomppulinna ja pallomeri, joiden huomasta ei malttaisi pois lähteäkään.

Kalevala

REGI, KOREOGRAFI OCH DRAMATISERING Jakob Höglund
KOMPOSITÖR Robert Kock
SÅNGTEXTER Tobias Zilliacus
SCENOGRAFI OCH KOSTYMDESIGN Heidi Wikar
DOCKORNAS DESIGN OCH TILLVERKNING Heini Maaranen
DOCKINSTRUKTÖR Ari Ahlholm
DRAMATURG Annina Enckell
REGI- OCH KOREOGRAFIASSISTENT, DANSKAPTEN Soile Ojala

PÅ SCENEN
Josephine Betschart
Heini Haapaniemi
Sonia Haga
Juuli Hyttinen
Julia Högnabba-Lewis
Unna Kitti
Jahorina Kolppanen
Lee Lahikainen
Elina Lajunen
Saara Lehtonen
Tuulia Lindholm
Heli Lyytikäinen
Reetta Moilanen
Nanna Mäkinen
Anna Nekrassova
Amanda Nyman
Monica Nyman
Elena Rekola
Riina Tikkanen
Sofia Törnqvist
Lisa Wermelin

KAPELLMÄSTARE Sara Puljula

I ORKESTERN
Sini Palokangas t.o.m 9.11, därefter Aili Järvelä, Mirva Tarvainen och Senni Valtonen

Yksi vastaus artikkeliiin “Kalevala (Åbo Svenska Teater)

Kommentointi on suljettu.