Takavuosina teatterissa: Saituri (Jyväskylän Kaupunginteatteri) #throwback

Palataanpa hieman ajassa taaksepäin. Vuonna 2013 Jyväskylän Kaupunginteatterissa pyöri Molièren klassikkokomedia Saituri. Saituri on yksi lempinäytelmiäni, joten muistan kyllä miten suuret odotukseni olivat tätä esitystä kohtaan. Enkä joutunut pettymään. Jouni Salo oli todella hilpeä Saiturina, jonka suurin huoli, että joku ryöstäisi hänen rakkaan rahansa. Lempihahmoni näytelmässä on Valère, jonka tarinan etenemistä seuraa aina suurella mielenkiinnolla, vaikka loppuratkaisun tietäisikin.… Lue lisää Takavuosina teatterissa: Saituri (Jyväskylän Kaupunginteatteri) #throwback

Vuoroin vaikuttamassa

”– tärkein tehtäväsi on saada tuo vastanäyttelijä näyttämään mahdollisimman hyvältä. Jos siinä onnistut, niin se synnyttää hyvän ketjureaktion.” http://teatterikarpanen.blogspot.fi/2017/02/haastattelussa-heikki-ranta.html Minusta on itseasiassa yllättävää, miten omaan itseeni liittyvät epävarmuudet tuntuvat väistyvän mielestä, kun pääsee näyttelemään (lue leikkimään) toisten ihmisten kanssa. Edelleen kuitenkin se aloittaminen on vaikeaa. On vaikeaa improkurssilla astua vapaaehtoisesti mukaan kohtaukseen toisen ihmisen kanssa.… Lue lisää Vuoroin vaikuttamassa

Ansassa kerta toisensa jälkeen (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Olen nähnyt Jyväskylän Kaupunginteatterin Ansa-musikaalin todella monta kerta ja silti se yhä edelleen säväyttää. Totta kai ne kohdat, jotka alunperinkin tökkivät, eivät hyödy yhtään usemmasta tarkkailukerrasta. Mieli kun ei vain suostu taipumaan niiden puolelle. Joitain pieniä juttuja, joista en aluksi hirveästi pitänyt, olen oppinut ymmärtämään. Kyllä se kuitenkin niin on, että ei tässä ihmisenä ja… Lue lisää Ansassa kerta toisensa jälkeen (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Mies joka kieltäytyi käyttämästä hissiä (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Olen nähnyt Mies joka kieltäytyi käyttämästä hissiä -monologin tähän päivään mennessä viiteen kertaan. Viimeisin näistä oli viime viikolla ja kyllä se vain edelleen oli mukavaa seurattavaa. Jotain äärettömän kiinnostavaa on siinä miten moneen erilaiseen tunnetilaan ja hahmoon päästään kiinni yhden henkilön elämää käsittelevän monologin aikana. Lapsuuden ja vanhuuden väliltä löytyy paljon kiinnostavaa sekä yllättävääkin seurattavaa.… Lue lisää Mies joka kieltäytyi käyttämästä hissiä (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Täti ja minä – ennakko (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Kävin viikolla katsomassa Täti ja minä näytelmän ennakkonäytöksen Jyväskylän kaupunginteatterissa. Tarina ei ole minulle entuudestaan tuttu, joten menin teatteriin odottavaisin mielin. Se vähä mitä näytelmästä etukäteen on kerrottu, ei paljasta juurikaan mitään tarinan juonesta. Se on toki varsin ymmärrettävää, sillä tarina on niin tiukkaan rakennettu kudelma, että helposti paljastuu liikaa. Arvasin kyllä mitä tarinassa todennäköisesti… Lue lisää Täti ja minä – ennakko (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Mistakes – kuulumisia draamaseminaarista

Viime viikonloppuna vierailin Oulussa elämäni ensimmäisessä draamaseminaarissa. Seminaarin ohjelmassa oli luentoja, työpajoja sekä esityksiä. Täytyy todeta, että itselleni näistä mieluisimpia olivat työpajat. Ei sillä etteivätkö esitykset ja luennot olisi mielenkiintoisia, mutta itse tekeminen on vielä kiinnostavampaa. Mielestäni on mahtavaa päästä oppimaan aidosti asiansa osaavilta ja innostuneilta ihmisiltä. Muiden seuraamisen ohella on tärkeää päästä myös kokeilemaan itse. Eiväthän esimerkiksi… Lue lisää Mistakes – kuulumisia draamaseminaarista

Unohduksia

Mitä tehdä, kun vastanäyttelijä unohtaa repliikkinsä, sanoo repliikin väärin tai hyppää eteenpäin käsikirjoituksessa. Mitä teet kun itse unohdat? Teattereissa on (usein) kuiskaaja, joka voi muistuttaa repliikistä hienovaraisella kuiskauksella (lue huudolla). Aina ei kuitenkaan kuiskaajakaan voi auttaa. Väärä repliikki on jo lausuttu, eikä sitä saa takaisin, vaikka mitä tekisi. Siinä se livetilanteen hienous ja kauheus piileekin.… Lue lisää Unohduksia

Pettymyksen mailla

On välillä ihan kiinnostavaa kuunnella muiden ihmisten näkemyksiä teatteriesityksistä ja musiikista. Joillain on äärettömän tarkka käsitys siitä, mikä on oikeaa musiikkia tai hyväksyttävää teatteria. Joskus kuitenkin tulee mietittyä, miten raskasta se olisi, jos oma näkemys olisi yhtä rajattu. Pitäisi kuunnella vain ja ainoastaan vinyylilevyille kerran talletettua musiikkia, koska kukaan ei voi soittaa jotain biisiä yhtä… Lue lisää Pettymyksen mailla

Suosikkien valitseminen

Ihan niin kuin teatterit jatkavat uusien ohjelmistojen parissa, on minunkin jatkettava eteenpäin. Käsitykseni siitä, mikä on mielestäni hyvää teatteria muokkautuu jokaisen näkemäni esityksen ja lukemani käsikirjoituksen myötä. Se mitä ajattelin vaikkapa viisi vuotta sitten ei välttämättä enää pidä paikkaansa.   Minun on aina ollut vaikea nimetä yksittäisiä asioita, joista pidän yli kaiken. Olipa sitten kysymys… Lue lisää Suosikkien valitseminen

Roolinsa vankina

Näyttelijälle käy turhan helposti niin, että hänet kategorioidaan tietynlaiseksi näyttelijäksi. Jos olet hyvä komedianäyttelijä, pian kaikki roolit joita sinulle tarjotaan ovat komediaa. Kärjistetyimmillään esität näytelmästä toiseen samaa hahmoa hieman eri vaatteissa. Eikä siinä sinänsä ole mitään pahaa, että tunnistettuja vahvuuksia hyödynnetään. Joillakin komedia on paremmin hallussa ja jollain toisella draama. Ei se kuitenkaan tarkoita, etteikö näiden tunnistettujen… Lue lisää Roolinsa vankina

Muistelmia Ruokahissistä (Jyväskylän Kaupunginteatteri) #throwback

Palataan hieman menneisyyteen, sillä tunnen vahvaa tarvetta kertoa eräästä itselleni tärkeäksi ja voimalliseksi muodostuneesta teatterikokemuksesta. Kevätkaudella 2016 Jyväskylän Kaupunginteatterissa esitettiin Harold Pinterin näytelmää Ruokahissi. Pohjustukseksi kerrottakoon, että ennen kuin näin esityksen olin lukenut näytelmän englanninkielisen näytelmätekstin. Näin ollen tämä teksti tuleekin kertomaan hieman siitä, miten omat ennakko-odotukset vaikuttavat kokonaiselämykseen.   Ensimmäisellä käyntikerralla en nimittäin kyennyt… Lue lisää Muistelmia Ruokahissistä (Jyväskylän Kaupunginteatteri) #throwback

David Mamet – Bambi vs. Godzilla – on the nature, purpose and practice of the movie business.

Tämä teos poikkeaa nyt hitusen niistä muista joita lukulistoiltani löytyy, sillä se käsittelee pääasiassa elokuvateollisuutta ja sen ongelmakohtia. Elokuvateollisuuteen liittyvät olennaisena osana myös näyttelijät ja näytteleminen, mutta päähuomio ei ole siellä puolen. Enemmänkin teoksessa ryöpytetään Hollywood-elokuvien tuotantoprosesseja ja elokuvien tuottamiseen liittyviä arvovalintoja. Raha ratkaisee, se kai ei yllätä ketään. Kuten muut Mamet’n kirjat myös tässä… Lue lisää David Mamet – Bambi vs. Godzilla – on the nature, purpose and practice of the movie business.

Kauas pilvet karkaavat – ensi-ilta (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Kauas pilvet karkaavat on kuin uni, jonka pehmeä harso laskeutuu ylle, mutta poistuu taas aamun koitteessa. Rytmin vaihtelut sekä valon ja varjon leikittely luovat useita kiintoisia maailmoja. Se miten pienellä näyttelijämäärällä voidaan luoda tuntu valtavista ihmisjoukoista, on vaikuttavaa. Myös uhkaavien tilanteiden jänniteitä on saatu kohotettua huomattavasti tarjoamalla katsojalle siluetti ja tilaa mielikuvitukselle. Valkea verho on yllättävän… Lue lisää Kauas pilvet karkaavat – ensi-ilta (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Papin perheen ennakko (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Sanon tämän nyt heti alta pois, kun olen tätä mieltä ja tulen todennäköisesti aina olemaan tätä mieltä. Mikään näytelmä, jossa soi Lauri Tähkä tai jossa käytetään valomiekkoja, ei voi olla mitään muuta kuin loistava. Piste. Huutomerkki ja aamen. Ihan vain jotta tiedätte, millaisen ihmisen tekstiä olette nyt lukemassa. Ai hitto, että tällaisina iltoina rakastan teatteria.… Lue lisää Papin perheen ennakko (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Läsnäolo ja reagointi

Yksi omasta mielestäni keskeisimmistä asioista näyttelemisessä on läsnäolo. Se että elät aidosti mukana hetkessä, kuuntelet ympäristöäsi ja muita ihmisiä sekä vaikutut siitä mitä ympärilläsi tapahtuu. Et mieti päivän ostoslistaa tai pohdi jo seuraavaa repliikkiäsi ja miten sen sanot, vaan kuuntelet mitä vastanäyttelijäsi sanoo ja miten hän sen sanoo. Tietysti käsikirjoitetussa teatterissa repliikit on syytä muistaa,… Lue lisää Läsnäolo ja reagointi