Kategoria: Improvisaatio

Improtyhjiö – kun impro jättää tyhjän olon

Kolmas impro III -kurssin tapaamiskerta on nyt takana. Pohjustan tätä raskasta tekstiä kertomalla, että tämä oli jotenkin outo päivä kaikkinensa. Tajusin tänään keskustellessani erään kanssa itkeväni. Ihan vaan kyyneleet valuu, kun toinen kertoo omista kokemuksistaan. Se tilanne oli jotenkin viimeinen konteksti missä olisin halunnut puolijulkisesti itkeä ja silti niin tapahtui. Voinhan mä selitellä sitä kuivilla… Lue lisää Improtyhjiö – kun impro jättää tyhjän olon

VeeraKommentoi

Hyväksymisen ja kaverin auttamisen harjoitteita

Ohessa on täydentyvä lista hyväksymiseen ja kaverin auttamiseen liittyvistä harjoitteista. Kuten aina monilla harjoitteilla on useita eri käyttötarkoituksia ja niiden kautta voi opetella monia asioita. Näitäkin harjoitteita voi ihan vapaasti soveltaa ja varioida omaan käyttöön sopivaksi. Suurin osa harjoitteista on pari- tai ryhmäharjoitteita, mutta seassa on myös yksilöharjoitteita. Esimerkiksi omien kehollisten impulssien hyväksyminen ja tutkiminen… Lue lisää Hyväksymisen ja kaverin auttamisen harjoitteita

VeeraKommentoi

Impron peruskäsitteitä osa 1 – Määrittelyt

Lähden nyt hieman avaamaan sitä, miten itse tällä hetkellä joitain improvisaation peruskäsitteitä hahmotan. Tällä samalla logiikalla tulee siis ilmestymään useampi kirjoitus, joissa käsittelen aina yhtä impron peruskäsitettä tai ajatusta kerrallaan. Ensimmäisenä pohdin määrittelyjä, koska ne ovat monille improajille haastavia, joko niitä on vaikea keksiä tai sitten niitä pulppuaa kerralla niin paljon, ettei kukaan enää pysy… Lue lisää Impron peruskäsitteitä osa 1 – Määrittelyt

VeeraKommentoi

Improvisoin siis olen(ko) läsnä

Vuoden 2018 improkausi on käynnistynyt melkoisella ryminällä ja todella vaihtelevin fiiliksin. Oman fiiliksen ja jaksamisen suhteen on parin viikon aikana laidasta laitaan. Ensin oli oman improryhmän treenit, joissa ei niinkö vaan riittäny energia mihinkään. Sen jälkeen oli kauan odotetun impro III -kurssin startti ImproKampuksella. Sieltä kautta sitten lopulta päädyin vielä seuraavana iltana improvisoimaan yleisön eteen.… Lue lisää Improvisoin siis olen(ko) läsnä

VeeraKommentoi

Kieltämällä kätketyt säröt – kovuudella peitettyä pelkoa

Olen pitkään tiedostanut, että olen hieman rikki, enkä pysty itse kaikkia palasia itsessäni saamaan takaisin paikoilleen. Toisaalta kukapa meistä elämästä ilman kolhuja selviäisikään, joten eiköhän ihan kaikista löydy säröjä. Se että olen tiedostanut tuon asian on kuitenkin ajanut minua kohti tekoja, joilla on pyrkinyt piilottamaan kolhuni muulta maailmalta ja itseltänikin. Kieltämään säröjen olemassaolon ja teeskentelemään,… Lue lisää Kieltämällä kätketyt säröt – kovuudella peitettyä pelkoa

Veera

Kevät ImproKampuksella #throwback

Kuten joskus aiemminkin olen maininnut, niin ajoittain tekstejä ja teksti-ideoita jää vähän vaiheeseen. Jotenkin ei vaan saa tekstiä kirjoitettua loppuun riittävän ripeästi. Sitten tekstin viimeistely jää roikkumaan, kun se ei oikein tunnu enää ajankohtaiselta tai tulee jotain muuta omasta mielestä mielenkiintoista kirjoitettavaa. Nyt huomaan, että viime kevään improiluista on jäänyt tarina todella vajaaksi, koska [sijoita tähän… Lue lisää Kevät ImproKampuksella #throwback

VeeraKommentoi

Rakkaalla harjoituksella on monta nimeä

Sen olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana oppinut, että jos joku kysyy ”Onko harjoitus X tuttu”, niin vastaus on yleensä ”Kyllä ja aiot nyt varmastikin esitellä eri säännöin toimivan harjoitteen, kuin se minkä itse olen oppinut”. Se on improssa sekä ihanaa että hitusen ärsyttävää, ettei voi oikeasti tietää tarkoittavatko kaksi ihmistä samalla nimellä samoin säännöin… Lue lisää Rakkaalla harjoituksella on monta nimeä

VeeraKommentoi

Improssa on ikävää, kun asiat menevät ohi ja unohtuvat

On todella vaikea palauttaa improttuja asioita mieleen. Se on vaan niin intensiivistä keskittymistä vaativaa touhua, että ei riitä kapasiteettia tallettaa sitä muistiin. Kohtausten sisältöjä on ihan mahdoton muistaa. Reflektiot harjoitteiden jälkeen auttavat ja silti pidemmän treenipäivän jälkeen ei muista oikein mitään. Varsinkin ne jutut joissa on itse ollut esiintymässä ovat hirveän haastavia ainakin omalle muistilleni.… Lue lisää Improssa on ikävää, kun asiat menevät ohi ja unohtuvat

VeeraKommentoi

Improa ohjaamassa – statukset pelissä

Ihka ensimmäinen kerta impron ohjaamista on nyt takana. Ei pitänyt lykätä sitä näin pitkään, mutta siinä meni vähän juttuja solmuun ja syysväsymyskin alkoi painaa. Nyt kuitenkin pääsin viimein kokeilemaan käytännössä, millaista ohjaaminen improssa voisi olla. Se oli tosi kivaa ja ihan älyttömän raskasta, voi tosin olla että kognitiiviset muskelit ovat vähän treenin puutteessa päässeet rapistumaan.… Lue lisää Improa ohjaamassa – statukset pelissä

VeeraKommentoi

Improvisaation jatkokurssi II (Vantaan aikuisopisto)

Improvisaatio vie välillä jänniin ja eksoottisiin paikkoihin, tällä kertaa päädyin improintoiluni johtamana Vantaalle. Tarkemmin ottaen Vantaan aikuisopiston Improvisaation jatkokurssi II:lle, jonka ohjaajana toimi Anita Dahlström. Viikonlopun mittaiseen kurssiin mahtui muutamia tuttuja tekniikoita sekä paljon uusia tuttavuuksia ja uusia variaatioita tutuista harjoitteista. On aina hirveän jännää ja mukavaa päästä improamaan uusien ihmisten kanssa. Tälle kurssille kaikki olivat… Lue lisää Improvisaation jatkokurssi II (Vantaan aikuisopisto)

VeeraKommentoi

Impron jatkokurssi osa 6 – ”Ei siitä espressoa tule, jollei paljon laita” #throwback

Kun on liikaa kirjoitettavaa, eikä saa mitään uutta tekstiä valmiiksi täytyy muistella menneitä. Kuudes (ja ihan varmasti viimeinen) osa viime kesän impron jatkokurssisaagasta vaati saada tulla kirjoitetuksi, joten se on nyt tässä. Eli jos jotenkin olet aiemmilta osilta onnistunut välttymään, niin mahtavaa ajan säästöä. Onnittelen. Tämä teksti tulee siis kertomaan Helsingin seudun kesäyliopiston järkkäämästä improvisaation… Lue lisää Impron jatkokurssi osa 6 – ”Ei siitä espressoa tule, jollei paljon laita” #throwback

VeeraKommentoi

Kun pokka pettää (ja isosti)

Minulla on ihan jäätävän huono pokka ja se on kyllä improvisaation parissa tullut moneen kertaan todistettua. Tässä maailmassa on niin monta asiaa, jotka jolkain tapaa kutkuttelevat nauruhermojani. Kun joku juttu on hämmentävän absurdi tai vaikka tavanomaisuudessaan nerokas, niin naurua ei vain pysty estämään. Pystyn yleensä kuitenkin vielä täydellisestäkin repeämisestä palaamaan jatkamaan kohtausta, joten hetkellisestä putoamisesta… Lue lisää Kun pokka pettää (ja isosti)

VeeraKommentoi

Huomiotta jääneet tarjoukset, vaihtoehdot ja tarpeeton ankaruus

Yksi haastava alue, mitä on joutunut oman itsensä kanssa työstämään impron parissa on tarve löytää syyllinen, sillä miksi asiat menevät jotenkin solmuun tai pieleen. Yleensä itse löydän syyllisen heti peilistä. Olen todella hyvä kääntämään asiat omaksi syykseni ja syyllistämään itseäni myös asioista, joihin en oikeasti voisi edes vaikuttaa. Siksi minulle oli aivan älyttömän hienoa tajuta,… Lue lisää Huomiotta jääneet tarjoukset, vaihtoehdot ja tarpeeton ankaruus

VeeraKommentoi

Tanssi-ilmaisu (draamakasvatus)

Kolmas draamakasvatuksen aineopintojen lähijakso on nyt takana. Aiheena tällä kertaa oli tanssi-ilmaisu, mikä ei ehkä kurssin nimenä ihan hirveästi kerro kurssin sisällöistä ainakaan itselleni. Tanssi ehkä vähän sotkee ajatuksia tuossa yhtälössä, koska oma tulkinta vie automaattisesti  tanssisaleihin ja -tunneille. Siihen, että on tarkka koreografia tai tarkkaan rajattu tyylilaji.  Esim. itse huomasin aloituspiirissä, etten oikeastaan laskenut… Lue lisää Tanssi-ilmaisu (draamakasvatus)

VeeraKommentoi

Harjoite, jonka sääntöjä en koskaan muista

Melko varmasti jokainen joka on ikinä improkurssilla käynyt on törmännyt harjoitteeseen nimeltä jähmy (freeze / freeze tag). Niin olen minäkin. Todella monta kertaa ja joka ainoa kerta, kun mainitsee tämän harjoitteen mieleni tyhjenee saman tien. Okei nimi on tuttu, mutta miten tätä ollaan? Siis tämä tapahtuu edelleen joka ainoa kerta. En ihan aidosti tajua miksi… Lue lisää Harjoite, jonka sääntöjä en koskaan muista

VeeraKommentoi