Improssa on ikävää, kun asiat menevät ohi ja unohtuvat

On todella vaikea palauttaa improttuja asioita mieleen. Se on vaan niin intensiivistä keskittymistä vaativaa touhua, että ei riitä kapasiteettia tallettaa sitä muistiin. Kohtausten sisältöjä on ihan mahdoton muistaa. Reflektiot harjoitteiden jälkeen auttavat ja silti pidemmän treenipäivän jälkeen ei muista oikein mitään. Varsinkin ne jutut joissa on itse ollut esiintymässä ovat hirveän haastavia ainakin omalle muistilleni. Siksi onkin tärkeä päästä suhteellisen tuoreeltaan kirjaamaan esim. tehdyt harjoitteet muistiin. Kollektiivinen ryhmämuisti on näissä tosi hyvä, koska aina joku muistaa ne jutut, mitkä itse ehdit unohtaa.

Kävin äskettäin läpi viime kesän muistiinpanoja ja muistini on sittenkin paikoitellen parempi kuin olin kuvitellut. Huomasin nimittäin, että listasta puuttuu eräältä päivältä yksi harjoite eli swish-boing-bang. Syy miksi muistan, että teimme kyseisen harjoitteen kesän kurssilla on se, että silloin jostain mystisestä syystä kaikki tuntuivat haluavan fiktiivisesti ampua minut. Eli jos joku sanoi bang, niin aika varmaa oli että sormi osoitti minuun päin. Taisinpa pelin tiimellyksessä myös nauraen paheksua kurssin vetäjää, kun hänkin valkkasi minut kohteeksi kymmenen muun jälkeen. Se jäi mieleen, koska se oli niin huvittavan ansurdia touhua. Ihme porukkaa. Ihanaa.

Jotain siis jää mieleen ja harmittavan paljon silti unohtuu. Jos haluaa muistaa, niin suosittelen kyllä jonkinlaisten muistiinpanojen tekemistä. Helpottaa kummasti myös sitten, jos itse ohjaa improa, niin ei tartte tyhjästä lähteä kehittelemään kaikkea. Voi varast..  soveltaa toimivaksi kokemiaan ratkaisuja omaan ohjaukseensa.

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑