On enemmän kuin okei pyytää useampi ehdotus – pohdintoja impron yleisövuorovaikutuksesta

Huomaan kirjoittamisen kynnyksen taas muutaman tovin tauon jälkeen nousseen niin korkeaksi, että on aika vaan kirjoittaa miettimättä sen kummempia. Joo eli tämä on juuri sitä. Kirjoittamista jostain mieleen pulpahtaneesta aiheesta, ilman sen suurempaa kritiikkiä tai editointia. Tervetuloa kehälle!  Myyttinen käsitys siitä, että pitäisi aina sanoa joo tai että pitää aina ja iänkaikkisesti ottaa ensimmäinen yleisöstä... Continue Reading →

Impron peruskäsitteitä osa 3 – Tyrmääminen

Nyt mennään hetkeksi improkolikon kääntöpuolelle ja puhutaan tyrmäämisestä. Jos hyväksyminen on moniulotteinen asia impron ja vuorovaikutuksen kontekstissa, niin sitä on myös tyrmääminen. Yksinkertaistaen hyväksyntä on mikä tahansa teko, joka lisää tarjouksen merkitystä ja tyrmääminen vähentää tai mitätöi kokonaan tehdyn tarjouksen merkityksen. Käytännössä ero voi kuitenkin olla joskus vaikea huomata ja vaikka tarkoitti hyväksyä, tuleekin vahingossa... Continue Reading →

Ennakoiva torjunta estää kontaktin

Joskus muinoin mietin olevani hyvin selkeä sanattoman viestintäni suhteen. Enpä ajattele noin enää nykyään. Jossain vaiheessa tuli tajuttua se, vaikka itse kuvittelen viestiväni hyvin selkeästi, lähetän itse asiassa jatkuvasti todella ristiriitaisia viestejä. Sain itseni kiinni eleistä ja toiminnasta, jotka olivat aika tyrmääviä, vaikka en mitään sellaista tarkoittanut viestintää. Kuitenkin tarkkailijan näkökulmasta tulkinta olisi ollut aika... Continue Reading →

Tunneihminen tunne tunteesi!

Tunnebloggauspäivitys! Heh, on vähän itänyt tämmöinen fiilis, että tarttis kirjoitella jotain fiiliksistä, vaikka olisikin kyllä aika monta muutakin tekstiä tuolla luonnoskansiossa odottelemassa viimeistelyä. Olen nyt tehnyt sellaisen valinnan, etten aio ohjata tänä keväänä improtreenejä, vaan päästän irti kontrollista sen suhteen. Menen nyt sitten ryhmäläisenä ja päästän irti siitä pakottavasta impropätemistarpeestani, koska se alkoi viedä minulta... Continue Reading →

Sisäinen tunnekriitikko – Annanko itselleni luvan tuntea?

Minulle on ominaista käsitellä surua ja muitakin vaikeiksi määriteltyjä tunteita kirjoittamisen kautta. Se johtuu monelta osin siitä, että minulla on aika vahvana se "ei saa olla toisille vaivaksi" ajattelutapa, jonka myötä vain positiivisten tunteiden näyttäminen on ok. Joo suutun kyllä välillä ja kipinöitä sinkoilee, mutta koen siitä syyllisyyttä. Koen että minun ei ole ok olla... Continue Reading →

Impron peruskäsitteitä osa 2 – Hyväksyminen

On olemassa useampaakin näkökantaa sen suhteen, mitä hyväksyntä improssa oikeasti tarkoittaa. Tämä teksti on oma synteesini siitä, mitä hyväksyminen improssa oman tämän hetkisen parhaan ymmärrykseni mukaan tarkoittaa. Yksinkertaistaen se, miten hyväksyntä yleensä perustasolla improssa ymmärretään tiivistyy "Joo, ja" -ajatukseen. Se on kohtuullisen helppo pintatasolla opettaa ja myös sisäistää, koska se on konkreettinen. Siinä hyväksytään jokainen... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑