On yksi sellainen toistuva haaste, joka seuraa minua, ja se on vastentahtoisuuteni toistoa, tai oikeammin hokemista, kohtaan. Heh heh toisto toistuvana haasteena on itsessään aika hassu ajatus, vaan minkäs teet. Ironia on ihmiselle kovin julma rakastettu. Vastentahtoisuuteni hokemista sisältyviin tehtäviin tarttumiseen koskee tilanteita, joissa toisto tai hokeminen ei ole tilanteessa orgaanisesti syntynyt juttu, vaan säännöillä... Continue Reading →
Tervemenoa vanha vuosikymmen
Oli tarkoitus kirjoittaa samankaltainen tiivistelmäpostaus, kuin olen aiempina vuosina tehnyt, mutta se ei vaan ottanut muotoutuakseen. Sen sijaan huomasin Twitteristä, kuinka ihmiset jokaista tykkäystä kohden kertovat jonkun asian, jonka ovat viime vuonne kokeneet, oppineet tai tunteneet. En itse parantuvana Twitter-runoholistina halua sinne puolen tällä hetkellä kirjoittaa, joten varastan vain idean ja toteutan sen täällä. Tässä... Continue Reading →
Muistoja menneestä: Sulkeutuneen energiavampyyrin kevät
Se, minkä olen joutunut itselleen myöntämään, niin oma toimintakykyni on hyvin riippuvainen tunteista ja mielen hyvinvoinnista. Yksi selkeästi lamauttava tunnetila on ulkopuolisuuden tunne. Se tunne siitä, ettei kelpaa seuraan tai oteta mukaan toimintaan. Tämän tunteen heräämisen olen joutunut keväällä aika karulla ja puolijulkisella tavalla itselleni myöntämään. Se on aika voimallinen tyhjyyden tunne, kun lavalla tajuaa,... Continue Reading →
Rakkaus 2.0 – pari vuotta myöhemmin
Lueskelin vastikään uudestaan aikoinaan Barbara L. Fredricksonin Love 2.0 -kirjaa käsitelleen tekstini ja päädyin aamuisella bussimatkalla tarkastelemaan nykyisiä ajattelumallejani ja toimintatapojani. Ajattelen edelleen samoin siitä, että rakkaus aidosti löytyy kaikista niistä häviävän pienissä avoimen ja virtaavan kontaktin (ei välttämättä fyysisen) tiloissa, joita voi kohdata ja kokea jatkuvasti. Eli mahdollisuudet kokea rakkautta ovat moninaiset ja lukemattomat,... Continue Reading →
Itsensä kohtaamisen vaikeudesta ja tarpeellisuudesta
On paljon ihan blogin aiheisiin liittyviä tekstejä kesken ja julkaisematta. On myös monia tekstejä eri tapahtumista ja kokemuksista, jotka olisin voinut kirjoittaa, mutta ne jäävät kai kirjoittamatta. Eikä se haittaa, sillä ei kaiken tarvitse tekstiksi taipua, jotta muistaisin sen kokeneeni. Nyt vain huomaan, että en voi sivuuttaa elefanttia huoneessa, vaikka kuinka yritän. Se synkkyys, joka... Continue Reading →
Tunnista tunteesi: viha
Sukelletaan hetkeksi vihaan ja aggressioon. Ne ovat osa sitä tunnepalettia, mikä kuuluu ihmisen perusvarusteluun, vaikka kuinka yrittäisi kieltää, että minä en ainakaan ole aggressiivinen. Tietysti tasoissa on eroja, jotkut räjähtävät fyysisen väkivaltaisesti sekunnissa ja osa ehkä ilmaisee vihaansa vain sanallisesti, jos sitäkään. Eikä sillä ole mitään väliä oletko tyttö, poika vai jotain muuta, vaan se... Continue Reading →
