Seitsemän veljestä -Ennakko 13.06.2017 (Ryhmäteatteri)

Kylmänä kesäkuun päivänä päädyin Suomenlinnan kesäteatteriin Seitsemän veljeksen ennakkonäytökseen. Minulla ei ollut juurikaan odotuksia tämän esityksen suhteen, sillä vaikka Seitsemän veljestä on juoneltaan tuttu, olen autuaasti unohtanut suurimman osan yksityiskohdista. Se on oikeastaan aika helppo asetelma lähteä tarkastelemaan esitystä. Ei osaa odottaa tietynlaista toteutusta, joten on avoin ihan kaikille ratkaisuille.

Joillain ihmisillä klassikkoteoksien hiemankin poikkeavat tulkinnat tuppaavat aiheuttamaan katkenneita verisuonia päässä. Minä en kuulu niihin ihmisiin, vaan olen enemmän kuin mielissäni siitä, että vanhat ideat ja tarinat saavat uuden elämän, kunhan ydinasiat ovat kohdallaan. Tällaisia tulkintoja on viime vuosina tullut ilahduttavan paljon vastaan ja siihen ryhmään kuuluu myös tämä esitys. Ryhmäteatterin Seitsemässä veljeksessä ydin on todellakin kunnossa ja siksi sen ympärille luotua maailmaa on niin kiinnostavaa katsoa.

Ennen kuin jatkan tarinaa, niin onhan se nyt kommentoitava, että väliaikoineen yli kolme tuntia kestävä esitys on nykystandardeilla todella pitkä. Monille suorastaan ylitsepääsemättömän pitkä. Mutta tiedättekö mitä? Ei muuten sekuntiakaan esityksen aikana tuntunut siltä, että näytelmä olisi jotenkin liian pitkä.

Ei tullut missään kohtaa sellaista fiilistä, että loppuis nyt jo.Olin koko ajan ihan kiinni esityksessä ja katsoin kiinnostuneena, mitähän seuraavaksi mahtaa tapahtua. Ihan niin kuin ei osaisi aavistaa, kun kuitenkin tietää suurinpiirtein mitkä kaikki asiat alkuperäisteoksessa tapahtuvat. Tylsää hetkeä ei tähän esitykseen mahtunut, vaan tarina eteni koko ajan hyvällä sykkeellä ja mielenkiinnon ylläpitäen.

Itseäni ilahdutti erityisesti Laurin lennokkaan tarinointituokion toteutus. Se oli jotenkin ihanan pirteä lähestymistapa humalaisen tarinointiin. Samoin Juhanin jääräpäiset purkaukset olivat todella viihdyttäviä ja hänen lukemaanoppimistaan seurasi suurella mielenkiinnolla.

Kaikki muutkin veljekset olivat ihan omassa elementissään. Simeonin ilmeissä ja eleissä varsinkin toisessa näytöksessä oli jotain hurmaavan kieroutunutta. Aapon muutos sujuvasanaisesta supliikkimiehestä totiseksi torvensoittelijaksi Venlan kosiomatkalla, oli todella mainiosti toteutettu. Tuomaasta löytyi myös yllättävän paljon kiinnostavia puolia. Timo oli jotenkin ihanan hönön oloinen ja eihän ilkikurisesta Eerosta voi muuta kuin tykätä. Erittäin vaikuttava oli myös lautamies Mäkelä, jonka ääni jylisi kyllä yli katsomon ukkosen lailla, kun hän ojensi veljeksiä.

Myös esitykseen lisätty musiikki oli kiinnostavaa ja upeasti tarinaa tukevaa. Naisten ja Toukolan poikien laulut ensimmäisessä näytöksessä saivat kieltämättä hienoisen hymyn kareen huulille. Myös Jukolan poikien musisointihetki tavallisesta hieman poikkeavilla soittimilla oli todella mukaansa tempaavaa kuultavaa. Kylmä sää ei siis haitannut yhtään, kun tuli huomaamattaan heiluttua ihan fiiliksissä musiikin mukana.

Lopuksi täytyy sanoa, että jos ei noin niinku rillumarei kesäteatteri kiinnosta, mutta laadukkaasta teatterista nauttii, niin ei muuta kuin Suomenlinnaan mars. Tarjolla on nimittäin aidosti hyvää ja kiinnostavaa teatteria. Tätä esitystä ei mielestäni tarvitse millään tavalla erikseen kategorisoida nimenomaan kesäteatteriksi. (Ei varsinkaan, kun Suomenlinnan kesäteatterissa on niin kylmä!) Laadukas ja raikas teatterielämys odottaa katsojaansa.

Erityismaininta vielä lopuksi poikain rakennusurakan toteutukselle, joka oli huikeaa seurattavaa. Mistä näitä kuusia oikein tulee?

Seitsemän veljestä

Alkuperäisteksti: Aleksis Kivi
Ohjaus ja sovitus: Kari Heiskanen
Lavastaja: Janne Siltavuori
Pukusuunnittelija: Tiina Kaukanen
Valosuunnittelija: Ville Mäkelä
Äänisuunnittelija: Jussi Kärkkäinen
Rekvisitööri: Mimosa Kuusimäki
Koreografi: Kirsi Karlenius
Laulunopettaja: Jussi Tuurna

Veljekset:
Santtu Karvonen (Juhani)
Tommi Rantamäki (Tuomas)
Eino Heiskanen (Aapo)
Eero Ojala (Simeoni)
Mikko Virtanen (Timo)
Miro Lopperi (Lauri)
Elias Keränen (Eero).

Muissa rooleissa: Mikko Hänninen, Konsta Mäkelä, Jari Nissinen, Jane Kääriäinen, Katariina Lantto, Pihla Pohjolainen, Julius Martikainen, Arto Muukka, Peter Nyberg, Alvari Stenbäck ja Lasse Viitamäki.

Esityksen kesto on noin 3 tuntia ja 15 minuuttia sisältäen väliajan.

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑