Ilta Innilän kanssa 12.5.2018 (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Tänään oli tarjolla vielä viimeinen ilta eläkkeelle siirtyvän Jyväskylän Kaupunginteatterin pitkäaikaisen näyttelijän Jouni Innilän kanssa. Hassua ajatella, että oma elinkaareni aikana Jyväskylän Kaupunginteatteria ei ole ollut olemassa ilman Jouni Innilää. Hyvä niin, sillä kyseessä on aivan ihastuttava, miellyttävä-ääninen näyttelijä, jonka roolitöiden parissa on viimeisten kymmenen vuoden aikana tullut vietettyä lukemattomia iltoja. Tämän illan aikana päästiin nauttimaan historian siipien havinasta, kun Jouni esityksen ensimmäisellä puoliskolla heittäytyi laulujen kautta joihinkin takavuosien rooleistaan. Oli mahtavaa päästä näkemään otteita esityksistä, joita ei ole itse päässyt kokemaan. Erityisesti sykähdytti poikkeuksellisen West Side Story version kuoleman esittämä laulu Jossain (Somewhere). Se näytti ja kuulosti niin upealta, kun Jouni siitä puhui Teatteritiistaissa puhui, että olinkin toivonut hänen esittävän sen. Samoin Niin kuin taivaissa -esityksen laulu oli todella kaunista kuultavaa. Se omistautuminen millä Jouni jokaiseen näistä rooleista heittäytyi oli mahtavaa seurattavaa. My Fair Ladyn roskakuski isän rooli on itselläni kyllä hyvässä muistissa, joten se oli henkilökohtaisen teatterielämäni kannalta hauska pieni nostalgia matka.

Toisella puoliskolla sukellettiinkin sitten syvemmälle musiikilliseen menneisyyteen Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -musikaalin ja Vysotskin musiikin kautta. Jättiläinen-yhtyeen (Jouni Innilä, Seppo Niemi ja Kari Kantonen) trion musisointia olen päässyt jo aiemmin kuulemaan, mutta siis voi elämä miten upeita elämyksiä nämä herrat voivat musiikin myötä tarjota. Se herkkyys, elinvoima ja rajuus mitä esiin loihditaan on hengästyttävän upeaa. Olen sanonut sen jo aiemmin, mutta Jouni Innilä ja kitara ovat niin lumoava yhdistelmä, että sitä voisi kuunnella loputtomiin.

Ilta päättyi pitkiin ja vuolaisiin suosionosoituksiin sekä kiitoksiin. Se ehkä minkä haluan vielä lopuksi jakaa oli Jounin käyttämä Tove Janssonilta lainattu ajatus eläkkeelle jäämisestä: ”Kun ihminen elää tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa.” Siihen Jounin oma lisäys oli se, että kun on elämänsä saanut tehdä sitä mitä haluaa eli näytellä, niin eläkkeellä sitä saa tehdä kaikessa rauhassa. Aivan upea asenne, näyttelijä ja ihminen.

Ilta Innilän kanssa

”En sunka mä eläkkel lähre?”

Valot Japo Granlund
Projisoinnit Tuukka Toijanniemi
Äänimestari Mika Filpus

Muusikot
Jättiläinen-yhtye: Seppo Niemi ja Kari Kantonen
Lasse Hirvi

Solisti
Jouni innilä

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑