Moni Yakim – Creating a Character

Siirrytäänpä hetkeksi kirjallisuuden puolelle. Tämä teksti käsittelee Moni Yakimin teosta Creating a Character – A Physical Approach to Acting. Syy miksi päädyin tätä kirjaa lukemaan on se, että oma oletusasetukseni on lähteä tarkastelemaan asioita järjellä tai tunteella. Niinpä esimerkiksi hahmon fyysiset ilmentymismuodot ovat itselleni vieraampia. Kuitenkin, kun on tullut tarkkailtua vuosien saatossa eri näyttelijöiden työskentelyä, niin itseeni suuren vaikutuksen ovat tehneet juuri fyysisesti hyvin tarkkaa työtä tekevät näyttelijät. Se miten pienillä muutoksilla lavalle pystyy luomaan useita eri hahmoja, on suorastaan häkellyttävää. Huomasin toisaalta myös taannoisella näyttelijäntyön kurssilla, että ääneni ei toiminut ihan vapaasti kuin sen kuuluisi, joten sitäkin puolta olisi hyvä kehittää. Rentous, joka äänessäni aiemmin oli on alkanut kadota ja tilalle on tullut kuluttava ja väärä tapa tuottaa ääntä.

 

Yakimin teos rakentuu kolmesta osasta, joista ensimmäisessä pohjustetaan myöhempiin osiin olennaisesti liittyviä ihmisen kuutta minää (käytän tässä yhteydessä ’self’ sanan suomennoksena sanaa ’minä’). Haavoittuvainen (vulnerable self), vaistonvarainen (instinctive self), sosiaalinen (social self), luottavainen (trusting self), ratkaisematon (unresolved self) ja määrätietoinen minä (decisive self), joista eri hahmot koostuvat. Hahmolla on Yakimin mukaan yleensä yksi pääminä, joka kuvaa häntä, mutta sama hahmo voi pitää sisällään myös useamman persoonan. Ihmisen eri minät käydään läpi yksityiskohtaisesti ja luodaten, miten näitä puolia omasta persoonastaan pystyy kehittämään ja herkistämään. Toisessa osassa siirrytään tarkastelemaan minän eri versioita käytännöllisten harjoitusten kautta kolmesta eri lähtökohdasta: luonnonvoimat, eläimet ja ihmisen luomat esineet. Kolmas osa sen sijaan keskittyy varsinaiseen hahmon luontiin ja siihen, miten aiemmissa osissa esitettyjen harjoitteiden kautta voidaan lähestyä erilaisia roolihahmoja. Roolihahmojen tarkastelu on jaettu ensimmäisen osan persoonien mukaisesti ja kirjasta löytyy esimerkkejä jokaista minää edustavasta hahmosta. Kirjan liitteissä on lisäksi tarkat ohjeet mm. hengiityksen, äänen ja kehon tasapainottamiseen liittyvistä harjoitteista.

 

En ole vielä kirjan harjoitteita itse kokeillut, mutta luettuna näin niissä paljon hyödyllisiä juttuja. Toki osa tuntuu hieman haastavilta toteuttaa, kuten haavoittuvuuteen liittyvät harjoitteet, joissa fyysistä vikaa pitäisi korostaa omassa elämässä. Ymmärrän kyllä ne syyt, miksi se on tärkeää tehdä, mutta ajatuksen tasolla vaikuttaa kammottavalta vetää tietoisesti huomiota omiin heikkouksiinsa. Lupaan kuitenkin kokeilla niitäkin harjoitteita, vaikka se aika kuumottavalta vaikuttaakin. Omien fyysisten heikkouksien hyväksymisen tärkeyden kuitenkin käsitän ja haluaisin siihen pystyä, joten ei kai tässä muuta vaihtoehtoa ole kuin tehdä ongelmat näkyviksi myös itselleen. Mielestäni tätä haastavaa puolta ihmisen persoonasta lähestytään kirjan harjoitteissa hyvin järkevällä ja lempeällä tavalla, joten uskon harjoitteista olevan apua. Kirjoitan asiasta lisää, kunhan ehdin harjoitteita toteuttamaan.

 

Tässä kirjassa ehkä olennaisinta onkin harjoitteiden toteuttaminen. Toki kirja on hyvin helppolukuinen ja myös teoreettinen käsitys on tärkeää. Kuitenkin kyse on fyysisestä lähestymistavasta hahmojen luomiseen ja näyttelemiseen. Niinpä en voi kuvitellakaan, että kirjasta saisi täyttä hyötyä itse harjoitteita toteuttamatta. Osa harjoitteista on sellaisia, että ne vaativat parin tai ryhmän, mutta pääosan harjoitteista pystyy toteuttamaan myös yksin ja siihen on hyvin selkeät ohjeet tarjolla. Mielestäni varsin hyvin kirjoitettu ja perusteellinen teos, josta on varmasti hyötyä hahmon luomisessa. Itselleni teos tarjosi paljon uusia ajatuksia sekä runsaasti ideoita, joita aion ensi kevään aikana kokeilla. Varsinkin liitteenä olevat lämmittely- ja keskittymisharjoitteet tulevat hyötykäyttöön.

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑