Olen pidempään miettinyt sitä, miksi joskus keskusteluissa tulee hyvä olo, vaikka mitään erityistä ei olisi edes jaettu. Se tunne taitaa kuulluksi tuleminen. Tulee tunne, että joku – ei välttämättä kaikki tai edes merkittävä osa – ryhmässä on kuullut sen, mitä kerroin. En oikein ollu aiemmin tajunnut, mikä se keino on, millä kuuntelu osoitetaan, mutta sehän… Lue lisää Kuuntelun osoittaminen: toisto
Nyt on saavuttu tämän kurssin reflektiossa viimeiseen ”uutta” sisältöä sisältävälle kerralle, sillä viides ja viimeinen kerta oli omistettu esitykselle ja siihen valmistautumiselle. Tällä kertaa päästiin Hannu Riskun (Kaksi pitkää miestä / Stella Polaris) ohjauksessa tutustumaan eri musaimprotekniikoihin ja musiikkityyleihin. Liikkeelle lähdettiin helpolla piirilaulutekniikalla ”sana-lause-kertsi”. Aluksi jokainen laulaa omalla vuorollaan yhden sanan, sen jälkeen, kun joku… Lue lisää Kahden pitkän miehen musaimprokurssi osa 4 – All that jazz… (musatyylit ja musaimprotekniikat)
Tämä on melkoisen keskeneräinen prosessidraamarunko, jonka suunnittelin draamakasvatuksen aineopintojen lähijaksoa varten. Tästä on samassa yhteydessä testattu taustatarinaa, ope roolissa työtapaa, pienryhmien improa sekä lopetusharjoitetta. Kokonaisuutena en ole tätä ohjannut, joten sinänsä hienosäätöä ja muokkaamista varmasti on. Lämppärit ovat sellaisia, mitä olen muissa yhteyksissä ohjannut, mutta en tämän kokonaisuuden osana. Vähän tätä suunnitelmaa toki muokkasin lähijakson… Lue lisää Prosessidraama hahmotelma (Tunnetaidot työelämässä)
Luulitte kaiketi, että tämä saaga olisi jo saatu päätökseen, mutta ei. Vieläkin jatkan samaa virttä. Elikkäs, tehän olette varmaan jo kuulleet tästä Simo Routarinteen vetämästä impron peruskurssista, jonka kävin kesäkuussa. (Mikäli olet onnistunut välttymään, niin koottujen kurssikertomusten aiemmat osat voit lukea täältä: osa 1, osa 2 ja osa 3.) Se miksi nyt jälleen kerran tämän… Lue lisää Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista – Extra
Draamanörtti 