Vähän pohdintaa kriittisyydestä ja kielloista

Tämä teksti käsittelee kritiikkiä ja sen määrittelyä. Taannoin improkurssilla käydyssä alkukeskustelussa nostettiin mukaan keskusteluun myös kritiikki ja oman tai toisten suoritusten ruotiminen purkukeskusteluissa. Joo, olen sitä mieltä että itselleen ja toisille kannattaa ehdottomasti olla armollinen ja turhaa kriittisyyttä on hyvä vähentää. Siitä kuitenkin olen eri mieltä, että tie tuohon armollisuuteen löytyisi kieltämällä opiskelijoilta itsensä ruoskinta... Continue Reading →

Mitä viestiä haluan toisessa vahvistaa?

Otsikossa on kysymys mitä huomaan usein pohtivani. Törmään siihen yhä uudestaan sekä omaa toimintaani että vuorovaikutustilanteita analysoidessani. Mikä on se viesti mitä ajattelee ilmaisevansa ja miten se vastaanotetaan? Ne ovat usein kaksi täysin eri asiaa. Tähän liittyen minulla oli semmonen jännä ulkopuolinen tarkkailijakokemus eräällä improkurssilla harjoitteen purkukeskustelussa. Harjoite oli siis sellainen, että yksi improaja istuu... Continue Reading →

David Mamet – True and False : Heresy and common sense for the Actor

Luin tästä kirjasta ensimmäisenä suomennetun version Tosi ja epätosi - arkijärkeä ja harhaoppia näyttelijälle, koska se  versio sattui kirjastosta löytymään. Nyt omasta hyllystä löytyy englanninkielinen teos, jota tämä teksti siis tulee käsittelemään. Kyseessä on uusintapainos alkuperäisestä 1997 ilmestyneestä teoksesta. Kirja on raikkaasti merkattu painetuksi vuonna 2019 eli tulevaisuuden materiaalia on luvassa. Itse pidän tästä kirjasta,... Continue Reading →

Arviointi ja palaute draamakasvatuksessa

'Arviointi ja palaute draamakasvatuksessa' ei kurssin nimenä vaikuttanut kovinkaan lupaavalta. Palaute niinkin vielä menee ja se on aiheena sellainen, mikä minua kiinnostaa, mutta se arviointi. *Urgh* Minulle arviointi on jo lähtökohtaisesti hankalaa ja vielä hankalampaa siitä tulee, kun kohteena ovat nuoret ihmiset, joiden ilmaisua pitäisi arvostella. Tällä verkkokurssilla harjoittelimme nuorten lukion teatteridiplomitöiden arviointia sekä toteutettujen... Continue Reading →

Arvostelulaji

Teatterin seuraamiseen liittyy usein myös esitysten kritiikkien lukeminen ja/tai laatiminen. Itse en ole erityisen innostunut kriitikon tontille astumisesta, vaikka ajoittain varsin kriittinen ihminen olenkin. Esitysten arvostelujakin luen melko harvoin, sillä loppupeleissä minulle olennaisin on oma kokemukseni esityksestä. Arvostelun lukeminen ennen esityksen näkemistä on yleensä virhe, sillä se saattaa jättää omaan tajuntaan tiettyjä ennakko-odotuksia. Sitten jos olettaa kriitikin pohjalta menevänsä... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑