Musta Saara (Kansallisteatteri)

Musta Saara on huikea matka sekä todella toimivaan musiikkiteatteriin että teatterityyliin, joka kommentoi ajan ilmiöitä. Täytyy sanoa, että jos se ei ole vielä käynyt ilmi, niin jokin Brechtiläiseen teatteriin liittyvässä neljännen seinän illuusion rikkomisessa mm. puhumalla suoraan yleisölle viehättää minua ihan valtavasti. Esityksessä leikitellään teatteri-illuusion rikkomisella ja sillä miten näytelmästä voi näyttelijänä astua ulos kommentoimaan... Continue Reading →

Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti (Helsingin Kaupunginteatteri)

Oi oi tämähän ihan mahtava värin ja hölmöyden ilotulitus. Aivan puhdasta lapsenomaista iloa toivat koreografian pienet toistuvat elementit. Kaksi lavan ympäri todella vakavissaan ja harkituin liikkein tanssivaa tyyppiä vaan aiheutti ihmeellistä lapsenomaista kikatusta. Tämä on silkkaa luovaa hulluuttaa tai neroutta tai molempia. Koreografia ja lavalla olevan muusikon yhteistyössä syntyi todella jännä maailma, jossa nämä kuvitteelliset... Continue Reading →

Teatteriteoreetikot – Artaud ja Julmuuden teatteri (Draamakasvatus)

Tämän vuoden ensimmäinen draamakasvatuksen lähijakso on suoritettu. Kurssin aiheena oli tällä kertaa teatteriteoreetikkoihin ja heidän teatteria koskeviin näkemyksiinsä tutustuminen. Meille oli ennen kurssia jaettu ryhmät, jotka keskittyisivät kaksi päivää yhteen teatteriteoreetikkoon. Vaihtoehdot olivat: Artaud, Brecht, Grotowski ja Meyerhold. Olin jaksosta vähän ennakkojuttuja jo tutuilta kuullut ja se vähä mitä näiden teoreetikoiden ajatuksiin olin tutustunut ennakolta... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑