Paulilla (Olli Halttu) on ongelma. Hyvin vakava ongelma. Hän seurustelee ja jakaa asunnon ihanan, seksikkään ja häntä rakastavan naisen, Sophien (Asta Rentola) kanssa. Paha vain, ettei Paul ole viime aikoina enää voinut sietää Sophieta silmissään. Ihan jo pelkkä Sophien olemassaolo saman katon alla ärsyttää Paulia. Niinpä, kun Sophie mainitsee, ettei kimppa-asuminen kolmen hengen kesken koskaan toimi, vaan lopulta joku menettää hermonsa ja häipyy, niin Paul on mielestään löytänyt ratkaisun ongelmaansa.

Niinpä hän puoliväkisin pakottaa ystävänsä Martinin (Samu Stenberg) heille asumaan ja toivoo, että Sophie älyäisi häipyä, jotta hän ei missään nimessä itse joutuisi kertomaan erohaluistaan. Ainoa ongelma tässä nerokkaassa juonessa on se, että Martin ei oikeastaan halua muuttaa heille. Kun Matrin lopulta suostuu mukaan Paulin juoneen ja muuttaa parin kotiin, hän osoittautuu liian miellyttäväksi kämppäkaveriksi. Tekee ryökäle vielä hyvää ruokaakin. Eihän kukaan noin huomaamattomasta ja kohteliaasta henkilöstä asunnossaan ehdi edes ärsyyntymään.

Onko Paulin suunnitelma tuomittu epäonnistumaan ja elämän jatkuttava sellaisena, kuin se on – Sophien kanssa – kun totuuttakaan ei voi enää kertoa?

Kolmen kimppa on klassinen komedia, jossa jokainen valinta johtaa vähä vähältä yhä syvemmälle suohon, josta tuskin edes totuus enää pelastaa. Ei varsinkaan, kun edellisiltä valheilta täytyy suojautua kehittelemällä aina vain uusia valeita, kunnes ei itsekään enää muista, mitä on tullut valehdeltua.

Roolit ovat hyvin esittäjilleen sopivia ja tarjoavat herkullisen kasvualustan tälle komedialliselle rekkakolarille, josta ei nauruja puutu. Tarjolla on viihdyttävä puolitoistatuntinen ihmissuhteiden ja kimppa-asumisen ilojen parissa.

Kolmen kimppa

Käsikirjoitus: Clément Michel
Suomennos: Reita Lounatvuori
Ohjaus: Petri Jäärni
Lavastus: Kaisa Niva
Puvustus: Sirpa Santonen

Rooleissa

Olli Halttu
Asta Rentola
Samu Stenberg