Esitysteknisiä juttuja – striimit ja live-improilut

Keväällä striimattuja improesityksiä seuratessani tein tämmösen pienen koonnin katsojan ja yleisövuorovaikutuksen näkökulmasta. Tämä ei ole, eikä pyri olemaan, kaikenkattava listaus aiheesta. Tulen todennäköisesti täydentämään tekstiä myöhemmin, koska mulla oli myös joitain esityksen rakenteeseen ja siirtymiin liittyviä huomioita, joita olin luonnostellut. Kuitenkin, koska tämä teksti on viime keväästä saakka odottanut täydennystä, jota en ole jaksanut kirjoittaa, niin julkaisen tämän tällaisenaan ja muokkaan sitten joskus. Tai sitten kirjoitan vaan uuden tekstin, jos asiaa riittää. En tiiä. Saa nähdä. Tässä siis pari huomiota verkossa tapahtuvan live-esityksen aloitukseen ja yleisövuorovaikutukseen liittyen. 

Striimin aloitus – Aloitus tasan klo x vai striimi auki jo ennen aloitusaikaa?

Tässä tullaan siihen, mikä ihan normaalissakin yleisöesityksessä on huomioitava eli yleisön saapuminen esityspaikalle. Jos haluat aloittaa esityksen tasan tarkkaan tiettyyn aikaan ja aloitat käynnistämällä striimauksen sillä täsmällisellä kellonlyömällä, niin todennäköisyys on aika hyvä, että yleisö ei ole sillä sekunnilla paikalla. Toisaalta striimin luominen edes muutamaa minuuttia aiemmin tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden jakaa se ja kutsua porukkaa paikalle. Se on ihan ok, jos sen muutaman minuutin ennen esityksen varsinaista alkua näyttää jotain valmista esityksen tai esiintyvän ryhmän nimen sisältävää kuvaa tai höpöttelee menemään jotain ihan muuta. Ei siinä odotellessa tarvitse vielä tapahtua mitään. Tämän asian voi mieltää silleen, että ihan niin kuin teatterissakin: on ihan hyvä olla yleisölämpiö, jossa odotella, jos on tullut hyvissä ajoin ja toisaalta kannattaa päästää yleisö katsomoon edes hetkeä ennen esitystä, jotta kaikki ehtivät paikoilleen. Jos taas striimi alkaa tasan siihen aikaan, kun on sovittu tai vähän myöhässä, niin katsojan pitää kytätä ja päivittää esim. esityksen tai esiintyvän ryhmän Facebook-sivua sovittuna ajankohtana, jotta voi avata striimin.

Ylipäätään todennäköisyys siihen, että jos esityksen alku vähän viivästyy, vaikka teknisten ongelmien vuoksi, niin kun sitä striimiä tai mitään viestintää, jota seurata, niin harhautuminen muihin puuhiin muuttuu hetki hetkeltä todennäköisemmäksi. Aika monella on vähän rajattu keskittymiskyky tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen ääressä, kun koko internet on muutaman klikkauksen päässä saavutettavissa. Aikansa turhaan päiviteltyään ja turhaan odotettuaan sitä sitten huomaakin selaavansa jotain ihan muuta: ”Oho kello onkin jo kymmenen yli, jokohan se esitys alkoi?” Tämä ei ole mitenkään nettiriippuvainen asia, vaan kyllähän mua ainakin turhauttaa myös teatteriesityksissä se, jos yleisön saapumista paikalle ei ennakkoon ollenkaan ajateltu. Se on tyhjää odottamisen aikaa. Toki, jos ilmoittaa aloitusajan ”akateemisella vartilla” varustettuna, niin silloinhan se on ihan ok, että striimiin valuskellaan pikkuhiljaa sitten, kun joudetaan.

Yleisellä tasolla: kannattaa olla selkeä ajan kanssa. Kunnioitetaan myös yleisön aikaa, eikä odotuteta, jos ei ole ihan pakko, kun netti ja kaikki yllättäen kaatuu. Sitäkin sattuu ja siitä selvitään, koska kyllä kaikki jo ymmärtävät, että teknisiä vaikeuksia voi olla.

Muista reilu etukeno, kun pyydät ehdotuksia

Jonkinlainen viive on aina olemassa verkon yli toimittaessa, joten se kannattaa hyväksyä, että sitä on jonkun verran. Sitä on eri paikoissa videoyhteyksien kautta esiintyvien esiintyjien sekä esiintyjien ja yleisön välillä. Joskus viivettä on tosi paljonkin eli kun pyytää yleisöltä ehdotuksia johonkin tekniikkaan, niin kannattaa huomioida ihan jo se, että kuva- ja ääniyhteys ei välttämättä ole ihan niin välitön, kuin olettaisi. Toisaalta, koska yleisö netissä ääneen sanomisen sijaan kirjoittaa ehdotukset, niin myös se tuottaa viivettä. Menee vähän kauemmin aikaa kirjoittaa asia, jonka olisi huutanut alle sekunnin viiveellä livekeikalla. Eli kun kaipaat tekniikkaan runsaasti ehdotuksia, joista valita, niin muista varata myös yleisölle aikaa kirjoittaa ehdotuksia. Hyväksi havaittuja juttuja, joita moni improstriimaaja on hyödyntänyt ovat:

  • Ehdotusten pyytäminen ennen edeltävän tekniikan / kohtauksen alkua. Eli toiseen kohtaukseen ehdotuksia pyydetään jo ennen kuin ensimmäinen kohtaus käynnistyy.
  • Ylipäätään hyvä juttu on esityksen aikana käyttää erillistä moderaattoria, joka voi pyytää ja seuloa ehdotuksia myös kohtauksen aikana. Tämä voi myös olla kohtauksesta sivussa oleva esiintyvän ryhmän jäsen.
  • Sanomisen ohella, jos mahdollista, kirjoita pyyntösi joko striimin yhteydessä olevaan chattiin tai vaikka striimiin ruudulle näkyviin.
    • Monikanavaisuus on pop varsinkin, jos pyydät yhdellä kertaa useampia asioita. Ei kukaan, tai ei ainakaan kovin moni, muista livetilanteessa moniosaista ehdotuspyyntöä kokonaan.
      • Toisaalta ohje voisi olla: pyydä vain sen verran mitä seuraavaan tekniikkaan tai kohtaukseen tarvitset ja pyydä myöhemmin lisää. Kaikkea ei tarvitse sulloa yhteen ehdotuspyyntöön.
    • Kannattaa myös opetella kiinnittämään ehdotuspyyntöviesti esim. Facebook-livestriimin chatissa, jolloin viesti on koko tarvittavan ajan näkyvissä, eikä katoa ehdotustulvan mukana kommenttivirtaan. Näin myös myöhässä saapuneet katsojat voivat tehdä ehdotuksia.

Ehdotuspyynnön muotoilu

Ihan, kuten reaalimaailman improkeikalla, niin ehdotusten muotoilulla on väliä. Jos pyydät ”Sanokaa mitä vain”, niin se voi toimia, muttei välttämättä toimi, vaan sitä voi seurata tosi pitkä hiljaisuus. Se on pyyntönä tosi laaja ja ainakin itse koen sen yleisön edustajana vaikeasti lähestyttävänä. Toisaalta toinen ääripää on sitten liian tarkkaan muotoiltu pyyntö ”Sanokaa viisikirjaiminen kotieläin, joka ei ole kissa, mutta alkaa myös k:lla”, joka taas tuottaa sitten vaan näennäistä vuorovaikutusta. Ihan niin kuin impropeleissä ja -kohtauksissa on pelisääntöjä ja impron yleisiä periaatteita hyödynnettävissä, niin pyydettäessä ehdotuksia kannattaa rajata valinta-avaruutta riittävästi, jotta mahdollisimman moni voi osallistua ehdottamiseen, muttei liikaa, jotta siitä katoaa kaikki yhteinen luovuus. Tämä pätee sekä normikeikoilla että netissä improvisoidessa eli kannattaa olla riittävän tarkkarajainen. Äärettömästä avaruudesta voi olla vaikea valita eli muista inspiroida myös yleisön mielikuvitusta. Ohessa pari juttua, mitä voi hyödyntää tai sitten voi keksiä ihan omia:

  • ”Jonkun sanan” sijaan voi pyytää; adjektiivia, verbiä, väriä, kotieläintä tai vaikka fantasiahahmoa, jota ei ole vielä olemassa.
  • Minkä tahansa tekemisen sijaan voi pyytää: tekemistä mitä voi tehdä ”vain yksin ollessaan”, ”jouluna”, ”mökillä” tai ”scifi-leffassa”.
  • Suhteen laatuakin voi halutessaan määrittää: ”henkilöt, jotka eivät yleensä ole samassa tilassa samaan aikaan”, ”epätodennäköiset rakastavaiset tai ystävät” tai ”kaksi puhuvaa eläintä tai toimistatarviketta”.

Yleisesti sanon sen, että ehdotuspyynnön voi antaa sanomisen jälkeen hengittää vähän, ennen kuin sitä muokkaa tai tarkentaa yhtään enempää. Voihan se olla, että ”joku sana” inspiroi heti ja sehän on vaan hyvä. Yleisön edessä kuitenkkin lähtee helposti tosi nopeasti selittelemään ja tarkentelemaan ehdotuspyyntöä. Siinäkin hetkessä voi vetää ihan tietoisesti edes yhden kerran syvään ja kaikessa rauhahssa henkeä, ennen kuin alkaa tarkentamaan pyyntöä. Yleisö tarvitsee ehkä hetken aikaa pohtia sitä, mitä heiltä on pyydetty ja sitä kehtaako tätä sanoa tai tässä tapauksessa kirjoittaa. Eli hiljaisuus ei aina automaattisesti tarkoita sitä, että ehdotuksia ei ole tulossa. Toki, jos hetken päästä huomaat, ettei ehdotuksia ole tullut, niin tarkenna sitten pyyntöäsi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑