Tulkittua todellisuutta – tapaus temppupyörä

Istun yksin Kiasman kahvilassa ikkunan vieressä pöydässä, jossa on vain kaksi tuolia. Katselen pihalla veden äärellä lintuja tarkkaavaisesti seuraavia leikki-ikäisiä, kahvin jäähtyessä valkoisessa posliinikupissa. Todellisuuteni on pieni ja tarkkarajainen kupla, joka laajenee ulos pihalle, ei sisään kahvilaan - en huomaa asiakkaiden tuloa tai poistumista kahvilasta. On usein helpompi toteuttaa improtessa omaa ideaa, koska sen näkee... Continue Reading →

Fasilitoinnin varjoja – nähtyä ei saa näkemättömäksi

Siinä missä oman oppimisen mahdollistava ohjaus voi tarjota paljon hyvää, lienee kuitenkin syytä lausua myös muutama varoituksen sana. Kun tulet tietoiseksi jostain asiasta, sinun voi olla vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, enää sulkea silmiäsi siltä. Kerran tietoisesti nähty pysyy näkyvänä. Tiedäthän sen kuluneen “älä ajattele jääkarhuja”-vitsin, jonka jälkeen päädyt aina ajattelemaan jääkarhuja? Mitä kovemmin yrität vältellä... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑