Neljä ystävystä viileän veden äärellä, kun kaikki oli vielä hyvin. Niin hyvin, kuin olla voi. Ryhmän dynamiikassa on kuitenkin jotain jännää. Ylimääräinen pyörä ja myöhempi lisäys. Puhutaan yhteisistä muistoista. Niistä, jotka olivat ennen kuin kolmesta oli tullut neljä.
Kylmä vesi tuntuu vielä alussa lupaavalta haasteelta. Täydeltä hetkeltä elämässä, ennen kuin kaikki on vain muistoa. Kunnes kaikkia ei enää ole. Kunnes on taas kolme.
Nimeni on Susanna kertoo tarinan Susannasta, joka saa kuulla sairastavansa Alzheimerin tautia. Tautia, jonka voi oletuksista huolimatta saada jo nuorena. Siis suhteellisen nuorena. Parhaassa iässä.
Laiturilla tunnetusta elämisen riemusta, Susannan huolitellusta kodista, täydestä elämästä ja urasta kirjoittajana ei pian ole jäljellä, kuin muistot, jos niitäkään. Niinpä Susanna päättää kuvata videoita itsestään ja ystävistään, jotta voisi katsoa niitä sitten kun…
Etenkin videolle on tallentunut kauniisti kaikki ne sävyt, joita tämän hetken ja mennyt onni herättää, kun tietää, miltä tulevaisuus näyttää. Millaista on elää tietäen joutuvansa luopumaan kaikesta. Jos ei omaehtoisesti, itsekunnioituksen säilyttäen, niin sitten ajan myötä unohtaen.
Susannan ystävät suhtautuvat uutisen kukin tavallaan. Järjestelevät kivoja yhteisiä juttuja tulevaisuuteen. Puuhailevat, koettavat jaksaa ja pärjätä, vaikka ystävän sairauden ja muun elämän yhdistäminen alkaa syödä voimia.
Nimeni Susanna esityksen lavastus puisine elementteineen ja pystyyn kuivuneine kasveineen on lämpimän lohduttava ympäristö tälle tarinalle. Elämän syksy, lohdullinen loppu, joka petaa tietä jollekin uudelle. Puvustus täydentää kauniisti kuvaa tuomalla syksyn sävyjä, kaivattua väriä, muutoin hyvin pelkistetyn harmoniseen maisemaan.
Ystävänelikon näyttelijät asettuvat sulavasti rooleihinsa. Susannan (Pauliina Siekkinen) energia ja herkkä avoimuus välittyvät kauniisti katsomoon. Värikäs Veera (Katja Pihlaja) on omien polkujensa kulkija, rouhean menevä tyyppi, jolle elämä maistuu, vaikkei sen kaikkia sävyjä kenties olekaan valmis kohtaamaan. Anne (Suvi Lindell-Mäkelä) on ryhmän äitihahmo ja puuhaihminen, jonka pehmeän pörröisen pinnan alta löytyy yllättävää syvyyttä. Sitten on porukan juniori, Mari (Paula Äijänen), jonka ilmeetön ja juureva oleminen tuntuu maadoittavan muuten lennokasta porukkaa, vaikkei ihan aina ääntään saakaan kuuluviin.
Nimeni on Susanna on kaunis ja koskettava tarina ystävyydestä, elämästä ja vaikeista valinnoista.
Nimeni on Susanna
Käsikirjoitus
Rikke Wölck
Suomennos
Aino Piirola
Ohjaus ja lavastussuunnittelu
Erika Hast
Puvustus
Siru Saarenpää
Äänisuunnittelu ja musiikin sävellys
Otso Ahosola
Valosuunnittelu
Viivi Tammelin
Tekniikan ajo
Iitu Heilimo
Miikka Putkonen
Viivi Tammelin
Petri Tiihonen
Lavastuksen toteutus
Jussi Niemelä
Vesa Joutsimäki
Markus Leino
Tarpeisto
Iitu Heilimo
Lissu Äijänen
Hiukset ja Veeran korut
Riitta Saarelainen
Maskeeraus
Veera Anttila
Harjoituskuiskaaja
Maarit Möller
Traileri ja videoprojisoinnit
Matti Koskimaa
Tuottaja
Mari Smolander
Rooleissa
Pauliina Siekkinen
Katja Pihlaja
Suvi Lindell-Mäkelä
Paula Äijänen
Vappu Vihinen