Kansallisteatterin ja Turun kaupunginteatterin yhteistyönä syntynyt esitys tarjoaa luonnonläheisen vilkaisun elämään tekstien takana. Nämä juhlat jatkuvat vielä on lämpöä huokuva tarina, jonka keskiössä ovat kirjailija Eeva Kilpi sekä hänen kustannustoimittajanaan toimiva Aada. Eevan (Eija Ahvo) ja Aadan (Jonna Järnefelt) ohella lavalla on muusikko Maija Ruuskanen, joka esittää tarinassa myös pieniä sivurooleja, kuten Eevan siskoa ja äitiä. Esityksen hahmogalleriaa täydentää myös, ainoastaan nauhalla esiintyvä, biologi, jonka äänenä toimii näyttelijä Kristo Salminen.

”Minä tulen kanssasi nähdyksi ja kuulluksi. Toivon, että sinä koet samoin.”
– Aada –

Kaunokirjallisen tietokirjan saattaminen teatteriteokseksi on varmasti omanlaisensa haaste, jossa Kati Kaartinen on oivallisesti onnistunut. Esitys on pieniä suvantovaiheita lukuunottamatta kauniisti eri aikojen ja maisemien yli virtaava kokonaisuus. Lavastukseen on sijoitettu kuvia Eeva Kilven elämän varrelta ja nämä otokset on esitystä varten tekoälyllä liikkuviksi muutettu. Näiden kuviin ja videoihin tallennettujen hetkien kautta kuljetaan Eeva Kilven muistojen maisemissa. Lavalle on luotu todella lämminsävyinen lavastus, johon rakentuvat esityksen aikana niin Eevan kodin ja mökin maisemat, kuin luonto ja sairaalan tai hoitokodin tilat. Yksi hiljaisen vaikuttava yksityiskohta on pienen, korkealla olevan, ikkunaruudun läpäisevä valo, joka antaa tilalle viileän ja luonnosta erillisen tunnun. Tarkkarajaisuus valoissa näkyy myös seinän valokuvien valaisemisessa silloin, kun käsitellään sen kuvan herättämiä muistoja ja hetkiä.

Eevan ja Aadan suhde on tarinassa täynnä sekä yhdessäolon lämpöä että yllättäviä tunteenpurkauksia. Periaatteessa Aada kirjaa kohtaamisiaan Eevan kanssa sekä Eevan muistoja ylös hyvässä hengessä, mutta välillä kärpäsestä tulee härkänen. Ikääntyvän kirjailijan muistin heikkeneminen kaatumisten myötä tuo mukanaan myös turhautumista ja muistamattomuuden tuottamaa hätää. Eikä ihminen aina niin sopuisa ole, vaan myös vihan purkaukset kuuluvat elämään. Kirjoitusrauhan järkkyessä saattoi kirjailija-äidilläkin läikkyä yli, eikä omien lasten jutuille aina löytynyt ymmärrystä tai kuulevaa korvaa.

Pääosin Eeva Kilpi nähdäänkin esityksessä vanhana ihmisenä, jonka muistoissa ja keskeisissä teksteissä välillä vieraillaan. Eeva Kilpi itse nähdään esityksessä nuorempana televisiohaastattelussa, josta muistuttava peruukki nähdään myös lavalla. Muistot esiintyvät lavastuksessa myös kankain peitettyinä laatikoina, jotka ovat valmiita unohtumaan ullakolle pölyttymään. Kaikki vähän sikin sokin, mutta kuitenkin varmasti tallessa. Koko elämä läsnä muutamissa hassuissa muistoesineissä, kirjoituskoneessa ja purkillisessa loppuunkirjoitettuja kyniä.

Aadan Eeva Kilpi -fanitus nousee monissa kohdissa tapahtumien keskiöön. Hän siteeraa ulkomuistista Eevan sanoja ja ilmaisee avoimesti ihailuaan häntä kohtaan. Näiden fanitus hetkien kautta päästään tutkimaan myös Eevan kirjailijuuden alkuaikoja sekä perhe-elämää. Vaikka esityksessä tutkitaankin vahvasti Eeva Kilven elämänvaiheita ja tuotantoa, on sen näkökulma kunnioittavan etäinen. Eevan muistojen maisemissa ei aina kulje Eeva itse, vaan siellä vierailee Aada, joka omin sanoin kuvailee kokemaansa. Osa tarinaa onkin Aadan taistelu oman kirjailijaidentiteettinsä löytämiseksi ja hyväksymiseksi. Matka kustannustoimittajasta kirjailijaksi ja Eeva Kilven elämänkertakirjuriksi herättää monenlaisia tunteita.

Musiikki on tässä esityksessä tärkeässä roolissa sekä tarinan syventäjänä että tunnelman luojana. Maija Ruuskasen upeat sävellykset yhdistyvät kauniisti Kati Kaartisen Eeva Kilven tuotannosta kokoamiin lyriikoihin kertoen elämästä kaikissa sävyissään. Ihmiselon ilot ja surut sekä mystiset melankoliat saavat flyygelin sielukkaan soinnin ja vahvan laulun saattelemina voimallisen muodon lavalla. Laulut tuovat myös Eevaa ja Aadaa ja tarinassa lähemmäs. Maailma avautuu musiikissa monessa kohtaa elämäkerrallista tekstiä intiimimpänä, leikkaa lähempää Eevan henkilöhistoriaa, kuin raportoidut tarinat koskaan voisivat. Kirjailijan omat sanat laulettuina ja lausuttuina vievät katsojan mukanaan niihin maisemiin, joista Eeva Kilpi kirjoitti.

Nämä juhlat jatkuvat vielä on tarina, joka yhdistää kauniisti ihmisen ja luonnon, kuten Eeva Kilven tekstitkin tekevät. Kirjailijan muistojen ja kustannustoimittajan havaintoja yhdistelevä esitys tarjoaa sekä etäännytetyn että yllättävän läheisen kuvan ihmisestä kirjojen takana. Leikki ja leppoisa tarinointi kuljettavat katsojan mukanaan maailmoihin muistojen takana.

Nämä juhlat jatkuvat vielä

Alkuperäisteos
Anna-Riikka Carlson

Teksti
Kati Kaartinen

Sävellys
Maija Ruuskanen

Lyriikat
Eeva Kilpi
Kati Kaartinen

Ohjaus
Laura Mattila

Visualisointi ja valosuunnittelu
Veli-Ville Sivén

Äänisuunnittelu
Mika Hiltunen

Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu
Jasmin Ora

Tekstidramaturgi
Taija Helminen

Lavalla

Eija Ahvo
Jonna Järnefelt
Maija Ruuskanen