Väinö Linnan Tuntematon sotilas saapuu ryminällä Pyynikin metsiin ja kallioille. Tarkoin maaston ja puuston mukaan rakennetut tummasävyiset lavasteet ja hiiltyneet puut luovat varjonsa valoisaan kesäiltaan. Koskettavan monimuotoisesti on myös hyödynnetty liikuteltavia elementtejä, jotka toimivat niin vuoteina, piilopaikkoina ja lavoina, kuin lopulta hautapaasinakin.

Ensi-illassa myös sade toi oman lisänsä ja jännityskertoimensa paljon toimintaa ja nopeita liikkeitä sisältävään esitykseen. Olosuhteet kurjistuvat sateen myötä automaattisesti, kun kaikki lavasteet ovat vähän märkiä. Myös maasto on kuraisempaa, joten antaapa luonto osansa myös jo valmiiksi hyvin autenttisen ja uskottavan puvustuksen ja maskeerauksen aitouden tuntuun.

Vaan niin paljon, kuin luonto haastaa niin tarjoilee se myös välillä oivallista tukea tekstille. Kun lopun monologin aikaan ilmestyy hyväntahtoinen aurinko pilvenraosta kurkistelemaan, niin koskettavuus nousee vielä monta pykälää.

Perinteistä ja ajankohtaista

Tuntematon sotilas on monelle hyvin tärkeä ja tuttu teksti, jonka moni osaa lausua lähes ulkomuistista. Vaikkei romaania olisi lukenutkaan, niin todennäköisesti jonkun Tuntematon sotilas filmatisoinnin on elämänsä varrella nähnyt. Ja, joillekin sotien aika on edelleen muistissa myös elettynä elämän, kuten esityksen alkuun ja loppuun äänensä antavalle Aimo Reinikaiselle. Tämä aidon sotaveteraanin haastatteluista luotu kerronta ja hahmo onkin hieno pieni lisäys alkuperäiseen materiaaliin.

Itselle Tuntematon sotilas on tuttu nimenomaan Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta, koska on nuorempana nähnyt moneen kertaan, että monet repliikit muistaa ulkoa. Myös hahmojen osalta sitä huomaa katsojana automaattisesti hakevansa tuttuja hahmoja ja seuraavansa kiinnostuneena, miten nämä hahmot syntyvät eläviksi uusien tekijöiden toimesta. Samalla tulee ihailtua sitä, miten sujuvasti päähenkilögallerian ulkopuolella sujuvasti vaihdetaan roolista toiseen ja ollaan heti valmiita uuteen nousuun.

Vakuuttavia hahmoja

Nimihahmoista esiin nousee, upseeriston sijaan miehistön joukossa viihtyvä, Koskela (Jussi-Pekka Parviainen), jonka pienieleinen ja maanläheinen tapa olla ja elää välittyy upean. Monessa kohtauksessa Koskela on tuomassa näkyvän tai hiljaisen tukensa niille, jotka tukea kaipaavat. Hänen hillitysti ja hetkittäin hurmaavan holtittomasti esiintyvässä hahmossaan kiteytyy oikeudenmukaisuus ja aitous.

Upseeriston toimesta nähdään sekä mielivaltaisuutta että ymmärystäkin. Kurin ja käskyjen mielivaltaisuuden ruumiillistumana voidaan pitää Lammiota (Kai Vaine), joka on juuri niin jäykkä ja joustamaton upseerin protyyppi, kuin olla voi. Oli tilanne, mikä tahansa niin ulkoinen näyttävyys on olennaisinta. Partaa ajetaan pieteetillä ja pyöreitä kiviä pitäis jonkun asetella polkujensa varrelle.

Hieno roolia tekevät myös Aimo Räsänen Sarastienä, joka on jämäkkä, mutta ei niin epävarma auktoriteettinsa suhteen, kuin Lammio. Ymmärrystä ja huumoriakin löytyy vaikeissa myös olosuhteissa. Aseman mukana tulee varmasti myös mahdollisuus valita armollisuus, rankaisun sijaan. Kirkasotsainen, ylenemispyrkimyksiä omaava, Kariluoto (Antti Tiensuu) on alun ylilyöntien ja joustamattomuuden jälkeen myös hyvällä polulla kohti ymmärtävämpää johtajuutta.

Jos kurista puhutaan, niin luonnollisesti miehistön joukosta esiin nousee Antero Rokka (Tommi Raitolehto), joka tekee kyllä sen, mitä tarvitaan, mutta ei pokkuroi. Muita hahmoja selvästi vanhempi ja jo perheellinen hahmo nousee esiin huumorinsa ja rauhoittavan rentoutensa ansiosta. Hänellä ei ole enää samanlaista näyttämisen halua tai uhkarohkeaa riskinottoa, kuin nuoremmilla. Kokemuksensa turvin hän pystyy myös laajemmin hahmottamaan, mikä on järkevää ja mikä ei. Vaikka sitten se välillä hänet napit vastakkain etenkin Lammion kanssa johtaakin.

Nuoremmasta porukasta voisi nostaa paljonkin porukkaa, koska se kollektiivinen tunnevaihtelu ja yhteistoiminta on niin upeaa, että jokainen ansaitsisi tulla mainituksia. Muutaman noston tehdäkseni mainittakoon tuplaroolin Lehtona ja Honkajokena tekevä Pyry Kähkönen, joka tuo Lehtoon sopivan jäyhyyden ja uhkaavuudenkin. Sitten taas Honkajoki on niin hämmentävä hahmo juttuineen, että ei heti arvais esittäjän olevan sama näille kahdelle hahmolle.

Sitten ovat Vanhala (Kasperi Kola), Rahikainen (Konsta Laakso) ja Hietanen (Verneri Lilja), jotka ovat kukin omalla tavallaan hyvin tärkeitä hahmoja ryhmän toiminnalle ja mielialalle. Ihanan iloinen, tyhjänkin nauraja, Vanhala on sellainen hahmo, jota ei katsoa tulematta hyvälle tuulelle ja silti hänestäkin lyötyy myös vakavampi puoli. Rahikainen taas on semmonen menijä ja oman polkunsa kulkija, että hän kyllä pärjää, vaikka mikä tulis. Hietanen on lupsakan veikeä, mutta toisaalta myös rohkea ja huoltapitävä tyyppi, mikä lisää tarinansa traagisuutta.

Sitten täytyy vielä erikseen mainita Paavo Kinnusen esittämä Lahtinen, koska se kohtaus, jossa vetää kelkkaa ja kertoo täsmälleen, mitä mieltä on koko asiasta on vaan niin huikea. Se turhautuminen tuntuu katsomoon asti ja se on hyvin yleisinhimillisesti tunnistettava kohtaus.

Paljon upeita ja nopeita rooleja tekee myös monipäinen avustajajoukko. Nimellisiä naisrooleja ei juuri, kaikki hurmannutta, Veeruskaa (Liisi Hämäläinen) lukuunottamatta taida ollakaan. Tässä esityksessä on kuitenkin hienosti, hiljaisesti, tuotu myös lottia ja alueen naisväestöä esiin. Nähdään naisia ikonit käsissään rajan tuntumassa. Naiset ovat näkyvissä, mutta he ovat pääosin näkymättömiä ja hiljaisia. Jossain siellä taustalla ja sotaan joutuneiden nuorten ajatuksissa.

Pyynikin kesäteatterin Tuntematon sotilas on upeasti tähän päivään dramatisoitu esitys, joka tuo näkyväksi sekä sodan järjettömyyden ja yksilötason traagisuuden. Kaikki ihmisyyden sävyt, pelot, ilot ja toivo tulevat käsinkosketeltavan lähelle yleisöä. Upea tulkinta Väinö Linnan lämminhenkisen ihmisläheisestä tarinasta ja ajasta, joka toivottavasti pysyy osana historiaa, eikä enää palaa elettynä todellisuutta.

Tuntematon sotilas

Alkuperäisteksti
Väinö Linna

Sovitus
Sami Keski-Vähälä

Ohjaus
Antti Mikkola

Apulaisohjaaja
Saija Viljanen

Lavastussuunnittelu
Kimmo Sirén

Pukusuunnittelu
Jaana Aro

Äänisuunnittelu
Sami Silén

Kampausten ja maskeerausten suunnittelu
Riina Vänttinen

Tarpeiston suunnittelu ja valmistus
Satu Wiinikka

Tuottaja
Hannele Sulin

Rooleissa

Paavo Kinnunen
Kasperi Kola
Pyry Kähkönen
Konsta Laakso
Verneri Lilja
Jyrki Mänttäri
Jussi-Pekka Parviainen
Tommi Raitolehto
Aimo Räsänen
Antti Tiensuu
Kai Vaine.

Avustajat

Noora Aalto
Harri Heiskanen
Liisi Hämäläinen
Noora Koski-Kivinen
Tia-Nitta Niemi
Maarit Pakarinen
Paavo Poikonen
Markus Pärssinen
Jere Saarela
Sanna Törmäkangas
Katri Viertola
Kalle Koskinen
Ukko-Ilmari Majamaa
Severi Muje
Tuomas Pirilä

Äänenä

Aimo Reinikainen