Tarina: Kupla

Kesä. Taivaallisia sanoja lausuttuna äänellä, joka hyväilee korvia kuin kallein hunaja. Vesi, johon unohtua voisin kellumaan ja kadota. Kadota unelmiin, joita en tänään saa vielä elää. Totuus on se, että rauha jota tunnen ei himmennä kaipuuta. Ei sammuta poltetta, joka auringon säteinä väreilee iholla. Tämä hetki, jolloin tunnen etten ole yksin, vaan olet siinä kanssani... Continue Reading →

Improtaivas 2018 (osa 2) – Larppaavat improKerput

Hienoisen yllätyksen improtaivaassa tarjosi larppaamisen (Live Action Role Playing) ilmestyminen leirin ohjelmistoon. Leirin ohjaajista Riikka Hänninen oli enemmänkin perehtynyt tähän skeneen, joten oli kiintoisaa, että hän toi sen mukanaan improleirille. Edellisenä iltapäivänä suunniteltiin maailmaa ja hahmoja ja sitten seuraavana päivänä lähdettiin kokeilemaan larppaamista tuossa maailmassa. Maailmaamme rakentui kaksi eri porukkaa, jotka maailmanlopullisista syistä olivat päätyneet... Continue Reading →

Improtaivas 2018 (osa 1)

"Voisko vaan jäädä tänne improamaan ja kellumaan järveen x-asennossa?" oli eka ajatus, kun perjantaina alkoi valjeta, että taivasvisiittini on ohi. Kruusilassa Ystävyyden majatalossa jo useita vuosia pidetyt Improtaivas improleirit saivat jatkoa myös tänä vuonna. Opettajina toimivat tänä vuonna ihanaiset improenkelit Simo Routarinne ja Riikka Hänninen, joiden hellässä huomassa päästiin viiden päivän leirin aikana tutkimaan monipuolisesti... Continue Reading →

Maailman hauskimmat 96 minuuttia 18.7.2018 (Lentävän Poron teatteri)

Konkurssin uhka on ihan aidosti ilmassa, vaan ei auta kesäteatteria on tehtävä. Mikäpä sen parempaa kuin esittää Tukkijoella, tuo perinteisen suomalaisen kulttuurin kelluvan kepeä ylistys. Sitähän kansa tahtoo, eikös juu..? Näin startataan Lentävän Poron teatterin lopunaikojen tarina Maailman hauskimmat 96 minuuttia, jonka sattumanvaraisuudessaan selkeä maailma vie mukaansa välillä absurdeihin hupailun ja toisaalta myös aidon syvällisiin pohdintoihin.... Continue Reading →

Ketterän työelämän taidot -työpaja 18.06.2018 : Joo, ja… (IMPROVment)

Hieman jäänyt muiden kiireiden vuoksi venymään tekstejä ja tämä on niistä yksi, joten korjataan tilanne nyt. Tämä on kolmas ja samalla viimeinen vierailuni IMPROVmentin järjestämissä työelämän taitoihin (ketterän arjen taidot) keskittyvissä työpajoissa. Tämän kertaisessa työpajasarjan kuudennessa osassa lähdettiin liikkeelle hieman jännemmästä lähtökohdasta, kun aiemman prosessin myötä työpajan nimi oli oikeastaan muuttunut jo ennen kuin se pidettiin.... Continue Reading →

Sisäinen tunnekriitikko – Annanko itselleni luvan tuntea?

Minulle on ominaista käsitellä surua ja muitakin vaikeiksi määriteltyjä tunteita kirjoittamisen kautta. Se johtuu monelta osin siitä, että minulla on aika vahvana se "ei saa olla toisille vaivaksi" ajattelutapa, jonka myötä vain positiivisten tunteiden näyttäminen on ok. Joo suutun kyllä välillä ja kipinöitä sinkoilee, mutta koen siitä syyllisyyttä. Koen että minun ei ole ok olla... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑