Tarinankerronnan harjoitteita

Tähän tulee sekalainen kokoelma tarinankerrontaan liittyviä harjoitteita. Harjoitteet ovat pääosin ryhmäharjoitteita, mutta on joukossa myös yksilö tai pariharjoitteita. Sana kerrallaan tarina (Word at a time story) Miten se toimii: Tämä on niin klassikkoharjoite kuin voi olla ja tätä voi tehdä pari- tai ryhmäharjoitteena. Toimii hyvin myös isommalla ryhmällä. Ideana on se, että jokaisella on käytettävissä omalla... Continue Reading →

Mielipuolen päiväkirja 14.02.2018 (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Ystävänpäivän iltaa tuli vietettyä Jyväskylän Kaupunginteatterilla Mielipuolen päiväkirjan parissa. Romantiikka, kuten moni muukin asia, taisi tässä esityksessä kuitenkin olla pelkkää kuvitelmaa. Tämä on synkällä tavalla kiehtova katsaus todellisuuden ja kuvitelman välimaastoon. Maastoon, jossa ihmiselle itselleen ei ole selvää mikä on totta ja mikä harhaa. Toisaalta, se ei ole edes kysymys, jota hän pohtisi. Se mikä... Continue Reading →

Kun isoisä Suomeen hiihti 17.02.2018 (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

Tällä kertaa on pakko lähteä liikkeelle musiikista, joka on siis aivan mahtavaa. Voi vitsi, miten upea tunnelma jokaisesta kappaleesta välittyy. Musiikki on perheen tarinan taustanauha, joka tarjoaa sopivassa suhteessa riemukkaan mukaansatempaavia ja koskettavia hetkiä, kuten elämäkin usein tarjoilee. Lauluissa on kaikki se, mitä sanat pystyvät kertomaan ja paljon enemmän. Jokainen laulu nivoutuu kauniisti tarinaan ja kuljettaa... Continue Reading →

Logiikka vinossa

Yhdellä kurssilla vähän aikaa sitten tuli semmonen hetki, jossa heräsin miettimään, miten herkästi tulee määriteltyä toisen toimintaa. Istuin tauolla oltaessa sohvalla, jonka vieressä oli pari tuolia. Toinen kurssilainen kysyi, että voiko siihen tuolille, joka oli omaa istumapaikkaani lähimpänä istua. Vastasin siihen "Joo. Ihan vapaasti.". Koska kyseessä oli toinen improaja, niin sieltähän tuli heti valpas reaktio,... Continue Reading →

Yksin Berliinissä 3.2.2018 (vierailu Jyväskylän Kaupunginteatterissa)

Tämä on tarina pienistä kapinallisista teoista suuria asioita vastaan. Tarina kahdesta ihmisestä keskellä maailmaa, jonka suuntaa tai arvoja he eivät jaa. Miten yhteiskunnassa, jossa väärin ajattelustakin on tullut rangaistava teko, yksilö voisi osoittaa, että hän ei hyväksy asioiden suuntaa? Voiko mihinkään enää vaikuttaa? Otto ja Anna valitsevat kapinansa toteutustavaksi postikorttien kirjoittamisen, mikä voi yksittäisenä tekona... Continue Reading →

Teatteriteoreetikot – Artaud ja Julmuuden teatteri (Draamakasvatus)

Tämän vuoden ensimmäinen draamakasvatuksen lähijakso on suoritettu. Kurssin aiheena oli tällä kertaa teatteriteoreetikkoihin ja heidän teatteria koskeviin näkemyksiinsä tutustuminen. Meille oli ennen kurssia jaettu ryhmät, jotka keskittyisivät kaksi päivää yhteen teatteriteoreetikkoon. Vaihtoehdot olivat: Artaud, Brecht, Grotowski ja Meyerhold. Olin jaksosta vähän ennakkojuttuja jo tutuilta kuullut ja se vähä mitä näiden teoreetikoiden ajatuksiin olin tutustunut ennakolta... Continue Reading →

Rakastunut Shakespeare 27.01.2018 (Helsingin Kaupunginteatteri)

Helsingin Kaupunginteatterin Rakastunut Shakespeare on jotain todella ihanaa. On vähän vaikea edes palauttaa mieleen kaikkea mitä näki ja koki tuon esityksen aikana. Sitä keskittyi vaan nauttimaan siitä, että sai hetken olla osa tuota maagista maailmaa. Olin käytännössä koko esityksen ajan ihan haltioissani ja hykertelin tyytyväisenä tai huokailin ahdistuneena. Voi vitsi, miten mahtavaa, kun ympäröivä maailma... Continue Reading →

Tarina päättyy seinään ja miiminen haarukka sulaa käsiin

Tein aika selkeän tunnistuksen siitä, että minun on tosi vaikea omin avuin vaihtaa moodista toiseen harjoitteen aikana. Teimme Impro III -kurssilla harjoitetta, jossa lavalla on viisi tyyppiä, joista yksi astuu eteen kertomaan tarinaa. Jokaisella on oma tarina, jota aina omalla vuorollaan edistää, eikä tarinoiden tarvitse liittyä toisiinsa. Eka kierros mennään rauhassa ja sitten vuorojen kestot... Continue Reading →

Spontaneiety – Awareness -Transformation -improtyöpaja. Osa 3: jälkipyykki

Poistuin Gary Schwartzin ohjaamasta työpajasta (osa 1 ja osa 2) mieli ja keho täysin epäsynkassa. Koko kehoni tärisi ja tuntui, että aivot käyvät tosi hitaalla. Se sama tunne jatkui parin päivän ajan ja alkoi jo iskeä epätoivo, että näinkö sitten tuli hajotettua jotain, minkä hajoamista en tässä kohtaa vielä pysty käsittelemään. En ole moista aiemmin... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑