Todellisuuden pohjalla

Jos se todellisuus missä elää rakentuu sille oletukselle, että ei kyseenalaista syytä tehdä asioita, niin voiko se olla kestävällä pohjalla. Se mikä hajoaa tomuksi, kun kysyy miksi, tuskin on alunperinkään ollut vakaalle perustalle rakennettu. Toisaalta, jos välttämällä tuon kysymyksen esittämistä pystyy elämään siinä todellisuudessa, niin ehkä se riittää. Niin ainakin ajattelin vielä hetki sitten, mutta... Continue Reading →

Vaikuttavuuden äärellä

Vuorovaikutus improssa (tai elämässä ylipäätään) ei ole pelkkiä sanoja. Aluksi on helpompi reagoida vain sanoihin, koska tilanne on uusi ja jännittävä, eikä tilaa sanattoman viestinnän tietoiselle havainnoinnille välttämättä ole. Toisaalta sitä saattaa keskittyä liiaksi siihen mitä itse tekee ja sanoo, jolloin toisen tarkka huomiointi ei ole mahdollista. Kun toinen ei vaikutu Teimme eräällä kurssilla kahden... Continue Reading →

Vertailevan palautteen väärällä puolen

Tällä hetkellä tätä delfiiniä mietityttää se, miten helposti ryhmätilanteissa positiivista palautetta toiselle antaessaan saattaa tulla samalla lyöneeksi (tahtomattaan) toista nyrkillä päin näköä. Intentio voi olla hyvä, haluaa kehua jonkun upeaa suoritusta, mutta samalla tulee lytänneeksi jonkun muun tekemän ratkaisun. Eräällä kurssilla joku antoi toiselle kurssilaiselle palautekeskustelussa palautetta sanomalla jotain tyyliin: Ihanaa, kun kehitit raikkaan ja... Continue Reading →

Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista – Extra III

Jos nyt kaksi extra osaa on kirjoitettu, niin kirjoitetaan perhana vieköön myös kolmas. Aiemmat tarinat löytyvät blogista (osa 1, osa 2, osa 3 ja extra ja extra II) ja nyt on kyllä yhden viiden päivän kurssista saatu aikasta paljon tekstiä revittyä. Ehkä on viimein aika etsiä myös jotain muuta kirjoitettavaa, mutta ennen sitä tämän extratrilogian viimeinen osa.

Vaikuttavaa impron opetusta ja oppimista – Extra II

Tämä nyt sitten on (mahdollisesti) viimeinen osa tähän saagaan. Oman oppimiseni kannalta koen kuitenkin tärkeäksi tehdä tämän arkielämän havainnon linkittämisen improkurssilla oppimaani (osa 1, osa 2, osa 3 ja extra). Se miksi tämä(kin) on minusta tärkeää kirjoittaa on, se että improsta on aidosti hyötyä myös käytännön arkielämään.

Truth in Comedy – The manual of Improvisation

Tämän kirjan voisi oikeastaan tiivistää yhteen sanaan: Harold. Jos se ei sano mitään, niin hyvä. Silloin tämä kirja on sinulle juuri oikeaa luettavaa. Mikäli Harold on tuttu, niin todennäköisesti myös Truth in Comedy kirjan kirjoittaneiden nimet, Charna Halpern, Del Close ja Kim "Howard" Johnson, ovat myös tuttuja nimiä. Chicagossa sijaitseva iO-teatteri (aiemmin ImprovOlympic) on yhden... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑